kuinka julma voikaan ihminen olla
kuinka pahasti voikaan satuttaa
kuka antaa oikeuden leikkiä jumalaa
leikkiä toisten tunteilla ja hukuttaa
miksi satutan jos rakastan
miksi lyön sinut mutaan jos välitän
satutan sanoilla tunteettomilla
teoilla, joissa välinpitämättömyys ja itsekkyys hallitsevat heikoimpien valtakuntaa
lyön jäisen sateen vasten kasvojasi
tuon sateen joka piiskaa ihosi punaiseksi
kylmentää sielusi syvyyden
ja raapii rikki unelmasi
satutan yhä uudelleen,
lyön tikarini kerta toisensa jälkeen,
itseänikö suojellen
toivoen että et enää jaksaisi kiivetä luokseni
mutta nyt ymmärrän
liian myöhään
kuten aina
tekojeni järjettömyyden
tunnen tuskasi vasta nyt
moninkertaisena - niin toivon
ansaitsematta edes katsettasi
saanhan olla hetken lähelläsi
puhaltaa taivaiden tuulta saamiisi ruhjeisiin
kastella hiuksesi keijujen vedellä
suudella kyyneleet silmistäsi
huuhtoa suolauurteet kasvoistasi
kuinka tahtoisinkaan olla petetty
tuntea tuskasi teeskentelemättä mitään
nyt minulla ei ole oikeutta tuntea mitään
enkä voi muuta kuin paljastaa pettäjän kasvoni
vaikka siitäkään
ei sinulle ole mitään iloa
kuinka pahasti voikaan satuttaa
kuka antaa oikeuden leikkiä jumalaa
leikkiä toisten tunteilla ja hukuttaa
miksi satutan jos rakastan
miksi lyön sinut mutaan jos välitän
satutan sanoilla tunteettomilla
teoilla, joissa välinpitämättömyys ja itsekkyys hallitsevat heikoimpien valtakuntaa
lyön jäisen sateen vasten kasvojasi
tuon sateen joka piiskaa ihosi punaiseksi
kylmentää sielusi syvyyden
ja raapii rikki unelmasi
satutan yhä uudelleen,
lyön tikarini kerta toisensa jälkeen,
itseänikö suojellen
toivoen että et enää jaksaisi kiivetä luokseni
mutta nyt ymmärrän
liian myöhään
kuten aina
tekojeni järjettömyyden
tunnen tuskasi vasta nyt
moninkertaisena - niin toivon
ansaitsematta edes katsettasi
saanhan olla hetken lähelläsi
puhaltaa taivaiden tuulta saamiisi ruhjeisiin
kastella hiuksesi keijujen vedellä
suudella kyyneleet silmistäsi
huuhtoa suolauurteet kasvoistasi
kuinka tahtoisinkaan olla petetty
tuntea tuskasi teeskentelemättä mitään
nyt minulla ei ole oikeutta tuntea mitään
enkä voi muuta kuin paljastaa pettäjän kasvoni
vaikka siitäkään
ei sinulle ole mitään iloa
Vastaukset 4
Vanhimmat
kalamaista ja niin tuttua. Olen kokenut tuon kaiken niinkuin moni muukin.
Petetyksi tuleminen. Ei ole kivaa, mutta soisin silti sen jokaiselle tapahtuvan. Miksikö? Miettikää sitä.
Sen ymmärtää vasta kun sen on itse kokenut. Aika parantaa jonkin verran, mutta jotain aina kuolee sisältä, jotain mitä ei ole koskaan mahdollista saada takaisin. Mutta onneksi on mahdollista saavuttaa ja rakentaa uutta ja kaunista - meidän jokaisen.
Olet tärkeä juuri sellaisena kuin olet.
elämänmakuinen ja syvällinen runo on tämäkin.
Osaat kietoa tunnoistasi hyviä kokonaisuuksia !
Tätä mietin voinko sitä edes tänne laittaa, rakkausrunojen alle, mutta rakkaudesta tämäkin syntyi... Rakkaudesta ja tuskasta.