Olen epileptikko. Minusta ei sitä niin huomaa, koska en kaadu. Saatan jäädä tuijottamaan johonkin suuntaan muka ajatuksiini vaipuneena, mutta tuohan on yleistä terveilläkin ihmisillä.
Ehkä olenkin ajatuksissani tai sitten olen poissaolokohtauksen aikana paikassa, missä ei ole mitään muuta kuin hyvän olon tunne. Ei kuule, ei näe, ei haista.. Sitten säpsähdän tähän maailmaan ja jatkan siitä mihin jäin. Tuohon kuluu aikaa vain muutama sekunti, mutta jälkeenpäin ajatellen kauemmin.
Olen miettinyt, että voisiko epilepsia olla jonkinlainen luonnonoikku myös, kuten astma, syöpä, aids, flunssa...
Miten voi olla mahdollista, että meidän kotikujalla yhteensä kolme nuorta sairastuu yht'äkkiä epilepsiaan, tuosta vain??? Ei varmasti ole yhteisiä geenejä. :)
Pitäisiköhän asiaa tutkia...
Tunnen levottomuutta ukkosilmoilla. Tunnen olevani kuin ukkosenjohdatin. Pelkään salaman löytävän sähköiset aivoni ja iskevän, jos en ole sisätiloissa. Vilkkuvavaloepileptikkona peiton alle meno ei auta ukkosella. Salamavalot ovat siinä kanssani, pimeässäkin.
Ehkä olenkin ajatuksissani tai sitten olen poissaolokohtauksen aikana paikassa, missä ei ole mitään muuta kuin hyvän olon tunne. Ei kuule, ei näe, ei haista.. Sitten säpsähdän tähän maailmaan ja jatkan siitä mihin jäin. Tuohon kuluu aikaa vain muutama sekunti, mutta jälkeenpäin ajatellen kauemmin.
Olen miettinyt, että voisiko epilepsia olla jonkinlainen luonnonoikku myös, kuten astma, syöpä, aids, flunssa...
Miten voi olla mahdollista, että meidän kotikujalla yhteensä kolme nuorta sairastuu yht'äkkiä epilepsiaan, tuosta vain??? Ei varmasti ole yhteisiä geenejä. :)
Pitäisiköhän asiaa tutkia...
Tunnen levottomuutta ukkosilmoilla. Tunnen olevani kuin ukkosenjohdatin. Pelkään salaman löytävän sähköiset aivoni ja iskevän, jos en ole sisätiloissa. Vilkkuvavaloepileptikkona peiton alle meno ei auta ukkosella. Salamavalot ovat siinä kanssani, pimeässäkin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niin, eihän ole aivan mahdotonta, että lapsilla on sama isä;o). Kyllä geneettisesti periytyviä epilepsioita on ja suomalainen tutkimus on niitä paikallistanut.
Itselläni on myös epilepsia, joka aiheuttaa juuri ongelmia, että ihmisten on vaikea ymmärtää, että miksi en esim. pääse portaita alas tai linja-autoissa oleminen on hankalaa, kun kuskit eivät näe, että jalkani toimivat huonosti ja kiihyttävät liian nopeasti autoon noustuani.
Itse koen ukkosilmalla jotenkin vapautuvani ja nautin todellakin ukkosesta ja salamoinnista. Menen jopa ikkunan ääreen, jotta näkisin paremmin, etenkin pimeällä salamoinnin. Olen myös vilkkuvalolle "allerginen", mutta eipä ne tule peiton alle, vaan aivan konkreettisesti auttavat silmänpeitteet.
Kyllä varmasti rassa tuollaiset aatokset kuin sulla ja tuntemukset. Tuohon en osaa sanoa oikein juuta ja jaata, että mikä on epilepsin ja allergian yhteys... en oikein ymmärtänyt edes mitä tarkoitit. Miten esim. rinnastat aidsin ja flunssan?
Tarkoitan, että monet sairaudet ovat yleisempiä jossain muualla kuin siellä tai täällä. Siellä missä on aidsia, on myös flunssaa ja muitakin sairauksia pilvin pimein. Onko tätä niin vaikea tajuta sitten. Melkein kaikki tietävät aidsin oireet.
Sairastan myös astmaa enkä ole allerginen millekkään. Sairastan rasitusastmaa eli pikaspurtit ei sovi. Hitaasti kiihdyttäen jaksaa kävellä kauan ja kauas. Täällä päin astmaa on eniten. Puhutaan saastekolmiosta Turun ympärillä.
Siihen kuuluu myös Tampere...
Mietiskelen edelleen.... mistähän epilepsia olisi saanut alkunsa, tällä kujalla. Yleistyy muuallakin tai sitten siitä uskalletaan puhua avoimemmin. Ei koskaan tiedä mitä ilmassa liikkui, kun oltiin samaan aikaan pihalla ym ym. Tietokoneiden vilkkuvaloja ei ollut vielä silloin, kun sairastuimme...yhteensä 4. Ei kolme.
Meidän kujan Isät ovat siittäneet omat lapsensa eri puolilla Suomea. :) Kyl ovat niin näköisiäkin.
Maailma on pieni, mutta rajansa kaikella.
Myös minuun ukkonen vaikuttaa hyvin voimakkaasti. Suorastaan tunnen sen väreilynä kehossani ja pelkään, että salama jonakin kauniin päivänä keksii iskeä juuri minuun. Kärsin ukkosella poikkeuksetta myös migreenipäänsärystä.
Muutenkin olen epätavallisen sähköinen. Tutut toisinaan nauravat "räpsyille" joita minusta saavat; itse koen ne lähinnä ärsyttäviksi. Koskenpa mihin vain, aina joko minä tai joku toinen saa sähköiskun. Sähkölamputkin tuntuvat posahtavan vaikutuksestani, mutta se nyt varmaankin on omaa kuvitteluani.
-Omituinen otus-
Just niin. Tutut saavat säkäreitä minusta. Kaikki vaatteet on huuhdeltava huuhteluaineella tai ne liimautuu ihoon kiinni kankaasta riippumatta.
Lamput, mitkä ovat katossa kaukana minusta kestävät kauan. Ne, jotka ovat alhaalla palavat loppuun nopeasti. Käyttö yhtä suurta.
Huh huh....
mielenkiintoista.. itselläni oli nuoruudessa epileptinen kohtaus(semmonen hc mallinen) ja popsin nappeja pari vuotta eikä sitten enää oo ollu mitää. mutta pienenä aina kun joku sähköjuttu "napsahti" vaikka valot laitettii päälle niin kehoni jotenkin tavallaan sätkähti :s ja muutakin tuontyylistä tapahtui aina.. tosin ei enää nykyään kun en enää ole "epileptikko"
Kehosi ei enää reagoi ärsykkeisiin, kun iänmyötä olet tullut herkästä hemmosta karskiksi kansalaiseksi:). Iän myötähän hermoradat kehittyy ja monet viat "parantuu". Olet parantunut, ONNEA!