Hei! Seurusteltiin kaksi vuotta miesystäväni kanssa. Välillä oli todella vaikeaa, Riideltiin ja rakastettiin. Sitten hän yhtä äkkiä oli löytänyt toisen ja jätti minut. Ei välitä enää yhtään minusta. Tämä toinen nainen kun on niin "ymmärtäväinen". Miten kukaan voi noin yhtäkkiä lakata rakastamasta? Hänhän vannoi vielä sinä päivän rakkauttaan, kun taas riidan jälkeen erosimme. Nyt erosta on jo kulunut kuukausi, enkä osaa ajatella muuta kuin häntä. Mielessäni on koko ajan, että hän on MINUN mieheni. Rakastan häntä niin... olen ihan pakahtumaisillani. Palaako hän enää takaisin luokseni? Vai onko tämä uusi hänelle se oikea? Jos hän ei palaa, niin löydänkö enää ketään miestä rinnalleni enää koskaan. En haluaisi ketään muuta kuin hänet. Kiitoksia sinulle vastauksestasi!
Osaatko kertoa
paha olla
2101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Välillänne ei ollut rakkautta, vaan molemminpuolista riippuvuutta ja vetovoimaa. Mies on epävakaa ja sinua kiehtovat lapsuuden ja nuoruuden kokemusten takia sellaiset ihmiset. Toivot että pystyisit rakastamalla muuttamaan toisen ihmisen sellaiseksi, jollaista olisit tarvinnut ja ajattelet edelleenkin tarvitsevasi.
Välillänne oli toki ajoittain kovasti sukupuolista vetovoimaa, mutta sen varaan ei suhdetta voi rakentaa.
Samat asiat ja ongelmat, jhoista toistuvasti riitelitte tulevat jatkumaan miehen seuraavissakin naissuhteissa. Aikanaan tämäkin juttu kariutuu samoihin syihin, sellaista näyttää.
Onnesi ei siis mennyt ohitse, vaan näin on parempi. Keksity huolehtimaan itsestäsi, toimeentulosta ja kotisi viihtyisyydestä, ystävistä ja harrastuksista. Olet kokenut niin kovia lapsena, että kestää oman aikansa ennen kuin olet toipunut ja voit rakentaa sen turvallisen ja tasaveroisen kumppanuuden, josta haaveilet nyt.
Hyvää vertaistukea nyt tarvitset, etsi Netistä itseapuryhmiä ja tee ongelmillesi se, että jaat ne toisten kanssa.
Sinulla on parempaa edessä kuin mitä tämä suhde oli. Jätetyksi tuleminen vain on nyt haavoittanut sinua niin, että mies on noussut arvoon arvaamattomaan.
Kiitos sinulle vastauksestasi. Olet varmaan oikeassa - mies ei rakastanut vaikka niin aina vannoi - ehkä se oli vain riippuvuutta.
Tarkoitit ehkä tuolla "olet kokenut niin kovia lapsena" koulukiusaamista jota oli ala-asteella - vieläkin joskus tuntuu, ettei ole tarpeeksi hyvä kenellekään tai mihinkään. Onneksi minulla on hyvä ystäväverkosto, jossa voin purkaa pahaa oloani. Lämmin kiitos sinulle välittämisestä. Toivotan sinulle aurinkoista kesää