huostaanoton perusteita?

halua neuvoja / kertoa kokemuksistaan :(

Ei voida puhua edes. "ns. normaalista" perheestä mikäli mies hakkaa vaimoa. Seuraava askel vaimon pieksennän jälkeen on lasten hakkaaminen, väitti se mulkku mitä tahansa.

Ymmärrän kyllä miksi ystäväsi hengaa edelleen tämän kusipäämiehen kanssa (kulissit), mutta en hyväksy. Eikö hän ollenkaan rakasta itseään tai edes lapsiaan? Ymmärtääkö ystäväsi esimerkiksi sitä, millaisen aikuisen ja etenkin naisen mallin hän antaa itsestään? Malli on sellainen, että naista saa hakata ja naisen tulee alistua väkivaltaisen puolison nyrkkeilysäkiksi, sillä näinhän hän itsekin toimii. Lapset seuraavat ja mallioppivat vierestä miten aikuisena eletään, turha luulla että olivat omissa huoneissaan eivätkä kuulleet. Aivan varmasti ovat tietoisia että äiti saa turpaansa. Lastensuojelutarpeen kartoitus on kohdallaan tässä tapauksessa, kun äiti ei ilmeisesti osaa suojella itseään eikä lapsiaan ja isä on väkivaltainen.

Äiti on yhtä syyllinen kuin isäkin, mikäli hän ei vie lapsiaan ja itseään turvaan. Vanhemmalla on velvollisuus suojella lapsiaan jopa toiselta vanhemmalta, mikäli tämä käyttäytyy häiriintyneesti. Perheväkivallan näkeminen ja kuuleminen voi olla jopa tuhoisampaa kuin kohteena oleminen, muistan lukeneeni tällaista. Tuollainen äijä lyö aina seuraavankin kerran, vaikka vannoo käsi raamatulla että "kulta, mä rakastan sua, anteeksi, ei koskaan enää..." Aina tulee seuraava kerta.

Ohjaa ystäväsi poliisilaitokselle tekemään rikosilmoitus miehen pahoinpitelyistä. Auta häntä hankkimaan oma asunto ja eroamaan miehestä. En näe muuta keinoa välttää lastensuojelutoimenpiteet. Mikäli ystäväsi haluaa olla hakattavana, niin olkoon, mutta siinä vaiheessa lasten tulee olla huostaanotettuina.

Ensin tarjotaan tietenkin aina avohuollon tukitoimia, eli lasten huostaaotto on viimeisin ratkaisu.
on kuitenkin hyvä, että perheen asioihin puututaan uloapäin, koska on liian paljon surullsia esimerkkejä vaimoista, jotka ottavat vastaan lyöntejä ja anteeksipyyntöjäja kestävät vuosikausia kammottavia oloja. Jos poikaystävä on jo pahoipidellyt ystävääsi useammin, niin se on merkki siitä, että pahempaa on tulossa. Lasten tähden on lopetettava tuo heti!!

Huostaanotto

Huostaanotto on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Se on toimenpide, jossa puututaan voimakkaasti lapsen perustuslaissa säädettyihin oikeuksiin sekä toisaalta Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamaan perheen itsemääräämisoikeuteen. Siten se on oikeusturvakysymys sekä lapsen, perheen että työntekijöiden kannalta. Lähde: Räty 2007, 227.

Huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan vain, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä. Lisäksi huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole olleet mahdollisia, sopivia tai ne ovat osoittautunet riittämättömiksi Lastensuojelulaki 34-36§. On myös arvioitava, että sijaishuolto on lapsen edun mukaista Lastensuojelulaki 40§.

Huostaanottotilanteissa asiasta neuvotellaan tiiviisti lapsen, hänen vanhempiensa ja huoltajiensa kanssa. Kuten kaikessa lastensuojelutyössä, myös huostaanottovaiheessa pyritään hyvään yhteistyöhön perheen kanssa. Huostaanottotarpeen arvioimiseksi voidaan pyytää lausuntoja lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoilta, kuten päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta tai terveydenhuollosta. Sosiaalityöntekijällä on oikeus saada asiantuntija-apua muilta viranomaisilta ja asiantuntijoilta.

Huostaanoton edellytykset on arvioitava sekä lapsen että vanhempien kannalta. Lapsen kannalta on varmistuttava siitä, että huostaanotto on se vaihtoehto, joka parhaiten turvaa lapsen kehityksen. Sijaishuoltoa järjestettäessä ei voida tyytyä lapsen ”säilyttävään” hoitoon. Sen on oltava lapsen nykytilanteeseen nähden parempi vaihtoehto ja vastattava lapsen edun mukaisella tavalla hänen yksilölliseen hoidon ja huollon tarpeeseensa. LÄhde: Räty 2007, 227. Vanhempien kannalta tulee varmistua siitä, että kaikki mahdollinen on tehty perheen tukemiseksi. Lisäksi laadultaan hyvässä huostaanotossa sekä lapsen että vanhempien toivomukset, mielipiteet ja kulttuuritausta on otettu huomioon.

Huostaanotto on työntekijälle erittäin vaativa tehtävä. Työntekijä tarvitsee rohkeutta, ammattitaitoa ja resursseja puuttua vaikeaan tilanteeseen. Ammattitaitoisella työntekijällä tulee olla säännöllinen työnohjaus ja mahdollisuus etenkin juridiseen konsultaatioon sekä työskentelyyn työparin kanssa. Työntekijällä on oltava mahdollisuus saada tarvittaessa tukea tiimiltä tai työryhmältä, jossa on oman alan kokemukseen perustuvaa osaamista huostaanotoista. Myös esimiehen tuki on tärkeä.
Velvollisuus ryhtyä huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen

Ennen kuin huostaanottoon ryhdytään, tulee lapsen ja perheen tilannetta arvioida monipuolisesti. Huostaanotto on viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys ja ensisijaisesti on pyrittävä siihen, että lapsi voisi asua vanhempiensa luona. Jos paras ratkaisu lapselle on sijoitus kodin ulkopuolelle, on huostaanottoon ryhdyttävä pikimmiten.

Lastensuojelulaissa huostaanoton perusteet on jaettu kahteen sinänsä itsenäiseen perusteeseen: lapsen kasvuolosuhteissa oleviin puutteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen. On mahdollista, että sekä lapsen kasvuolosuhteissa olevat puutteet että lapsen oma käyttäytyminen ovat huostaanoton perusteina. Huostaanoton perusteiden lisäksi on täytyttävä myös laissa mainitut edellytykset ennen kuin huostaanottoon voidaan ryhtyä.

Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto jos:

* puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä
* lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa kehitystään ja terveyttään Lastensuojelulaki 40§

Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos:

* avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi
* sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Huostaanottopäätös voidaan tehdä vain, mikäli kaikki edellä mainitut edellytykset ovat samanaikaisesti olemassa. Siten esimerkiksi lapsen käyttäytyminen tai puutteellinen lapsen huolenpito ei yksinään ole riittävä syy huostaanottoon. Huostaanotto edellyttää aina muidenkin edellytysten täyttymistä, esimerkiksi avohuollon tukitoimien riittämättömyyttä ja että kodin ulkopuolinen hoito ja huolenpito (sijaishuolto) on lapsen edun mukaista.

Lapsen yksittäiset oireet eivät ole ratkaisevia huostaanoton edellytyksiä arvioitaessa, vaan arvioitavaksi tulee lapsen kokonaisvaltainen huollon tarve. Esimerkiksi puutteelliset asumisolot, asunnon puute tai riittämätön toimeentulo eivät koskaan yksinään voi olla perusteena huostaanotolle. Näissä tilanteissa on ryhdyttävä toimenpiteisiin näiden nimenomaisten puutteiden korjaa