Fjedora 11 on julkaistu tänään ja nyt rupeaa winkkari-peeloilla puntti tutisemaan ja lorina käymään lahkeessa.
WINDOWSIN KILLERI ON SAAPUNUT!
http://fedoraproject.org/get-fedora
WINDOWSIN KILLERI ON SAAPUNUT!
http://fedoraproject.org/get-fedora
Windowsintappaja julkaistu
tänään!
32448
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
....mitä on.
Fedora on kuitenkin selvästi eniten käytossä oleva jakelu ja omien, n. 5 vuoden kokemusten perusteella ei ollenkaan syyttä. ;)
"Fedora on kuitenkin selvästi eniten käytossä oleva jakelu ja omien, n. 5 vuoden kokemusten perusteella ei ollenkaan syyttä. ;)"
Eniten käytössä oleva työpöytäjakelu on Windows. Ja linuxeista yleisin työpöytäkäytössä on Ubuntu.
M-Karille ne pitää taas viestit kirjoittaa selko-uutisten tapaan kun asiayhteyden ymmärtämisestä ei ole takeita. ;)
Siis Linux-jakeluista nyt oli tosiaankin puhe.
Ja sitten se näyttö Ubuntun yleisyydestä? Korostan että tuttavapiiri tai Distrowatchin H.P.D. lista, jolla ei ole mitään tekemistä yleisyyden kanssa, eivät riitä.
"Ja sitten se näyttö Ubuntun yleisyydestä? Korostan että tuttavapiiri tai Distrowatchin H.P.D. lista, jolla ei ole mitään tekemistä yleisyyden kanssa, eivät riitä."
http://www.lintukoto.net/tutkimus/paivan_kysymys/tulokset.php?gallupid=1587
Olisko sitten näyttöä siitä Fedoran yleisyydestä? Edes Distrowatch näyttöä?
Olisi pitänyt taas ottaa huomioon että vastaajana on M-Kar. ;)
Siis tarkennuksena että virhemarginaalin minimoimiseksi, MIKÄÄN alle miljoonan otos ei riitä. Jookosta?
Tässä yksi peruste väitteelleni:
http://www.linux.com/archive/articles/153901
"Tässä yksi peruste väitteelleni:"
Tämä riippuu mittaustavasta. Fedora laskee käyttäjänsä IP-osoittoista. Ubuntun 8 miljoonaa käyttäjää on Ubuntun LATAUSTEN määrä ja on vuodelta 2006.
http://blogs.computerworld.com/how_many_desktop_linux_users
Kuinka monelle koneelle samoja kopioita on asennettu? Entä Ship-It palvelun CD-levyt? Entä olisiko Ubuntun suosio voinut kasvaa viimeisen 3v aikana millä tavalla kun itse kuulin eräältä webmasterilta Ubuntun käytön nelinkertaistuneen vuonna 2007 tämän tilastoissa.
käyttää kuin Ubuntu ja toimiiko siinä kaikki systeemit ilman turhaa säätämistä niinkuin Ubuntussa toimii?
Windowsin kodekit pitää laittaa itse mutta sittenpä kaikki, kuten esim. versiosta toiseen päivittäminen toimii kuin "junanvessa". Mites Ubuntulla? ;)
Ubuntussa Totem soitin osaa hakea puuttuvat koodekit koneelle jos ei itse ole multimediapakettia asentanut. Fedora taas sen sijaan ohjaa ostamaan koodekkeja, homma on muutenkin microsoftmaista. Ohjeita ei löydy suomeksi yhtä hyvin kuin Ubuntuun. Fedoran YUM pakettienhallinta on Debian pohjaisiin tottuneelle kömpelö ja tuskaisen hidas. Kaksi kertaa olen koettanut fedoraa, eka pimeni jakelupäivitykseen ja toinenkin kokeilu lopsahti kun järjestelmä pimeni isosta päivityksestä. Eniten harmaita hiuksia aiheuttanut linuxjakelu sitten openSUSE:n.
Kannattaa pysyä suosiolla Debian sukuisissa jakeluissa.
>Kannattaa pysyä suosiolla...
Jotenkin jäi sellainen kuva että tuolla osaamisen tasolla kannattaisi pysyä windowsissa. ;)
Sitä kun joutuu "säätämään" koko ajan.
"Mites Ubuntulla? ;)"
Paremmin. Kun ei tarvitse päivittää kuin kerran kahteen vuoteen työpöydällä. Ja serveriä kerran neljään vuoteen.
>...kerran kahteen vuoteen....
Fedoraa ei tarvitse sen useammin. Ja entäs sitten kun se joskus kuitenkin on edessä?
Kaikki uusiksi ja hommat seis siksi aikaa, vai miten se oli? ;)
"Fedoraa ei tarvitse sen useammin."
Fedoraa tuetaan julkaisun jälkeen noin 13kk. Tarkemmin, kaksi julkaisua eteenpäin 1kk ja Fedora taas päivittyy noin 6kk välein, eli 13kk.
Vai meinaatkos, että Fedoran on ohjelmoineet samat Täydelliset Ohjelmoijat kuin Mac OS X:n etteivät jätä yhtään tietoturvareikää ja sitä ei tarvitse siksi päivittää ikinä? Joopa joo, ja minullahan on vahva mielipide tälläisiin uskovaisiin..
"Kaikki uusiksi ja hommat seis siksi aikaa, vai miten se oli? ;)"
Ubuntu LTS:n voi päivittää seuraavaan LTS:n nappia painamalla.
>... ja sitä ei tarvitse siksi päivittää ikinä?
Ei kai sellaista ole kukaan väittänytkään?
Onko tiedossasi avoimia uhkia jonka takia 13kk vanhempi Fedora pitäisi päivittää ja miksei sen voisi tehdä jos sellainen löytyy? Ainakaan vielä ei ole ilmennyt tarvetta.
En kyllä suosittele käyttämään käyttöjärjestelmää jota ei enää tueta.
"Onko tiedossasi avoimia uhkia jonka takia 13kk vanhempi Fedora pitäisi päivittää ja miksei sen voisi tehdä jos sellainen löytyy?"
Asenna mikä tahansa avointa koodia vahvasti hyödyntävä käyttis missä samoja komponentteja kuin Fedorassa ja jota ylläpidetään niin selviää, että turvapaikkoja tulee kokoajan. Ja aukot pätee hyvin pitkälti myös Fedoraan, sillä samat aukot löytyy usein ohjelmien vanhemmista versioista.
Oikeasti siitä voi lähteä, että reikiä on joka ohjelmassa ja niitä löydetään kokoajan. Siksi käyttöjärjestelmä jota ei paikata, on käytännössä käyttökelvoton verkkokäytössä. Lainataanpa vähän Debiania:
http://www.debian.org/security/2009/
Nämä siis ovat tämän vuoden aikana löytyneitä reikiä. Samat pätee hyvin pitkälti myös Fedoraan koska siinä on niin paljon samoja komponentteja. Ihan tästä syystä, käyttöjärjestelmän viimeinen käyttöpäivä on käytännössä se päivä milloin turvapäivitykset lakkaa. Yleensä vielä on näissä "ihmisten käyttöjärjestelmissä" vuoden verran joustoaikaa kun käyttöjärjestelmän päivitys on sellainen operaatio, että kolmannen osapuolen softat voi hajota, ja laiteyhteensopivuuskin voi muuttua. Siksi se tehdään silloin kun on aikaa. Vaikka Ubuntun päivityssykli on 2v, niitä turvapaikkoja sitten tulee vielä se kolmas vuosi ihan tämän joustamisen tarpeen takia, kuten lukemattomissa muissa käyttiksissä.
Kuitenkin, poikkeustapauksissa on vielä hyväksyttävää käyttää pari kuukautta ylipäivättynä jos varmasti tietää että varmasti silloin asentaa uuden käyttöjärjestelmän kun se käyttiksen jatkuva asennus on ihan perseestä. Vanha käyttis kyllä kuitenkin mätänee äkkiä reikiin jos siihen ei turvapaikkoja tule.
Syy miksi Fedoran tuki on noin naurettavan lyhyt johtuu pitkälti siitä, että se on Red Hatin ilmaiskäyttis mikä toimii kehitysalustana uusille ominaisuuksille joita tuodaan Red Hatin maksulliseen käyttikseen kunhan vähän kypsyvät ja hioutuvat bugeista. Tuen lyhyys tulee siitä, että se on suunnattu vahvasti harrastajille, tuoreita ominaisuuksia haluaville kehittäjille jotka tykkäävät Red Hatin käyttiksistä ja Red Hatin "alan miehille". Ihmisille, joille päivittäminen ei ole ongelma.
En sano että se olisi huono, mutta pitää ymmärtää mihin se on suunnattu. Vaikka suosittelen ihmisille eri käyttöjärjestelmiä, Fedoraa olen suositellut vai tasan yhdelle ihmiselle. Se ei minusta selvästikään ole sopiva ihan joka mummolle kuten vaikka Mac OS X tai Ubuntu.
Vai molempiako joutuu "säätämään".
Tein itse taas pienen harha retken Ubuntu maailmaan, kun sitä on täällä niin kovaa kehuttu.
Viimeksi kokeilin jotain Ubuntu kuutosta. Kyllä tuo ysi oli hieman uudistunut, mut ei sanottavasti, joten jatkan ranskalaisilla koroilla eteenpäin, kun ne kerran yli kymmenen vuotta sitten vaihdoin punaiseen hattuun.
>...kun se käyttiksen jatkuva asennus on ihan perseestä.
Näyttää että taas olet väitteinesi kanssa umpikujassa. ;)
Vielä pari viestiä sitten sanoit että "...voi päivittää seuraavaan LTS:n nappia painamalla." ja nyt se taas onkin NIIN hankalaa että. MIkä on kantasi tämän jälkeen? Onko se hankalaa vai ei?
Mihin sinulla aina omissa vastauksissasi unohtuu se mainostamasi puolueeton kriittinen analyysi?
"Vielä pari viestiä sitten sanoit että "...voi päivittää seuraavaan LTS:n nappia painamalla." ja nyt se taas onkin NIIN hankalaa että. MIkä on kantasi tämän jälkeen? Onko se hankalaa vai ei?"
Kyllä, se napin painaminen on perseestä. Sinulla vaan ei ole selvästikään mitään hajua riskeistä. Ydin kun päivittyy, laiteyhteensopivuus voi muuttua. Käyttis kun päivittyy kokonaisuudessaan, voi kolmannen osapuolen softat hajota. Siksi Ubuntullakin käytännössä ennen päivitystä otetaan lisätyt lähteet pois ja hankitaan uudet versiot kolmannen osapuolen softista ja sitten vasta painetaan sitä nappia. Tämän jälkeen lisätä lähteet ja päivitetään kolmannen osapuolen softat.
Ja tämä sitten pätee _joka käyttiksellä_. Ja koskee myös jotain service packeja. Siksi on parempi mitä harvemmin tarvitsee päivittää. Ubuntussa joutuu 2v välein päivittää mikä on aika perseestä kun jollain Mac OS X:llä tai Susella selviää harvemmin. Joku Fedora sitten on vielä enemmän perseestä kun parhaimmillaankin päivitys tulee vain vuoden välein ja ei ole sitten kuin kuukauden verran aikaa joustaa. Niin Mac OS X kuin Ubuntu tarjoavat reilummin aikaa joustaa.
Tietysti joku hörhö voi väittää että ei sen Fedoralla voi päivityksen yhteydessä käydä ikinä mitään mutta sitten sen on ohjelmoineet samat Täydelliset Ohjelmoijat kuin Windowsin missä service pack ei ikinä aiheuta mitään ongelmaa ja jota hölmöt asentaa samana päivänä kun se on valmis.. Totuus on kuitenkin se, että päivittämisessä on aina riskejä.
>...ei ole selvästikään mitään hajua riskeistä.
Maailma on täynnä riskejä. Meteoriitti voi kajahtaa ohimoon millä hetkellä hyvänsä. ;)
Riskienhallinnan peruselementit ovat todennäköisyys ja seuraamusten laajuus.
Oma käsitykseni perustuu kokemukseen jota löytynee, aikaisempiin lausuntoihisi viitaten, merkittävästi enemmän kuin sinulta.
...romukoneen nimittäin, niin taidanpa käydä tempaisemmassa kokeeksi tuon Fedoran koneelle. Tänä kesänä ajattelin asennella näitä Linux-distoja käytöstä poistettaviin koneisiin. Mites on suomenkielen tuen laita? Entä miten Fedora pelaa jos muistia 512 Mt, kovo 30-50 Gt, prossu 1700-2000 mhz jne...? Itsellä kyllä Lontoon kieli kääntyy mutta vaimo ei taida lämmetä koko distrolle ellei sovellukset ole suomenkielisiä.
"Entä miten Fedora pelaa jos muistia 512 Mt, kovo 30-50 Gt, prossu 1700-2000 mhz jne...? "
Linux toimii jopa vanhassa 386SX koneessa paljon nopiammin kuin windowsin dual core prossuisissa sika-elvis masiinoissa. Rammiakaan ei tarvita 16 megatavua enempää.
Jätä sika-elvis kauppaan ja poimi roskiksesta itsellesi kelpo linux-alusta. Ei maksa mitään ja kiidätät internettiä uskomattomalla vauhdilla. Jos haluat kernulia hoonailla niin sitten tarvitset nopeampaa rautaa mutta harvalla on nykyään hoonuu-tarpeita kun ovat mokoman jo valmiiksi rassanneet redhätillä.
"poimi roskiksesta itsellesi kelpo linux-alusta"
Tuokin on. Mikähän siinä on että linux käyttäjillä on hirveä hinku käyttää mahdollisimman heikkotehoista antiikkista ja vanhaa romurautaa. Taitavat olla köyhää ja varatonta porukkaa.
"uskomattomalla vauhdilla"
HEH :) Jaa vanhalla roskiksesta löytyneellä romullako. Älä viitsi naurattaa.
Vain puliukoille "..kelpaa se joka muilta tähteeks jää.."
(Erkki twistaa - Juice)
Kokeilen paraikaa Fedora 11 by live-cd. Hienolta tuntuu...
Windows on rikkaiden kallis huvi. Koko ajan sitä saa säätää ja ostaa uutta rautaa kun Microsoftin sekundakoodarit sitä lihottavat tuomatta mitään oleellisia uudistuksia. Oikeaan käyttöön se sopii huonosti. "Jos ostat Ferrarin, osta saman tien kaksi. Toinen on käytössä ja toinen on huollossa." Ja Ubuntut samaa kastia.
Jos koneen pitäisi myös toimia, kannattaa käyttää oikeita käyttöjärjestelmiä kuten Debiania, openSUSEa tai Mac OS X:ää. Windowsit ja Ubuntut romukoppaan.
...ainakin vaikuttaa henkisesti köyhältä tyypiltä. Enkä menisi takuuseen, että tuolta lantapatterin takaa mitään rahakätköjäkään löytyy. Pentti on henkisesti niin dementoitunut tyyppi, että juuri siksi hän on täysin kyvytön minkäänlaiseen uuteen ajatteluun. Poika-parka iskee päätänsä Redmondin punaiseen petäjään.
http://www.tietoviikko.fi/kehittaja/article278865.ece?s=l&wtm=tietoviikko/-30042009
Windows Vista ja Windows 7 ovat KAUKANA JÄLJESSÄ näistä tavoitteista!!.
=(
Eiköhän noita "Windowsin killereitä" julkaista lähes päivittäin uusina versioina - tarkoitan siis viiruksia ynnä muita haitakkeita, jotka ovat tietoturvaan välinpitämättömästi suhtautuvien tavallisten käyttäjien riesana. Riesana siinä määrin, että voitaisiinko ihan aikuisen oikeesti sanoa, että Windows itse on yhden lajin viirus?
http://www.annoyances.org/exec/show/article09-115/
(linkki ed. viestissä) vapaasti suomennettuna:
Ei, Windows ei ole virus. Viruksille ominaista on, että ne
a) pystyvät nopsaan monistamaan itsensä (tosin tähän kykenee Windowskin).
b) Virukset kuluttavat tärkeitä järjestelmän resursseja niin, että järjestelmän toiminta hidastuu (no tähän kykenee Windowskin).
c) Virukset saattavat silloin tällöin tyhjentää koko kiintolevyn sisällön (Windowskin saattaa tehdä sen).
d) Yleensä virukset ujutetaan järjestelmään käyttäjän tietämättä tärkeiden ohjelma- ja järjestelmätiedostojen mukana (huoh...tuttu toimintatapa myös Windows-tuoteperheessä).
e) Virusten takia järjestelmän käyttäjä alkaa ajan myötä epäillä koneensa suorituskykyä (katso kohta b) ja päätyy ostamaan nopeampaa rautaa (ja näinhän se tuppaa olemaan Windowsienkin kanssa).
Tähän asti näyttäisi siltä, että Windows olisi virus, mutta perustavaa laatua olevia erojakin löytyy:
- Virustehtailijat tukevat täysillä valmistamiaan tuotteita
- Viruksia kyetään ajamaan useissa eri järjestelmissä
- Virusten ohjelmakoodi on optimoitu nopeaksi, tiiviiksi ja tehokkaaksi
- Ajan myötä virukset ovat kehittyneet ja uudet versiot olleet edellisiä parempia
Siispä Windows ei ole virus.
Se on bugi.
"Siispä Windows ei ole virus.
Se on bugi."
Vieläpä sellainen, jota ei koskaan kyetä/haluta korjata. Se on myös ympäristösaaste.
Vaikka tänään onkin
Ensimmäinen Juhannuksen Jälkeinen Maanantai
niin josko vielä sais juhannuskokon syttymään... ;)