Viileä katseesi, ennen niin hellä!
Kuin puista ois lehdet varisseet,
on rakkauden jyvämme kukinnoista karisseet.
Ennen sydämesi, aivan omani lähellä!
nyt kilometrejä tunteemme,
ohi toistemme matkanneet.
Ja voi kosketuksen hellyyttä,
joka illoin täytti vartaloni,
kuin sula laava, vuoren rinnettä peitteli.
Nyt tuntuu se oraan piikeiltä,
joka hajoittaa ihoni pintaa.
Sattuu, pistää, kuumottaa.
Kuin aiemmin polttava rakkautes
mun omaa kehoa, rintaa.
Kuin puista ois lehdet varisseet,
on rakkauden jyvämme kukinnoista karisseet.
Ennen sydämesi, aivan omani lähellä!
nyt kilometrejä tunteemme,
ohi toistemme matkanneet.
Ja voi kosketuksen hellyyttä,
joka illoin täytti vartaloni,
kuin sula laava, vuoren rinnettä peitteli.
Nyt tuntuu se oraan piikeiltä,
joka hajoittaa ihoni pintaa.
Sattuu, pistää, kuumottaa.
Kuin aiemmin polttava rakkautes
mun omaa kehoa, rintaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Muistan omat ristiriitaiset tunteet
silloin, kun sinua rakastin. Pelkäsin
kestänkö elää kaikki tunteeni ja
jaksatko sinä elää kanssani.
Pelkäsin menettäväni sinut ja otteeni
itseeni. Odotin kauhuissani joka
päivää, yöt taustalla valvottuja. Aikasi
kestit ja olit, jaksoit pysyä luonani.
Sitten sanoit että voimasi ehtyvät, et
jaksa, tahdot poistua. Tahdot kääntyä
omaan suuntaan, tutkia omia tunteita.
Minä tiesin jääväni sivuun, ohitse sinusta.
Muistan ja miten siihen kaikkeen
syvälle juutui. Irvokkaan itsesäälin ja
kuinka itseäni vihasin. Muistan ja se
tuntuu, vieläkin joskus huudan kivusta.
Muistan sinut Rakas Nuoruuteni.
http://www.youtube.com/watch?v=99gI-mUN9Zs
Kiitos runostasi.
Joskus ihminen vierellä on
vieras ja seinät kaltereita.
Hän jossain toisessa maassa,
tuhansien kilometrien päässä,
asuu sydämen vierellä.
Lähellä puhaltaa kylmä pohjoinen,
jossain on Hän ja hengittää
lämpö.
Rakkautta kaikki.
Jotain sympaattista ja persoonallista,
sinun omaa tämäkin Rakkaurunosi.
Hyvin kypsää ja raikasta tekstiä,
säkeitä, ajattelua.
Ennen muuta selkeää Runoa,
johon pääsi helposti mukaan.
Erittäin hyvä Runosi.
Edelleen aurinkoa ja iloa päivääsi.