niin on, että jos yhteydenottoa ei kuulu, niin kiinnostusta ei ole... :(
Jos välitit musta, niin olisin toivonut sulta jotain pientä vihjettä siitä, mutta sellaista ei tullut. --> Toiveajattelua siis, kun luulin että välitit musta. Sain susta sellaisia viboja, että jossain vaiheessa todella halusit mut... Mutta sitten tapahtui jotakin. Tapasit jonkun muun?
Taisin myös mokata kun en yrittänyt aktiivisesti tavata sua, mutta ei se halun puutteesta johtunut, vaan siitä etten keksinyt mitään tekosyytä, joka ei olisi ollut kamalan läpinäkyvä.
En sitten tiedä, menetitkö kiinnostuksesi sen takia, vai oliko sitä vain sen verran, että joutikin lopahtaa... ajoissa.
Enkä tiedä pelästytinkö sut, enkä tiedä itsestänikään, teinkö sen puolittain tietoisesti.
Niin paljon kysymyksiä, niin vähän mahdollisuuksia saada vastauksia.
Niin kauan kuin osa minusta odottaa sinun vastoin kaikkia todennäköisyyksiä ilmaantuvan luokseni, kärsin. Vielä tänään itken takiasi, ehkä vielä huomennakin, en tiedä kauanko. Mutta et saa sitä koskaan tietää. Menetin jo kasvoni, paluuta ei ole. Miten tämänkin kestää?
Jos välitit musta, niin olisin toivonut sulta jotain pientä vihjettä siitä, mutta sellaista ei tullut. --> Toiveajattelua siis, kun luulin että välitit musta. Sain susta sellaisia viboja, että jossain vaiheessa todella halusit mut... Mutta sitten tapahtui jotakin. Tapasit jonkun muun?
Taisin myös mokata kun en yrittänyt aktiivisesti tavata sua, mutta ei se halun puutteesta johtunut, vaan siitä etten keksinyt mitään tekosyytä, joka ei olisi ollut kamalan läpinäkyvä.
En sitten tiedä, menetitkö kiinnostuksesi sen takia, vai oliko sitä vain sen verran, että joutikin lopahtaa... ajoissa.
Enkä tiedä pelästytinkö sut, enkä tiedä itsestänikään, teinkö sen puolittain tietoisesti.
Niin paljon kysymyksiä, niin vähän mahdollisuuksia saada vastauksia.
Niin kauan kuin osa minusta odottaa sinun vastoin kaikkia todennäköisyyksiä ilmaantuvan luokseni, kärsin. Vielä tänään itken takiasi, ehkä vielä huomennakin, en tiedä kauanko. Mutta et saa sitä koskaan tietää. Menetin jo kasvoni, paluuta ei ole. Miten tämänkin kestää?
Vastaukset 39
Vanhimmat
"Jos välitit musta, niin olisin toivonut sulta jotain pientä vihjettä siitä, mutta sellaista ei tullut."
Mihin mä oisin sellasta pistäny?
"Taisin myös mokata kun en yrittänyt aktiivisesti tavata sua, mutta ei se halun puutteesta johtunut, vaan siitä etten keksinyt mitään tekosyytä, joka ei olisi ollut kamalan läpinäkyvä.
En sitten tiedä, menetitkö kiinnostuksesi sen takia, vai oliko sitä vain sen verran, että joutikin lopahtaa... ajoissa.
Enkä tiedä pelästytinkö sut, enkä tiedä itsestänikään, teinkö sen puolittain tietoisesti.
Niin paljon kysymyksiä, niin vähän mahdollisuuksia saada vastauksia."
-Jahkaatko myös huvin paljon saamatta aikaiseksi mitään..?
"Niin kauan kuin osa minusta odottaa sinun vastoin kaikkia todennäköisyyksiä ilmaantuvan luokseni,"
Mihin mä ilmestyisin? En tiedä missä sä asut?
"Menetin jo kasvoni, paluuta ei ole. Miten tämänkin kestää? "
Kuin ni? Ei sitä ole seiskassa vielä kuulutettu ;J
En tiedä kenen motiivi on ja mikä?
kenties naamarin alle.. mietipä sitä.
yksinäiseen yöhön. Ei voi tietää tarjoaako tulevaisuus enää vastarakkautta, mutta ei tarvi ainakaan taistella sen puolesta ja miellyttää ketään. Saa olla itsekseen sitä mitä on.
Ei taatusti löydy ketään ihmistä täältä:
A) Oletko kumpi sukupuoleltasi?
B) Arvostatko tuota toista ihmistä rikkahippusen vertaa, edes niin paljon, että ilmoittaisit vaikkapa etunimestäsi ensimmäisen ja viimeisen.
Anteeksi jos kuulostan tuohtuneelta. Luulisi vain, että itsekkin tahtoisit vastauksen kysymyksiisi.
joka yötä päivää ruikuttaa täällä netissä, kun ei ole saanut vastausta viestiin...siis yötä päivää
vai oletko sittenkin se henkilö, jonka eräs henkilö tapasi (tapasit jonkun muun) eikä sitten vastannutkaan kolmannelle henkilölle
olit kumpi tahansa niin katso peiliin ja katso mitä se kertoo...ensin ulkonäöstä ja katso silmiäsi se kertoo jotain sinun sielustasi, mutta pystytkö katsomaan sitä?
sanavalinta.
kukaan noista.
En ole samaa mieltä siinä, että "jos ei ota yhteyttä, niin ei ole kiinnostunut". Se voi pitää paikkansa jossain Välimeren maissa, joissa ihmiset ovat välittömämpiä ja tulisempia, ehkä jollain tasolla pinnallisempiakin. Suomessa ei osoiteta "niitä" tunteita niin suoraan. Täällä ihmisillä on hiljaiset, mutta syvät tunteet. Tämä tietty karkeana yleistyksenä.
Eli jos on isot tunteet pelissä, niin kyllä yhteydenottaminen on vaikeaa. Vielä jos on ujo, niin tuplasti vaikeaa.
Tuollaisella vain ylläpidetään sitä toivoa, eikä haluta luovuttaa. Mielestäni jos mitään kongreettista ei tapahdu, niin järkevintä on ainakin yrittää unohtaa.
En koskaan ole törmännyt sellaiseen ihmiseen joka ei milläänlailla ilmaisisi kiinnostustaan jos toinen sen selvästi ilmaisee. Älkää tuhlatko elämäänne turhalla odottamisella, vaan tehkää itse jotain jos niitä tunteita ja haluja on. Kerran ne pakit vain kirpaisee ja sen jälkeen voit jatkaa matkaasi puhtaalta pöydältä.
puhdas joten en voi jatkaa matkaani. Se on siistittävä ensin ja jos vielä sen jälkeen minun on jatkettava ilman häntä, sitten teen niin.
hiljaisuus myöntymisen merkki? :)
ja sitä paitsi, hiljaisuus voi olla kivaa .... tai sitten ei ;-)
on kokenut tuon, täällä on toinen samanlainen...
Nyt pistät tekstarin ja kysyt, miten menee. Siitä se lähtee. Jookos?
Kasvonsa on menettänyt itse kukin.
kirjoittanut ketjuun kuin aloitusviestin. Ja kyse on jo oikeassa elämässäkin tapahtuneesta jutusta, ei vain nettihaaveilusta.
Ei lisättävää. Eiköhän kaikki ala olla sanottu jo.
kuin ennenkin...
Sinä ihailet miestä ja odotat hänen saapuvan valkoisella ratsulla noutamaan sinut prinsessan. Ja kuten prinsessoilla on tapana, sinäkin kiukuttelet, koska prinssi ei saavu. Sinä olet olevinasi rakastunut mieheen ja jopa kiristät mielessäsi miestä, koska hän ei toimi haluamallasi tavalla.
Onneksemme emme saa ketään toimimaan omien tunteidemme mukaan, rakkauden toimet ovat sydänlähtöisiä, ei omaa eikä toisen sydäntä voi käskyttää.
odottele mitään ylimielisiä prinssejä saapuvaksi. Odotan ihmitä joka suhtautuu minuun tasa-arvoisen kunnioittavasti.
Sellaista vain ei ole löytynyt vielä.
kerta noi tollaset kommentit. Laita nyt ne satukirjat alas. Tiedätkö että mua ei ainakaan oo kukaan koskaan haukkunut prinsessaksi, varmaan olisivat jos olisi aihetta.
Sellaista se on, jotkut tarvivat varmuuden että voivat avautua toiselle. Jos sitä varmuutta siitä että toinen on tosissaan ei saa, ei silloin avaudu. Se on yksinkertaista eikä siihen liity satukirjat, korkeintaan haavat. Jätä sitten sellaiset ihmiset rauhaan joidenka on vaikea avautua äläkä siinä valita niitä prinsessoiksi.
-sivusta.
tätä enää jauhamaan.
voi olla just se sama tarve, että sais tietää, että olet tosissasi, muuten sitä avautumista ei tule sullekaan. Eli aina kannattaa ottaa se riski, että itse tekee sen avauksen. Murtaa se oma ajattelunkehä, että se avautuminen täytyy tulla toiselta. Noin toimiessa jumii helposti elämänsä jossain tunteenpoikasissa, joista ei ikinä tule mitään. Ihan jokaisen kannattaa niitä heittäytymisiä tehdä, vai onko turvallinen jatkuva haaveilu se, mikä elässäsi on kantavana voimana? Oikeasti se ei vain vie minnekään ilman niitä tekoja.
Joe ei tule suoraa puhetta ja läsnäoloa, kiukuttelut ja unohtamisella uhkailut on turhaa itsensä pettämistä.
mutta sama pätee suhun itseesi. Älä odota, että se toinen tekee sen avautumisen ensin, säkin voit sen tehdä. Kannattaa myös pohtia onko osoittanut toiselle paljoakaan sellaista että se voisi uskoa tai luottaa että tunteet ja/tai avautumisen aloite johtaa yhtään mihinkään. Ja vaikkei uskaltais avautua, niin vois ehkä kertoa siitäkin suoraan, että tarvis vähän enemmän tietoa että toinen on tosissaan. Joo, noi pätee muhun ja yhtälailla suhun.
Joskus kannattaa kokeilla olla vain läsnä, ehdottaa jotakin yhteistä tekemistä jne. Kaukaa ihailu ja hyökkäys ytimeen on ahdistavaa. Tunteita syttyy ja vahvistuu vähitellen, tilanteista näkee tapahtuuko etenemistä. Ei ensikättelyllä voi purkaa koko tunnevarastoa toisen niskaan tyliin ota tai jätä.
Varattujen kanssa on toimittava nopeasti kertaiskulla eikä jahkailu käy päinsä. Sinkkuja voi treffailla tasaiseen, mutta ei varatuille voi ehdotella treffailua. Liika läsnäolo herättää epäilyjä ympäristössä.
Pari vinkkiä, miten varattuun saa luontevan yhteyden?
puran tuskaani anomyymisti keskustelupalstalle. En "kiukuttele". Niin, kuka tässä oli se jota turha rakastuminen on satuttanut?
jo ehtinyt rakastua, niin tyhmintä mitä voi tehdä on jäädä pitkäksi aikaa odottelemaan, että toisenkin tunteet syttyisivät. Siitä on tuloksena tilanne, jossa itse aina rakastaa toista, muttei koskaan voi olla varma hänen tunteistaan, onko niitä vai ei, tai jos on, niin saa itse aina olla se joka rakastaa enemmän, pelkää enemmän, ja loukkaantuu enemmän.
mennä oven taakse tyrkylle, nimittäin jos on tarpeeksi röyhkee. Jos ei pokka riitä, niin ehkä on sitten viisainta jättää avioliitossa olevat ihmiset rauhaan.
Niin. Minkäs teet jos olet jo rakastunut? Odotat sitä toisen reaktiota, josko hänkin olisi tuntenut samoin? Hankalaa, epäreilua ja niin sitä itseään. ELi elämää...
vastaukset yleensä löytyy kun miettii vain tosielämän tapahtumia ja sitä minkälaisia signaaleja on toiselle välittänyt. Jos toinen on jotenkin ilmaissut että olisi tosissaan halunnut sut (niinkuin sanot) niin silloin se toinen on luultavasti luovuttanut, jos ei ole saanut takaisin samaa sinulta. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin sellaisia, että tekevät jotain yrityksiä toisen suhteen silloin kun ovat kiinnostuneita ja sitten toisen reaktioista päättelevät onko sitä vastakaikua vai ei, ja jos ei ole niin luovuttavat ja jossain vaiheessa löytävät jonkun toisen.
Häviävän pieni vähemmistö on sellaisia jotka jäävät pitkiksi ajoiksi nettiin pyörimään ja haaveilemaan, vaikka se täällä vaikuttaa olevan hyvinkin yleistä. Nämä palstat kyllä siinä mielessä vääristää sitä miten ihmiset yleensä toimii. Mä luulen että se on lopulta aika pieni porukka jotka tänne vuosiksi jäävät milloin kenenkin perään haaveilemaan.
Jos et ratkaisua keksi vaikka miettisit omaa toimintaasi ja vastapuolen toimintaa niin sitten kannattaa vain reippaasti ottaa yhteyttä ja tilanteesta riippuen joko suoraan kysyä miten asia on tai sitten vain ehdottaa jotain tapaamista tai pientä yhteistä tekemistä. Sitä vähän ihmettelen, että miksi sulla olis täytynyt olla jotain tekosyitä tavata sitä toista? Kyllähän yleensä se riittää syyksi, että olis vaan kiva tavata, ja harva siitä vielä mitään kovin radikaaleja johtopäätöksiä vetää. Mä itse ainakin tapaan kaikenlaisia ihmisiä jatkuvasti ihan muuten vaan, ilman että kuvittelen siinä olevan mitään sen kummempaa.
"miksi sulla olis täytynyt olla jotain tekosyitä tavata sitä toista? Kyllähän yleensä se riittää syyksi, että olis vaan kiva tavata, ja harva siitä vielä mitään kovin radikaaleja johtopäätöksiä vetää."
Oma tilanteeni on sellainen, etten tapaa usein enkä monia ihmisiä työn alkopuolelta, ja tämä toinen henkilö tietää sen kyllä. Enkä viitsi myöskään viedä kiireisen ihmisen aikaa, jos ei ole mitään järjellistä tekemistä. Kun tapaaminen vaatii järjestelyä, olisi vaikuttanut epätoivoiselta tehdä tikusta asiaa.
"alkopuolelta".
Kevennyksenä tähän.
musta kyllä mitenkään epätoivoiselta vaikuta. Ihan hyvin voit tapaamista ehdottaa. Vaikka se järjestelyä vaatisikin, niin kyllä niitä järjestelyjä tekee jos toisen haluaa tavata. Ei kukaan niin kiireinen aina ole, tai jos on jatkuvasti niin kiireinen, niin silloin mä ainakin ajattelisin, ettei se syystä tai toisesta halua tarpeeksi tavata. Kiireisen ihmisen ollessa kyseessä kannattaa tietenkin olla kärsivällinen ja antaa sille toiselle hetki aikaa tehdä niitä järjestelyjä.
toivoiselta eikä se nyt ole mitää kasvojen menettämistä jos tunnustaa rakastavansa jotakuta, päinvastoin. Eikö tässä maailmassa ole rakkautta muutenkin liian vähän, sinä olet onnellinen vaan kun pysyty sen noin avoimesti kertomaan. Tsemppiä sinulle, mussukka, olisin iloinen jos ninä omistaisin Sinunlaisesi Ystävän!
Tämä oli jotenkin suloinen vastaus. :)
"...kyllä niitä järjestelyjä tekee jos toisen haluaa tavata. Ei kukaan niin kiireinen aina ole, tai jos on jatkuvasti niin kiireinen, niin silloin mä ainakin ajattelisin, ettei se syystä tai toisesta halua tarpeeksi tavata."
Niinpä. Väistämätön johtopäätös. ;(
sä sitten suoraan ehdottanut sitä tapaamista?
tapaamiset lähtivät tavalla tai toisella minun aloitteestani.