Muisti on kyky tallentaa ja palauttaa mieleen menneitä kokemuksia.
Millainen on sinun muistisi, muistatko lapsuutesi kesät.. muistatko ahomansikat ojan pientareella.. muistatko ?
Millainen on sinun muistisi, muistatko lapsuutesi kesät.. muistatko ahomansikat ojan pientareella.. muistatko ?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Keräiltiin ahomansikoita timoteiheinän varteen, monta vartta täyttyi. Sitten kipaistiin kotiin ja tehtiin mansikka- maitoa tai herkuteltiin sellaisenaan.. Aah.. miten maistui herkulliselta:))
Sitä muistelee kaikki kesät lähes aurinkoisiksi ja lämpimiksi. Joskus kun oli sade päivä, sekin oli lämmin, ei kylmä ja tuulinen.. Oi niitä aikoja..
*
*
muistan oikein hyvin, mansikoita kerättiin pieneen emalituoppiin
tai heinän varteen, kuten Sasuskin oli tehnyt.
Mansikka- ja mustikkamaito oli herkullista,
tuoksunkin muistan, kun sitä ajattelen.
Sadepäivinä leikittiin ja luettiin vintillä tai leikkimökissä.
pengottiin, hyikyiltiin madoille marjojen sisällä.
Ekaa kertaa näin ahomansikoita vasta aikuisena, etelässä, sukuloimassa.
Kuuntelin radiolääkäri ohjelmaa, jossa kerrottiin muistista. En muista oliko joku tutkinut vai hutkinut mutta mielenkiintoisen seikan toivat esiin. Kun verrataan ihmisen muistia 50-luvulla ja nyt niin nykyajan ihmisen muisti on todella kovalla koetuksella. Meidän pitää muistaa paljon asioita. On kaikenmaailman salasanoja yms.
Mitäs sanotte? Miten tämä kuormitus vaikuttaa muistiin? Voiko muista pettää kuten esim sydän?
kun lähdetään vaikka mökille. Mukaan lastataan tietokoneet, kullakin tietysti vähintäänkin yksi känny mukana.
Ennen oltiin rauhassa liioilta vimpaimilta, ongittiin, roikoteltiin ketaroita laiturilla.
Nyt ei vessaan mennä ilman kännyä.
Ollaanko me niin koko ajan tärkeitä?
Missä välissä aivot eheytyvät?
sen kadonneen kissasi?
joku sanoi että se olis nähty tuolla kauempana pellolla.. Mä en voi mitenkään uskoa että se olis mennyt niin kauas, ellei ole eksynyt.. Senpä johdosta pyydänkin kaikkia ihmisiä.. ilmoittamaan mikäli he mirrini löytää.. Kissani on leikattu.. sen ei pitäisi lähteä kauas kotipiiristä.. Kun se on joka päivä tuossa ollut.. poikani kaipaa sitä.. me kaikki kaipaamme.. ja etsimme.. Mikään uusi kissa ei korvaa tuota kissaa.. ei ole korvannut sitäkään 18 vuotiasta, jonka hautasin 14 vuotiaana kuolleen koiramme viereen.. Vaikka tuon hommasin noin kolme vuotta sitten.. tuonkin kissan.. niin koko ajan se on pysynyt tässä kotona.. se ei ole lähtenyt mihinkään.. joka hetki se on kutsusta tullut luokseni.. Nyt kun sitä ei ole tullut.. olen alkanut etsimään. Olen ihminen joka pidän huolta myös lemmikeistä.. osoittaako sen 18 vuotiaan kissan lusikalla syöttäminen talvella.. kahden antibioottikuurin syöttäminen ja eläinlääkärissä käyttämisen.. toivossa että kissani paranisi.. toisin kuitenkin kävi..
Minä toivon, että tämä nykyinen kissa tulee vielä takaisin.. terveenä ja iloisena siitä että pääsi jälleen kotiin.. meidän luokse..
uusi kissanpentu on aina uusi oma yksilönsä.. se on kuitenkin erilainen verrattuna edelliseen.. vaikka en ovat vain kissoja.. nekin ovat yksilöitä.. toinen on toisenlainen kuin toinen.. Ihan kuten me ihmisetkin.. mekin olemme yksilöitä.. omia ainutlaatuisia yksilöitä.. joita meitä kaikkia yhdistää yksi tekijä.. me olemme ihmisiä, kissat taas ovat kissoja..
Muistiani ei ole tutkittu ja en ole varma, mutta epäilen, että minulla on suuria aukkoja juuri lapsuuden muistissa.
Minulla on myös ja olen joskus ajatellut, että voisivatko aukot olla ikäviä asioita, joita mieli on "poistanut" muistista. Olen vähän kysellyt ja kyllä hieman epäilen tätä
Mutta jos ei kerran muista, niin ei voi tietää.
Joskus epäilen kuitenkin, että monen ihmisen lapsuuden "muistot" ovat oman itsensä mielikuvitusta. Useinhan ne lapsuudenmuistot ovat ihan erilaisia yhdessä kasvaneilla sisaruksillakin. Luulen siis että monet kuvittelevat muistonsa kauniimmiksi kuin ne olivat.
Tiedä häntä, itse elän tätä hetkeä, enkä vello menneisyydessä, en hyvässä enkä pahassa.