Annetaan noin 9 kuukauden ikäinen narttukissa hyvään kotiin. Kissaa ei ole leikattu. Maatiaiskissa, väriltään se on nätti harmaa, tosi söpö ja seurallinen!! Asun Lahdessa...
Annetaan tyttökissa....
Heaven
111108
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minua kiinnostaisi juuri tuon ikäinen kissa, mutta haluan varmistaa muutaman asian:
*Miksei ole vielä leikattu?
*Rokotukset ja madotukset tehty ajallaan?
*Miksi teidän pitää siitä luopua?
*Ei kai ole ollut vapaasti ulkoileva kissa?
*Onko sinulla kissasta kuvaa?
*Mitä ruokaa on tottunut syömään?
Elikkäs meille on tulossa vauva ja toisella meistä on todettu allergia. Eli syitä on kaksinverroin...
Leikkausta ja rokotuksia odotimme siihen asti kunnes eka juoksuaika tulee ja nyt viime viikolla se kiersi lattiaa kuin hyrrä =).
Matokuuri on annettu kahteen kertaan, jotta kaikki on saatu pois. Myös korvapunkit on hoidettu pois päiväjärjestyksestä.
Kisumme on maalta kotoisin, viihtyy sisällä hyvin, välillä liiaksikin =), on todella seurallinen. Myös sisäsiisti, ei ole koskaan tehnyt tarpeitaan muualle kuin laatikkoon.
Pentuna oli koko ajan maalla ulkona, mutta tottui heti sisälle,suureksi yllätykseksemme! Parina kertana kun ollaan käyty maalla se on vähä ulkoillut, ei sen kummempaa. Viihtynyt välillä parvekkeella. On tottunut syömään kaupan purkkimurekkeita/pateita ( kastike ruuat ei kelpaa) ja rakastaa raksuja.
Hoikka ja siro rakenteeltaan, erittäin kaunis harmaa väri. Valkostakin kyllä löytyy...
Onko sulla antaa sähköpostiosoitetta?? Kuva on kehitteillä...voisin lähettää sen maililla.
Tässä meidän kisun tiedot. Tottelee nimeä Nöpö. Ja on muuten yleensä tottelevainen kun komentaa.
Luonteeltaan suuri tutkimusmatkailija =)
Tässä oma osoitteeni: [email protected]
Miten niin syitä kissasta luopumiseen on kaksin verroin?
OK, allergia on erittäin pätevä syy, mutta mitä tekemistä vauvan tulolla on asian kanssa?
Meillä on hyvin pian vauvan hankinta ajankohtaista, mutta eipä ole tullut mieleenikään luopua kissoistani (2kpl) sen takia! Ainoastaan, jos lapselle tulee kissa-allergia, on pakko luopua rakkaista lemmikeistä, mutta muut asiat on ihan järjestelykysymyksiä.
En nyt missään nimessä ole arvostelemassa kenenkään toimintatapoja, koska tiedän vain oman elämäntilanteeni, en muiden :) Mutta ihmettelen, miksi niin kovin moni luopuu kissoistaan kun vauva ilmoittelee tulostaan. Minä en näe siihen mitään syytä, kyllä kissat ja lapset mahtuu saman katon alle ja lapsetkin sit oppii pienestä pitäen kunnioittamaan ja hoivaamaan eläimiä.
ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ LUE TÄTÄ, JOS OLET KOVIN HERKKÄ TAI RASKAUTESI VUOKSI HERKÄSSÄ MIELENTILASSA ! ! !
Tuo ko. tauti kulkee esim. jyrsijöiden kautta kissoihin ja sen VOI jopa saada silittäessään kissaa (huolimaton käsienpesu sen jälkeen) tai siivotessaan kissan vessaa.
Raskauteni aikana äidilläni oli leikattu poikakissa joka ulkoili silloin tällöin (KOSKEE SIIS NIMENOMAAN ULKOILEVIA KISSOJA ! !) En ollut mokomasta taudista ikinä kuullutkaan, kunnes luin siitä artikkelin eräästä lehdestä. Asia jäi kuitenkin minua niin paljon vaivaamaan, että otin sen puheeksi käydessäni neuvolassa. Kätilö sitten varasi minulle ajan neuvolan lääkärille.
Tuo lääkärikin vielä naureskeli, ettei hänen eteensä ole 30-vuotisen uran aikana tullut yhtään toksoplasmoositartuntaa. Otatti minusta kuitenkin kaikki verikokeet, jotta saisi minut rauhoittumaan. Kokeista sitten ilmeni kyseisten tartunta-arvojen olevan niin korkealla, että minussa oli tuo mainittu tartunta. Sitä ei "tavallinen pulliainen" erota lievästä flunssasta mitenkään, eikä siitä ole haittaa aikuiselle ihmiselle. Haitallisin se kaiketikin on juuri raskaana oleville naisille, mutta kerran sen sairastettuaan saa elinikäisen immuniteetin !
Sain siihen lääkityksen, joka onneksi tuli ajallaan. Seuranta oli 3 viikon välein sairaalassa ja aivan ajallaan synnytin sitten ihanan pojan. Pojastani otettiin jo 2 tunnin ikäisenä ensimmäinen selkäydinkoe ja 2 päivän ikäisenä toinen. Kaikkien verikokeiden määrää en edes laskenut. Minusta hän muistutti lähinnä neulatyynyä kaikkine neulanjälkineen. Olimme sairaalassa 2 viikkoa ja koko tuon ajan omassa huoneessa. Poikaani ei huolittu lastenhuoneeseen, mahdollisen tartuntavaaran vuoksi.
Hänen terveydentilaansa seurattiin 2 vuotta säännöllisin tarkastuksin sairaalassa ja sen seurannan jälkeen hänet todettiin täysin terveeksi.
Kuitenkin toksoplasmoosin aiheuttamat sairaudet ovat sitä luokkaa, ettei niitä voi jättää huomioimatta: maksa-ja haimatulehdukset, pieniaivoisuus, silmänpohjan muutokset => jopa sokeutuminen, jne.
EN MISSÄÄN NIMESSÄ HALUA PELOTELLA, kerron vain oman kokemukseni asiasta. Neuvoloissa ei ole tietääkseni vieläkään säännöllistä toksoplasmoosiseurantaa, koska se on tautina ERITTÄIN harvinainen. Niitä tartuntatapauksia on esim. T:reen Yliopistollisessa sairaalassa 1-2/2v. KUITENKIN moinen riski on olemassa, vaikka siitä ei puhutakaan.
Näiden omien kokemuksieni valossa harkitsisin ULKOILEVIEN kissojeni sijoittamista sijaiskotiin JOS olisin raskaana. Voit ottaa minuun yhteyttä jos asia jää sinua jollain lailla arvelluttamaan tai haluat lisätietoja asiasta.
Terveisin Anne.
Miten minä olen ollut ihan siinä käsityksessä, että tuo toksoplasmoosi tarttuu kissan ulosteiden välityksellä, ei kissaa silitettäessä? Kissa sairastaa toksoplasmoosin kerran, kuten ihminenkin, joten on oikeastaan aika turhaa panikointia pelkästään toksoplasmoosin vuoksi luopua kissasta raskaana ollessaan. Hiekkalaatikon tyhjennyksen jälkeen on muistettava pestä kädet - oli raskaana tai ei - ja raskauden aikana vaikkapa mies voi vallan mainiosti hoitaa hiekkalaatikon tyhjennyksen.
Kissasta ei siis kovin helposti toksoplasmoosia saa. Helpommin sen saa huonosti kypsennetystä lihasta (ns. punainen liha) sekä multaisista kasviksista. Ei siis kuitenkaan pidä sulkea kissaa pois laskuista, kissa vain ei ole se todennäköisin toksoplasmoosin tartuttaja.
Mitä tulee käsien pesuun kissan silittelyn jälkeen, niin minä ainakin saisin sitten pestä käsiäni koko ajan. En ole kyllä vielä tähän mennessä pessyt käsiä sen vuoksi, että olen silittänyt omia kissoja.
En väitä, että juuri sinä olet ylihuolehtivainen, vaan sanon tämän yleisesti. Jos lapsia pidetään eristyksissä kaiken maailman pöpöistä (esim. Michael Jackson antaa lastensa leikkiä lelulla kerran, jonka jälkeen heittää lelun roskikseen ja ennen lelun antamista lapselle lelu desinfioidaan), ei ole ihme, että he sitten myöhemmällä iällä sairastuvat vakavammin kaikenlaisiin tauteihin. Vanhempani eivät ole koskaan kieltäneet minua koskemasta eläimiin, ja olen koko ikäni ollutkin tekemisissä mm. kissojen ja koirien kanssa, enkä ole juurikaan sairastellut. Ala-asteella sairastin vatsataudin kakkosluokalla, sen jälkeen olin seuraavan kerran pois koulusta seitsemännen luokan keväällä. Tuona aikana en siis sairastellut lainkaan, pientä syysflunssaa lukuun ottamatta.
Koskaan ei kuitenkaan voi olla liian varovainen, mutta suoranainen hysteria on viisainta jättää pois.
Minähän NIMENOMAAN kerron asiasta OMASTA NÄKÖKULMASTANI ja minun kokemuksellani, enkä missään nimessä halua aiheuttaa paniikkia.
JOKAINEN KÄSITTELEE KO. ASIAN OMALLA TAVALLAAN.
Tosiasiat on kuitenkin otettava tosiasioina ja nähdäkseni tämä "palsta" palvelee nimenomaan kissa-asiaa. Vastasinkin lähinnä kysymykseen mitä syitä VOI OLLA kissasta luopumiseen raskauden aikana.
Omalla kohdallani meidän ulkona liikkuva ja hiirestävä kissamme oli suurin epäilyksenalainen. Minulle selitettiin sairaalassa, että HIIRESTÄVÄN kissan turkin hilseessä saattaa olla toksoplasmoosia levittäviä "pöpöjä". Toksoplasmoosi siis SAATTAA levitä myös sitä kautta.
Enkä tuomitse kissoja, minulla on nytkin 2 ulkona "pistäytyvää", leikattua poikakissaa ja kolmatta kissaa olen hankkimassa. Ja kuten olen jo useamman kerran maininnut, niin mietinkin tilannetta siitä näkökulmasta mitä ITSE TEKISIN.
Tämä tarinani onkin kertomus ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ ja tarkoitettu ajattelemisen aiheeksi kaikille (Michael Jackson ym. hänen kaltaisensa pöpökammoiset ovat niin kaukana tästä ajattelusta, kuin olla voi).
Ei jäänyt mitään huomaamatta, kunhan otin kantaa asiaan. Ei muuten tarvitse huutaa koko ajan (isot kirjaimet), ihmiset ymmärtävät ehkä paremmin normaalia puhetta ;).
Sanoinhan jo, ettei kissaa tule poissulkea listalta, kun puhutaan toksoplasmoosin aiheuttajista.
Mistä hiirestävän kissan turkin hilseeseen tulee toksoplasmoosia levittäviä pöpöjä? Tämä olisi mielenkiintoista tietää. Ihanko ne kissan suolistosta ihon läpi ilmestyvät kissan turkkiin vai mitä kautta =)?
Anopillani on muuten oikeastaan aina ollut kissoja, ja lapsia perheessä on useampi. Yhtäkään kissaa ei ole lasten takia annettu pois (eikä minkään muunkaan syyn takia), eikä toksoplasmoosista ole ollut tietääkseni merkkiäkään. Kaikki kissat ovat hiirestäviä maalaiskissoja.
Michael Jacksonin mainitsinkin ääripään esimerkkinä, joskin tiedän tällaisia älyttömyyksiin meneviä ylihuolehtimistapauksia ihan elävstä elämästäkin.
Älkää nyt sentään tapelko tälläsen asian takia. Jokaisella saa olla omat mielipiteet asioista.
Minun ja mieheni mielestä vauva ja kissa eivät vaan sovi yhteen.Piste.
Toksoplasmoosin saa herkemmin raa'asta lihasta, kuin kissoista. Kissan hiekka-astian siivoamisessa voi käyttää ihan vaikka hanskoja jos siltä tuntuu. Ja saippuaa ja vettä voi käyttää hiekkiksen siivoamisen jälkeen, kyllä ne pöpöt niillä lähtee! Ja jos en ihan väärin muista, niin jo sairastetun toksoplasmoosin pystyy toteamaan verestä. Jos se on sairastettu, niin sitten ei ole mitään tarvetta skitsoilla.
Mitenköhän nykyajan äidit suhtautuisivat jos palattaisiin esim. 25 vuotta taaksepäin aikaan, jolloin minä olin pieni?
Minä tyttö se leikin lehmien seassa, kääntelin kuivuneita sontakasoja ympäri (kyllä, ihan paljain käsin!) ja etsin erilaisia ötököitä! Pitkät ajat vietin heinätallissa kissanpentuja ihastellen (ajatelkaas, sieltä voi saada myyräkuumeen!) ja navetoissa pyörin paljain jaloin. Ei kyllä yleensä koskaan ollut kenkiä jaloissa, jalkapohjat oli kyllä sen näköisetkin... ;) Ym ym.
Terveenä olen ikäni ollut, ei ole allergioita eikä ollut korvatulehduksia tai muutakaan, lukuunottamatta normaalit flunssat ja mahataudit ym. Eikä vahinkoja eläinten kanssa sattunut koskaan. Itse sitten toheloin senkin edestä ;)
Ihmettelen vain, jos tiedetään että lapsi on jossain vaiheessa tarkoitus hankkia, miksi otetaan kissa jos ne ei vauvan kanssa sovi saman katon alle? Kissahan on kuitenkin pitkäikäinen lemmikki. Noh, kuten sanottu, kukin tyylillään, mikäpä minä olen ketään arvotelemaan :)
Kissani ovat täysin sisäkissoja, eivät syö jyrsijöitä. Toistaiseksi ei ole tässä kerrostalossa hiiriä havaittu ;D
omasta kokemuksestani, raskaudenaikana toksoplasmoosin sairastaneena. En ole pöpökammoinen, niinkuin näissä keskusteluissa on minut nyt leimattu.
Minä istuskelin muksuna maalla pellonreunassa heinätöiden aikaan ja etsin hiirenpesiä. Tein myös kaikkea muuta mitä maalla muksut ainakin silloin puuhasivat. Mato-ongelle mentäessä parhaat kasiaisetkin löytyivät puolikuivan lehmänläjän alta.
SIITÄ huolimatta sairastin toksoplasmoosin raskauteni aikana, vaikka asuinkin kaupungissa ja kerrostalossa.
Mainitsen myös jo ensimmäisessä viestissäni, että kerran sairastettuaan siihen saa immuniteetin.
Miksi ihmeessä kertomani tapaus sai näin negatiivisen vastaanoton, eikä sitä voitu ottaa tapahtuneena tosiasiana ja informaationa ?
Sehän oli vain yksi syy miksi KENTIES joku haluaa luopua lemmikistään. Kerron myös asiasta ja mahdollisista tartunnoista niin kuin niistä sairaalahenkilökunta minua informoi. Jos niissä on jotain epäilemistä, niin sitä asiaa voi tiedustella erikoislääkäriltä. Yleislääkäritkään eivät nimittäin välttämättä ao. taudista ja taudinkuvasta mitään tiedä. Siitäkin on omakohtaisia kokemuksia.
Eiköhän se asia ole niin, että yleensäkin parhaita asiantuntijoita ovat omakohtaisen kokemuksen omaavat oli sitten kyse mistä asiasta tahansa. Piste :))