Haluaisimme mieheni kanssa kovasti lapsia eikä käytetä ehkäisyä. Välillä tulee hirveitä ahdistuskohtauksia kun alkaa miettimään synntystä. Pelotta ne kauheat kivut mitä sinä joutuu kokemaan(välilihan repeytyät ym autsss). Voiko saada sektion kovien pelkojen vuoksi? onko se edes mahdollista? Näen öisin painajaisia ja illoin en monesti saa unta kun pelotaa ne synnytyskivut. Eihän kukaan ole synnyttänt kivuitta.. En vamaan ole raskaana vielä mutta haluaisin kovasti oman lapsen. Eihän kukaan psykologi tai muu auttaja voi viedä kipuja pois, en tiedä miten selviän jos tulen raskaaksi.. onko teillä vastaavanaisia kokemuksia ollut? Miten selvisitte niistä? Kiitos! Jos et ole itse kokenut synnytystä, älä vastaa tähän kiitos!
Synnytys pelottaa..
sussu090
8552
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
synnytystä kuollakseni. Olin jo päättänyt haluavani sektion, mutta juttelu kätilön kanssa muutti mieleni ja en kadu pätkääkään. Psyykkasin itseäni koko synnytyksen ajan vertaamalla sen hetkisiä kipuja hammaskipuun ja täytyy sanoa, että luulin kipuja paljon pahemmiksi.. Epiduraalin otin, kun olin n.6cm auki ja sen jälkeen en tuntenut yhtään mitään. Vauvan laskeutuminen sattui vähän, mutta se ei onneksi kauaa kestänyt. Laita itsellesi riskit ja hyödyt ylös molemmista ja mieti sitten kumpi tuntuu sinusta paremmalta vaihtoehdolta. Itselläni myös sektion leikkaustilanteen kuvitteleminen sai pelkoja aikaan ja varmaan siksi lopulta päädyn alatiesynnytykseen.
Ei se ole ollenkaan niin paha paikka!!! Älä suotta pelkää sellaista mitä et ole vielä kokenut. Ison mahan kanssakin jo niin hankala olla loppukuukausina että sitä jo toivoo että alkais ne kunnon supparit ja sais jo nähdä oman pienen kultapalleroisen. Kaiken arvosta on todellakin.
on voimakkaampi tunteesi: halu saada lapsi vai pelko synnytystä kohtaan. Toimi sitten tunteesi mukaan. Nykyäänhän kenenkään ei ole pakko saada lapsia.
Jos ja kun tulet raskaaksi, et voi muuta kuin odotella ja katsoa, mitä tuleman pitää. Varmaan ainakin miljardi nykyään elävistä ihmisistä on kokenut synnytyksen tai useampia. Ei se mahdoton paikka ole, eikä se pelkäämällä parane. Minä olen synnyttänyt kolme kertaa, aina ilman kivunlievitystä, ja voin sanoa, että sattuihan se muutaman tunnin, mutta ei vaikuta enää mitenkään elämääni. Sen sijaan kolme ihanaa lastani vaikuttavat!
Tällä palstalla pelotellaan usein ihmisiä synnytyksistä. Voin vakuuttaa, että esim. parisuhteen solmiminen on vaarallisempaa: parisuhdeväkivaltaan kuolee vuodessa lähes 30 suomalaista naista, synnytykseen alle viisi. Puhumattakaan sitten alkoholin, tupakan, huumeiden, ylipainon ja tapaturmien aiheuttamista vammoista, sairauksista ja kuolemantapauksista ja esimerkiksi sukupuoliteitse tarttuvista taudeista. Eikä syöpäkään kysy lupaa, kun se on tullakseen. Kaikki tuo on elämää, ja varsinkin synnyttäminen! Se on sitäpaitsi paras osa elämää.
Voin sanoa senkin vielä, että välilihan repeytymistä ei yleensä edes huomaa, se on niin kireällä synnyttäessä, ettei siinä ole juurikaan tuntoa. Minä en ainakaan tiennyt, oliko minulla repeämiä vai ei, ennen kuin luin synnytyskertomuksesta.
Tee abortti. Sen jälkeen ajattele, kuinka hyvin asiat on. Siinä onnellisessa tapahtumassa pelastuivat niin sinä, yhteiskunta kuin ympäristökin.
Sille ei ole mitään, että olet harrastanut vastuuttomasti seksiä ilman kunnon ehkäisyä ja tullut raskaaksi. Onneksi voisit korjata tilanteen luonnollisella tavalla. Ajattele, kuinka ankeaa elämäsi olisi ollut, kun olisit repeytynyt alatiesynnytyksessä, et olisi saanut enää koskaan kunnon seksiä, vauvanhoito kakkavaippoineen olisi ollut elämäsi sisältö ja seuraavaan 5 vuoteen et olisi saanut koskaan enää nukkua yötä rauhassa. Yhteiskuntakin pelastui, koska sen ei tarvinnut ylläpitää kehitysvammaista lastasi vuosikymmenten ajan. Ja ympäristöä ajatellen maailmaan ei tullut taas yhtä ilmastonmuutosta edesauttavaa yksilöä lisää, joka kuitenkin jossain vaiheessa hankkii jääkaapin ja auton ja käyttää vastuuttomasti uusiutuvia luonnonvaroja.
Kaikki on siis hyvin, jos toimit oikein.
ei kaikki ole samanlaisia murhaajia kuin sinä
Kuoleeko synnytykseen kuitenkin vuosittain Suomessa 5?? Minusta sekin on jo yllättävän paljon...kai ne on jotain sellasia, joilla on jokin sairaus muutenkin??
voit saada sektion synnytyspelontakia.se vaihtelee paikkakunnittain että kuinka helpolla sen saa.
Minä en pelännyt synnytystä ollenkaan.
Minun synnytykseni taas olikin sitten sieltä huonoimmasta päästä, mutta siltikään se ei ollut mitään ylitsepääsemätöntä.
Supistuskipu on siedettävää. Itse sain epiduraalin, jonka jälkeen en tuntenut enää mitään, en kipua edes ponnistusvaiheessa. En myöskään revennyt pahemmin.
Minun synnytyksessäni siis kipu ei näytellyt mitään merkittävää roolia, vaan kaikki muut asiat siinä ympärillä. Pitkittynyt avautumisvaihe, väsymys, nälkä, heikotus, vauvan ulostaminen kohtuun, josta tuli infektio molemmille, napanuora kaulan ympärillä, pää vinossa, jne.
Siis jos pelkäät vain kipua, voin lohduttaa sinua. Kipu on siedettävää, ja epiduraalin jälkeen ei ole sitäkään.
Synnytyskokemusta ei mielestäni voi mitata pelkällä kivulla, koska se on niin minimaalinen osa koko tapahtumaa.
Vaikka minunkin synnytyksessäni meni paljon pieleen, en kertaakaan kokenut pelkoa. Henkilökunta piti minut ajan tasalla, eikä minulla ollut koskaan sellainen olo, että siinä oli mitään ihmeellistä.
Nyt minä pelkään. Olen puolivälissä toista raskauttani, ja pelkään.
Siltikään en halua sektiota, koska se on kavereillani mennyt vielä pahemmin pieleen.
Tiedän, että pelko hälvenee sitä mukaa kun synnytys lähestyy, ja kun synnytys alkaa, pelkoa ei ehdi ajattelemaan. Siinä vaiheessa on ihan muut jutut mielessä.