Miten vaarallinen sähkövirta

Suurella todennäköisyydellä olettaisin että lätkän jännite on tasajännitettä (DC) joka ei ole yhtä vaarallista ihmiselle kun vaihtojännite (AC). Tasajännite ei aiheuta kammiovärinää niin helposti, mutta kun tarpeeksi iso virta kulkee läpi niin tulee sisäisiä palovammoja ja kammiovärinän vaara.

Tässä kirjan tiedot tasavirran vaikutuksesta ihmiseen: tuntoraja=2mA, jos vaikutus on alle 1s niin yli 0,5A aiheuttaa vaarallisia palovammoja ja sydänkammiovärinän vaaran, jos vaikutus yli 1s niin virta silloin sama mutta virta on yli 150mA. En jaksanut kirjottaa kaikkea. Kun miettii että kehon impedanssi (resistanssi vaihtovirta piirissä) on kädestä käteen=1300ohm, käsi jalka=1300ohm, käsistä jalkoihin=1000ohm, kun jännite on 230V ja taajuus 50Hz.

Kirjassa ei sanota kehon resistansseja.

thebytecrusher kirjoitti:

Suurella todennäköisyydellä olettaisin että lätkän jännite on tasajännitettä (DC) joka ei ole yhtä vaarallista ihmiselle kun vaihtojännite (AC). Tasajännite ei aiheuta kammiovärinää niin helposti, mutta kun tarpeeksi iso virta kulkee läpi niin tulee sisäisiä palovammoja ja kammiovärinän vaara.

Tässä kirjan tiedot tasavirran vaikutuksesta ihmiseen: tuntoraja=2mA, jos vaikutus on alle 1s niin yli 0,5A aiheuttaa vaarallisia palovammoja ja sydänkammiovärinän vaaran, jos vaikutus yli 1s niin virta silloin sama mutta virta on yli 150mA. En jaksanut kirjottaa kaikkea. Kun miettii että kehon impedanssi (resistanssi vaihtovirta piirissä) on kädestä käteen=1300ohm, käsi jalka=1300ohm, käsistä jalkoihin=1000ohm, kun jännite on 230V ja taajuus 50Hz.

Kirjassa ei sanota kehon resistansseja.

Lue lisää

Olettaisin vielä että se aika mitä se virta kulkee niin se on pieni, siellä on varmaan konkat joista se purkaus saadaan aikaan ja ne ei varmaan ole suuret.

Ihmisen resistanssi on noin 1000 Ohmia, m a k s i m i Virran suuruus saadaan jakamalla jännite resistanssilla. Tällöin 12 V jännitteestä saadaan 12/1000 = 0,012 A = 12 mA, joka ei ole riittävä "läpäisemään " ihmistä. 50 mA virran aikaan saamiseksi tarvitaan jännite, jonka suuruus on 1000*0,050 = 50 V

TS. Jos jännitelähteen jännite on yli 50 V ja jännitelähteen on mahdollista luovuttaa yli 50 mA virtaa, on sähköiskun vaara.

Tuo 50 mA koskee vain vaihtovirtaa, tasavirta on turvallisempi.

"Elikkä jo ensimmäinen kipinä pudottaa sen jänniteen
niin alas ettei vaaraa ole kuin ötököille."

Korjaan

Myös tosi tyhmät saattavat kärsiä.

fundamentalist kirjoitti:

"Elikkä jo ensimmäinen kipinä pudottaa sen jänniteen
niin alas ettei vaaraa ole kuin ötököille."

Korjaan

Myös tosi tyhmät saattavat kärsiä.

eikös se sähkökärpäslätkä nykyään ole s/m-piirien peruskamaa ;)

fundamentalist kirjoitti:

"Elikkä jo ensimmäinen kipinä pudottaa sen jänniteen
niin alas ettei vaaraa ole kuin ötököille."

Korjaan

Myös tosi tyhmät saattavat kärsiä.

Kun mittaat lätkän jännitettä suuriimpedanssisella mittarilla niin varmasti vioittuu.
Lätkässä tyypillisesti 10Mohmin sarjavastus joka rajoittaa virtaa ja kun mittarisi impedanssi on myös 10Mohmia niin näyttää puolet jännitteestä eikä skaala riitä.
Tyypillisesti suurin jännitealue mittareissa on 600V.
Suurjännite mittapäälla voi jännitteen normaalisti mitata.

Yksi vaan. kirjoitti:

Kun mittaat lätkän jännitettä suuriimpedanssisella mittarilla niin varmasti vioittuu.
Lätkässä tyypillisesti 10Mohmin sarjavastus joka rajoittaa virtaa ja kun mittarisi impedanssi on myös 10Mohmia niin näyttää puolet jännitteestä eikä skaala riitä.
Tyypillisesti suurin jännitealue mittareissa on 600V.
Suurjännite mittapäälla voi jännitteen normaalisti mitata.

Lue lisää

Heh..heh.. On meillä tosi asiantuntijoita!
" Kun mittaat lätkän jännitettä suuriimpedanssisella mittarilla niin varmasti vioittuu."

Hah...hah! Mittarin saa yleensä rikki, kun mittailee jännitettä virta- tai vastusalueella. Tai sitten pitää olla tosi iso jännite verrattuna mittarin maksimijännitteeseen. Ja harvassa kärpäslätkässä jännite nousee yli 600 voltin. Eikä mittari mene yleensä rikki mitattaessa 1000 volttia 600 voltin alueella.

Kärpäslätkässä suurjännitteinen varauskondensaattori on suoraan kiinni metalliverkossa, eikä mitään sarjavastuksia ole. Tosin siinä kondensaattorissa saattaa olla 10Mohmin rinnakkaisvastus, joka purkaa kondensaattorin jännitteen, kun lätkää ei käytetä.

Ja jännite lätkässä on metalliverkkojen välissä, joten siitä ei ulkopuolelle saa sähköiskua, vaikka olisi isompikin jännite. Eli sähköiskun saa vain tunkeutumalla metalliverkon väliin, kuten kärpänen tekee.

Juupa joo! kirjoitti:

Heh..heh.. On meillä tosi asiantuntijoita!
" Kun mittaat lätkän jännitettä suuriimpedanssisella mittarilla niin varmasti vioittuu."

Hah...hah! Mittarin saa yleensä rikki, kun mittailee jännitettä virta- tai vastusalueella. Tai sitten pitää olla tosi iso jännite verrattuna mittarin maksimijännitteeseen. Ja harvassa kärpäslätkässä jännite nousee yli 600 voltin. Eikä mittari mene yleensä rikki mitattaessa 1000 volttia 600 voltin alueella.

Kärpäslätkässä suurjännitteinen varauskondensaattori on suoraan kiinni metalliverkossa, eikä mitään sarjavastuksia ole. Tosin siinä kondensaattorissa saattaa olla 10Mohmin rinnakkaisvastus, joka purkaa kondensaattorin jännitteen, kun lätkää ei käytetä.

Ja jännite lätkässä on metalliverkkojen välissä, joten siitä ei ulkopuolelle saa sähköiskua, vaikka olisi isompikin jännite. Eli sähköiskun saa vain tunkeutumalla metalliverkon väliin, kuten kärpänen tekee.

Lue lisää

Monessa kärpäslätkässä on vain samansuuntaisia lankoja, joissa jännite-ero on vuoronperään langoilla, siitä saa "näpeilleen" ihan helposti...
Tosin virta kulkee siinä sormenpäässä muutaman millin matkan, joten ei kulje pumpun läpi.