Hankalaa tekstiä mun mielestä koko kirja, tuntuu että kirjoittajat ovat yrittäneet ahtaa vähän liian paljon tavaraa yksien kansien väliin. Ei kai kuitenkaan valitus auta, vaan luettava on jotta pääsis unelmien opiskelupaikkaan. Onko teillä muilla lukijoilla jotain muutakin kirjallisuutta apuna tuon kirjan tulkitsemisessa, vai selviättekö ihan vaan galenoksen pohjalta?
PS. Osui muuten silmään tuolla huuto.netissä on myynnissä uusi galenos IV, jos joltakulta vielä puuttuu niin näyttäis olevan aika edullisesti. Oli laitettu lukiokirjojen osastolle.
PS. Osui muuten silmään tuolla huuto.netissä on myynnissä uusi galenos IV, jos joltakulta vielä puuttuu niin näyttäis olevan aika edullisesti. Oli laitettu lukiokirjojen osastolle.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kirosin galenoksen tuhanteen kertaan lukuprosessin aikana, mutta loppujen lopuksi siitä saa kyllä aika mukavat perustiedot 1. vuoden opintoja ajatellen, eikä se tekstikään todellakaan vaikeaa ollut kun vertaa näihin preklinikan tuhatsivuisiin englanninkielisiin järkäleisiin...
Itselläni on sama urakka, eli koittaa tulkita/oppia Galenoksen tarjoamaa valtavaa informaatiotulvaa.
Olen yrittänyt selventää kirjan asioita tekemällä omia muistiinpanoja keskeisitä asioista.
Lisäksi olen käyttänyt apuna valmennuskurssilta saamiani monisteita.
Välillä lääkikseen pääsy kyllä tuntuu ihan mahdottomalta, kiitos Galenoksen hankalalukuisen tekstin!;)
Jos biologian osa-alueet tuntuvat karmaisevilta, lisätietoa ja selvennystä saa Ihmisen fysiologia ja anatomia nimisestä kirjasesta. Kirjoittajaa en valitettavasti muista. Kyseessä on kuitenkin aikaisemmin lääketieteellisessä käytössä olleesta pääsykoekirjasta.
Itse olen kyseisen kirjan päntännyt pääsykoekirjana silloin wanhaan hyvään aikaan :)
..että tuo kirja vaihtui. Myös psykaan muuttui Galenos. Itse tykkäisin tuosta Ihmisen fysiologia ja anatomia -kirjas, paljon selkeämpi vaikka aluetta olikin enemmän.
IFA:n vaihto Galenokseen johtuu varmaan viimekädessä pääsykokeen laatijoiden tavoitteista. Olihan IFA:n aikoihinkin jonkinlainen Galenos-moniste (en ole kylläkään koskaan nähnyt).
Nykyään näyttäisi olevan suuntaus integroituihin tehtäviin (itse asiassa kaikki tehtävät ovat integroituja). Galenos pyrkii yhdistämään fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa lääkikseen pyrkijän kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Ennenhän piti opetella lukion fysiikka ja kemia, joista oli omat tehtävänsä ja sitten biologia erikseen.
Mielestäni Galenos on kokonaisuutena hyvä pääsykoekirja. On paljon hauskempaa laskea jotain tehtävää, jossa on "juoni" kuin jotain puhtaasti numeerista tehtävää. Galenos painottaa ymmärtämistä, kun taas IFA on puhdasta ulkoa opettelua.
Itse lueskelen jo kovaa vauhtia Galenosta vaikka kirjotuksetkin on vielä edessä ja seitsemän ainetta läpi kahlattavana -vielä mahd.hyvillä arvosanoilla! Kieltämättä Galenos vaikuttaa ensin aika ristiriitaiselta teokselta, mutta Valmennuskeskuksesta saatavat materiaalit antavat kyllä korvaamatonta apua.
Te "vanhat konkarit", onko tämän kevään abiturientillä todellisia mahdollisuuksia sisällepääsyyn jo näin ensimmäisellä kerralla? Tuntuu mahdottomalta ajatukselta että koko Galenos pitäisi oppia n.kuukaudessa, kun jotkut lukevat sitä jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Muille k2004 -abeille: Kannattaa tosiaan hankkiutua jonnekin takuuvalmennukseen tai ainakin hankkia kotiinsa itseopiskelu materiaalia!! Maksavat kyllä paljon, mutta se on todella pieni hinta siitä jos kuitenki pääsee sisälle!!
Tsemppiä kaikille Galenoksen orjille!!! :)
Itse kokemuksesta oppineena ja ekalla kerralla sisääspäässeenä voin kertoa että ei siihen koko kevättä tarvitse uhrata, itse aloitin lukemisen puolitoista kuukautta ennen koetta, muutama vuosi lukion jälkeen joten oppimisrytmikin oli kateissa, ja paljon paremminkin lukemiseen ois voinut keskittyä, silti onnellisesti sisään.
Ainakin Helsingin lääkikseen näyttäisi n. 40 prosenttia päässeistä olevan saman vuoden ylioppilaita, eli kyllä sinne todella pääsee yo-keväänä aika moni. Valmennuskursseista voi olla hyötyä sellaiselle joka ei pysty omaehtoisesti selvittämään niitä asioita, mutta jos pystyy itse asiat itselleen selvittämään, niin kurssienkin ajan voi lukea itsenäisesti ja saa luettua paljon enemmän. Ei kai tuohon kurssiin voi mitään ohjetta kenellekään antaa, sehän on jokaisen oma asia.
Mutta minun tuntemani lääkiksessä opiskelevat taitavat kaikki olla itseoppineita, joillain saattaa olla joitain lyhyt- tai kertauskursseja käytynä. Mutta on siellä kuulemma myös valmennuskurssit käyneitä, joten itsehän se asia pitää ratkaista.
Katselin tuossa viestiäsi ohimennen ja muistelin noita omia paniikin aikoja pyrkimisen osalta. Nykyisillä pisteytyksillä jos kirjoitukset menevät hyvin ja laidatureja tippuu, niin mahikset sisäänpääsyyn ovat varsin hyvät. Varsinkin jos yliopisto antaa lisäpisteitä saman kevään ylioppilaille. Mutta pointti on kuitenkin siinä, että valmistautuu itse kokeeseen mahd. hyvin. Galenos on varsin pieni opus luettavaksi muistellen sitä aikaa kun itse pyrin kolmen kemian-, viiden fysiikan-, ja n.500 sivun IFAn kanssa. Kysymyksetkin saattoivat tulla vaikka laskuvarjohyppääjän putoamisvakiosta...Galenos antaa selkeän linjan siitä, minkälaisia ihmisen fysiologiaan soveltuvia tehtäviä kemiasta ja fysiikasta saa. Kirjassa on järjetön määrä järjettömiä ja vieläkin ilmeisesti osin virheellisiä kaavoja joilla pohjustetaan asioiden teoreettista pohjaa mutta niitä ei tarvitse osata. Pääsykokeet mittaavat aika paljon myös ns. olennaisen erottamista ei-olennaisesta. Lukiossa usein tottuu olemaan aina täydellinen: kaikki on hallittavissa yksittäisessä kokeessa ja hyviä arvosanoja tippuu harvasepäivä. Minua lohdutti aikanaan ja itseäni psyykkasin juuri siten, että laskin minkä verran oikeasti pitää osata päästäkseen sisään...sinä vuonna ns. täysiin pääsykoepisteisiin (24) pääsi sillä, että sai n. 75-80% raakapisteistä l. osasi koko kokeesta n. kolme neljännestä. Ja sillä sai siis täydet pisteet!!!! Kokeessa tehtäviä on paljon ja niitä ei kaikkia ehdi aina tehdä millään. Kokeessa ei saakaan hämääntyä siitä, jos ei jotain tehtävää osaa mitenkään. Sitten mennään heti eteenpäin ja viimeksi palataan "mahdottomaan" tehtävään jos on aikaa. Aina kannattaa kirjoittaa jotain ennemmin kuin jättää ihan tyhjä vastaus. Koe on siis vaikea semmoiselle, joka aina haluaa osata kaiken ja tehtävää on vaikea jättää tekemättä. Lääkiksen pääsykoe on kuitenkin mielestäni aina mitannut ennemminkin sitä, kuka tekee vähiten virheitä ja jättää vähiten tehtäviä tekemättä- ei niinkään sitä kuka saa kaikki tehtävät oikein. Keskiarvo ratkaisee tässäkin. Itseltänikin jäi aikanaan kemiasta melkein puolet tekemättä mutta biologia taas onnistui melkein täydellisesti. Jäitä siis hattuun ja paniikki pois. Sisäänpääsy ei vaadi huippuälykkyyttä vaan perslihaksia valmistautumisvaiheessa. Ja sisäänpääsy tuo sinulle ammatin, joka elää koko ajan eikä jätä sinua työttömäksi. Tsemppiä =)
Pääseköhän tuonne, jos ei ole käynyt pitkää fysiikkaa? Itse en ole käynyt, mutta biologia on pääsötodistuksessa 8 ja kemia 9. Valmennuskurssille menen. Onko saumoja päästä sisälle? Hieman pelottaa tosiaan tuo Galenos. En ole sitä vielä lukenut ylioppilaskokeiden takia, mutta monimutkaiselta näyttää...
Pääset sisään jos haluat!
Unohda arvosanat ja lue!
Tsemppiä!