En ole pystynyt puhumaan näistä asioista pitkään aikaan ja mut valtasi sellainen tunne, että mun on pakko kirjoittaa tää mun tarina jonnekki, jollekkin,joka sen ehkä lukee.Jos se auttaisi mun hirveeseen oloon.Pakko purkaa.
Kaikki alkoi jo ollessani pieni.Äitini ja isäni erosivat jo ennen kuin kerkesin 1 vuoden täyttää jäin asumaan kolmestaan isoveljeni, sanotaan häntä nyt vaikka Joniksi. Hän on minua 8 vuotta vanhempi,ja sitten äitini kanssa.
Elimme aina pienillä rahoilla ja äitini on ollut masentunut aina jollakin tapaa.
Äitilläni on pari veljeä joilla on ollut taipumusta alkoholisimiin (lievästi sanottuna),pienenä muistan monta hetkeä kun äitini oli päästänyt veljensä ja heidän ystäviään meille ryyppäämään ja kuinka veljet pieksivät meillä omia tyttöystäviään ja hajottivat tavaroita.Ensimmäisen tilanteen muistan ollessani 5 vuotias.
Äitilleni rupesi kehkeytymään alkoholiongelmaa ollessani jo esikoulussa.Saattoi juoda vkl yötä päivää,ja tottaka jouduin seuraamaan vierestä.Kerran äitini jätti patjan lattialle johon olin nukahtanut,kun hän saapui kotiin niin heräsin siihen kun hän harrasti seksiä ihan vieressäni jonku vieraan miehen kanssa. Näin kaiken, menin shokkiin ja juoksin omaan huoneeseeni.
Kerrotaan nyt sitten että veljeni ei ole täysverinen veljeni, meillä on eri isä, mutta Joni on aina pitänyt minun isääni isänään, mutta äitini on säilyttänyt välit Jonin biologiseen isään. Ainakin tähän asti...Ollessani 10, alkoi kesäloma ja Jonin biologinen isä(Jarmo) pyyti minua ja äitiäni hänen luokseen kylään, hän asuu toisessa kaupungissa. Yksi tapahtuma johti siellä toiseen ja hän huumasi äitini ja minut kolmella eri rauhoittavalla ja morfiininjohdannaisella, raiskasi äitini ja hyväksikäytti myös minua seksuaallisesti. Muistan sen, heräsin siihen kuinka hän tunki käsiään housuihini,mutta olin niin sekaisin että en kyennyt sanomaan tai tekemään mitään. Muistan että oksensin itseni päälle ja itkin hysteerisesti äitiä. Seuraavan kerran heräsin sairaalasta hengityskoneesta. Äitini oli löytänyt minut aamulla. Olin teho-osastolla hengityskoneessa 5 päivää ja lastenosastolla 7 päivää. Kärsin hirveistä vierotusoireista ja päätäni särki monta päivää tuon tapahtuman jälkeen niin paljon että en pystynyt tekemään mitään, en edes nukkumaan. Juttu meni oikeuden käyntiin, mutta minuun kohdistuvaa seksuaallista hyväksikäyttöä ei pystytty todistamaan tarpeeksi ja hän sai tuomiota vain 1v ehdotonta ja 8 kk ehonalaista.
Aloin käymään heti sen jälkeen terapiassa 2x viikossa. Kun täytin 13 tapasin erään pojan(mikko), olin hänen kanssaan "yhdessä" yli vuoden ja hän petti ja jätti minut. Rakastin häntä oikeasti. Aloitin lintsaamaan koulusta talvella 2004, lintasin 3kk ennen kuin kukaan edes kertoi äidilleni asiasta, masennuin pahasti, viiltelin itseäni joka paikasta, menin shokkitiloihin joissa en tajunnut mitään. Äitini löysi minut välillä kädet ja jalat verillä lattialta, keinuttelin itseäni edestakaisin ja en tajunnut mitään. Yritin itsemurhaa muutaman kerran, en käynyt koulussa. Olin niin kiinni Mikossa että uskoin hänen valheisiinsa kun hän kännissä sanoi rakastavansa minua, menin sänkyyn hänen kanssaan ja aamulla hän olikin toista mieltä.Tämä tapahtui lähes joka viikko.Samaan aikaan äitini alkoholisimi pahentui ja sain tietää isoveljeni käyttävän huumeita, äitini ei tiennyt. Riehuin usein kotona,hajotin paikkoja, olin niin ahdistunut etten tiennyt miten päin olisin voinut olla, välillä äitini laittoi veljeni perääni ja hän repi hiuksista, huuti, haukkui, pari kertaa löi remmillä.
Suoritin seuraavana kesänä(2005) 9 aineen ehdot, jotta pääsisin 9 luokalle, ja pääsin. Meno paheni, ajauduin vääriin porukoihin ja aloin käyttää lääkäreitäni hyväski, sain kaikenmaailman lääkkeitä ja aloin käyttämään alkoholia ja lääkkeitä sekasin, söin lääkkeitä lähes joka päivä liikaa ja tuntui aivan kun olisin ollut sumussa. Aloin käyttämään lieviä huumeita, olin yötä päivää sekaisin, tein sellasiai asioita joita kadun koko loppuelämäni, löin äitiäni, käänsin meidän asunnon ympäri etsiessäni lääkkeitä, jotka äiti oli piilottanut minulta.
Jouduin keväällä 2006 psykiatriseen sairaalaan, olin jokusen kuukauden siellä, jäin luokalle ja siitä alkoi kierre kun hypin nuorikodeista toiseen ja välillä äitini luo. Ja väärinkäyttö paheni.
Kerran äitini veli kävi minuun käsiksi jouluaattona kiun arvostelin heidän ryyppäämistä jouluna, kaverini tuli äitinsä kanssa hakemaan minut heille jouluksi.
Pari kertaa poliisi tuli hakemaan minut meiltä vaikka äitini veli oli käynyt minuun käsiksi, äitini luovutti mieluummin minut poliisille kun veljensä.
Nyt kun olen melkein 20 elämäni on jotenkin alkanut menemään eteenpäin. Valmistun vuoden päästä ja asun yhdessä poikaystäväni kanssa, mutta menneisyyteni vaikuttaa minuun edelleen pahasti ja myös parisuhteeseen, olen yliherkkä, pelkään että hänkin satuttaa minua.
Veljeni on edelleen huumekoukussa, mutta äitini kanssa olen todella hyvissä väleissä. Tässä ei läheskään ollut kaikki mitä on tapahtunut...
Kaikki alkoi jo ollessani pieni.Äitini ja isäni erosivat jo ennen kuin kerkesin 1 vuoden täyttää jäin asumaan kolmestaan isoveljeni, sanotaan häntä nyt vaikka Joniksi. Hän on minua 8 vuotta vanhempi,ja sitten äitini kanssa.
Elimme aina pienillä rahoilla ja äitini on ollut masentunut aina jollakin tapaa.
Äitilläni on pari veljeä joilla on ollut taipumusta alkoholisimiin (lievästi sanottuna),pienenä muistan monta hetkeä kun äitini oli päästänyt veljensä ja heidän ystäviään meille ryyppäämään ja kuinka veljet pieksivät meillä omia tyttöystäviään ja hajottivat tavaroita.Ensimmäisen tilanteen muistan ollessani 5 vuotias.
Äitilleni rupesi kehkeytymään alkoholiongelmaa ollessani jo esikoulussa.Saattoi juoda vkl yötä päivää,ja tottaka jouduin seuraamaan vierestä.Kerran äitini jätti patjan lattialle johon olin nukahtanut,kun hän saapui kotiin niin heräsin siihen kun hän harrasti seksiä ihan vieressäni jonku vieraan miehen kanssa. Näin kaiken, menin shokkiin ja juoksin omaan huoneeseeni.
Kerrotaan nyt sitten että veljeni ei ole täysverinen veljeni, meillä on eri isä, mutta Joni on aina pitänyt minun isääni isänään, mutta äitini on säilyttänyt välit Jonin biologiseen isään. Ainakin tähän asti...Ollessani 10, alkoi kesäloma ja Jonin biologinen isä(Jarmo) pyyti minua ja äitiäni hänen luokseen kylään, hän asuu toisessa kaupungissa. Yksi tapahtuma johti siellä toiseen ja hän huumasi äitini ja minut kolmella eri rauhoittavalla ja morfiininjohdannaisella, raiskasi äitini ja hyväksikäytti myös minua seksuaallisesti. Muistan sen, heräsin siihen kuinka hän tunki käsiään housuihini,mutta olin niin sekaisin että en kyennyt sanomaan tai tekemään mitään. Muistan että oksensin itseni päälle ja itkin hysteerisesti äitiä. Seuraavan kerran heräsin sairaalasta hengityskoneesta. Äitini oli löytänyt minut aamulla. Olin teho-osastolla hengityskoneessa 5 päivää ja lastenosastolla 7 päivää. Kärsin hirveistä vierotusoireista ja päätäni särki monta päivää tuon tapahtuman jälkeen niin paljon että en pystynyt tekemään mitään, en edes nukkumaan. Juttu meni oikeuden käyntiin, mutta minuun kohdistuvaa seksuaallista hyväksikäyttöä ei pystytty todistamaan tarpeeksi ja hän sai tuomiota vain 1v ehdotonta ja 8 kk ehonalaista.
Aloin käymään heti sen jälkeen terapiassa 2x viikossa. Kun täytin 13 tapasin erään pojan(mikko), olin hänen kanssaan "yhdessä" yli vuoden ja hän petti ja jätti minut. Rakastin häntä oikeasti. Aloitin lintsaamaan koulusta talvella 2004, lintasin 3kk ennen kuin kukaan edes kertoi äidilleni asiasta, masennuin pahasti, viiltelin itseäni joka paikasta, menin shokkitiloihin joissa en tajunnut mitään. Äitini löysi minut välillä kädet ja jalat verillä lattialta, keinuttelin itseäni edestakaisin ja en tajunnut mitään. Yritin itsemurhaa muutaman kerran, en käynyt koulussa. Olin niin kiinni Mikossa että uskoin hänen valheisiinsa kun hän kännissä sanoi rakastavansa minua, menin sänkyyn hänen kanssaan ja aamulla hän olikin toista mieltä.Tämä tapahtui lähes joka viikko.Samaan aikaan äitini alkoholisimi pahentui ja sain tietää isoveljeni käyttävän huumeita, äitini ei tiennyt. Riehuin usein kotona,hajotin paikkoja, olin niin ahdistunut etten tiennyt miten päin olisin voinut olla, välillä äitini laittoi veljeni perääni ja hän repi hiuksista, huuti, haukkui, pari kertaa löi remmillä.
Suoritin seuraavana kesänä(2005) 9 aineen ehdot, jotta pääsisin 9 luokalle, ja pääsin. Meno paheni, ajauduin vääriin porukoihin ja aloin käyttää lääkäreitäni hyväski, sain kaikenmaailman lääkkeitä ja aloin käyttämään alkoholia ja lääkkeitä sekasin, söin lääkkeitä lähes joka päivä liikaa ja tuntui aivan kun olisin ollut sumussa. Aloin käyttämään lieviä huumeita, olin yötä päivää sekaisin, tein sellasiai asioita joita kadun koko loppuelämäni, löin äitiäni, käänsin meidän asunnon ympäri etsiessäni lääkkeitä, jotka äiti oli piilottanut minulta.
Jouduin keväällä 2006 psykiatriseen sairaalaan, olin jokusen kuukauden siellä, jäin luokalle ja siitä alkoi kierre kun hypin nuorikodeista toiseen ja välillä äitini luo. Ja väärinkäyttö paheni.
Kerran äitini veli kävi minuun käsiksi jouluaattona kiun arvostelin heidän ryyppäämistä jouluna, kaverini tuli äitinsä kanssa hakemaan minut heille jouluksi.
Pari kertaa poliisi tuli hakemaan minut meiltä vaikka äitini veli oli käynyt minuun käsiksi, äitini luovutti mieluummin minut poliisille kun veljensä.
Nyt kun olen melkein 20 elämäni on jotenkin alkanut menemään eteenpäin. Valmistun vuoden päästä ja asun yhdessä poikaystäväni kanssa, mutta menneisyyteni vaikuttaa minuun edelleen pahasti ja myös parisuhteeseen, olen yliherkkä, pelkään että hänkin satuttaa minua.
Veljeni on edelleen huumekoukussa, mutta äitini kanssa olen todella hyvissä väleissä. Tässä ei läheskään ollut kaikki mitä on tapahtunut...
Vastaukset 3
Vanhimmat
tulipas siitä pitkä :D
mutta toivottavasti joku edes lukee.
Olen myös yhtä rankoista joskin erilaisista oloista ponnistellut vähän yli kolmekymppinen nainen. Ihailen tarinaasi ja sitä, että olet selvinnyt... Totta silti, että tämän kaltaiset asiat vaikuttavat loppuelämään ja on vain taisteltava ja uskottava siihen, että on pohjimmiltaan vahva... Toisilta ihmisiltä se vaatii myös paljon ymmärrystä...
hieman tietyltä taholta ns. ammattilaisilta? On hoitopaikkoja,joista ei asukas tai potilas tahdo päästä millään lomille,ellei lomauttaja ole hänen lähisukulaisensa? Asukas tai potilas lähtisi koska vain?Vanhat vaivaiset vanhemmat ovat jo melko väsyneitä ottamaan vastuuta loman aikana?Entä kuvattuja lähiomaisia? Mihin vaakakuppiin ns. ammattilaiset asettavat kyseiset omaiset taikka potilaan läheiset joista potilas on kiitollinen,mutta ns. henkilökunta keksii pelkästään valheita? Ei kukaan alansa taitava voi olla niin tyhmä,ettei näe asiain todenperäisyyttä?Kerrassaan kuvoittavaa,kun on lukennut viellä muita edessottamuksia tietyistä henkilöistä eri laitoksissa uutisissa ja lehdissä? Se ei auta tippaakaan,jos asiat ovat yksittäistapauksia taikka ei.