Tahdon vain kuolla. Mielessäni ei pyöri mitään muuta kuin tämä sama henkilö. En pysty keskittymään edes arkielämän askareisiin. En ole syönyt moniin päiviin, jotain ehkä yrittänyt juoda(vettä ihan). Viikonpäivät ovat ihan sekaisin. Tuntuu, että elän keskellä kaaosta.
Hulluinta tässä on se,että minua ei ole edes varsinaisesti jätetty. Tapasin viikko sitten ihanan miehen(olen tuntenut hänet jo pari vuotta ja ollut ihastuneena) ja sen jälkeen ollaan oltu päivittäin tekemisissä toistemme kanssa. Mies on tekstaillut, minä olen tekstaillut. Tänään laitoin hänelle töihin piristysviestin, että: "hyvää työpäivää*pusu*" ja siihen mies laittoi, että: "menen tästä juuri lounaalle, voisin vaikka syödä sinut,nam!" Sen jälkeen laitoin vielä jotain, mutta siihen mies ei ole laittanut takaisin mitään(tosin ei ollut kysymystäkään).
Illalla mies menee ystäviensä kanssa baariin juhlistamaan ystävänsä syntymäpäivää. Minä itken täällä kotona, kun en tiedä mitä mies ajattelee minusta. Itsetuntoni on varmasti ihan paska, olen läheisriippuvainen. En vain voi luottaa siihen, että onko mies minuun enää koskaan yhteydessä.
Tämä on elämäni ensimmäinen kerta kun saan joltain henkilöltä vastakaikua ja tämä on itse asiassa pisin "suhteeni". Ajatukseni ovat miehessä ja siinä pitääkö hän minusta. tahtooko hän enää koskaan nähdä. Voisin kuolla. Ajatukseni ovat täysin solmussa. Mitä jos mies vain pelleili kanssani? Minulla on ollut hyvin hyvin rankka lapsuus ja koko elämäntaipaleeni tähän saakka, kunnes tosiaan tämän viikon verran olen saanut nauttia toisen ihmisen kiintymyksestä ja huomiosta. Tuntuu vain, että olen pohjaton kuilu ja en luota mihinkään mitä hän sanoo. Jos hän sanoo minun olevan ihana, niin en voi olla varma tarkoittaako hän sitä seuraavanakin päivänä.
Tahtoisin oikeasti vain tappaa itseni. Tuijotan tätä koneen ruutua täysin apaattisena. yritän itkeä, muttei onnistu. En viitsi tekstata/soittaa miehelle enää, sillä päivällä tosiaan laitoin jo sen piristysviestin.
Antakaa minun vain kuolla tähän tuskaan...
Voisin tappaa itseni...
16
1763
Vastaukset
leivo iloksesi vaikka näitä seuraavia herkkuja :) ja kutsu mies kahville luoksesi :)
http://www.hellapoliisi.fi/reseptit/reseptit/suolaiset-leivonnaiset/naan-leivat.php
Tee näille naan-leiville joku suolanen salaattitäyte :) kreikkalainen salaatti katkaravuilla voisi olla hyvä :)
http://www.hellapoliisi.fi/reseptit/reseptit/kahvikakut/muta-kakku-mud-cake.php
ja tosta linkista jokin suklainen herkku kahvin kanssa :)
Pöydälle pari ruusua ja taustalle hyvää musiikkia :) shampanjaa myös lasi :)
t. piristäjä.- -riippuvainen-
ideahan on hieno, mutta minä olen jo nyt liian innokas tapaamaan miehen koko aika, joten en voi enää kyllä olla häneen yhteydessä ennen kuin hän on minuun! alan vaikuttamaan muuten ihan kyttääjältä...
- sulla
taitaa olla nyt rankkaa?
Miksi moinen epäluottamus?- -riippuvainen-
siinähän tulisi varmasti vastaus kaikkeen, kun sen tietäisi.
ehkä mm.
-huono itsetunto
-läheisyydenpelko?/-kaipuu?
-huonot kokemukset välittämisestä
- mies anonyymi
Tuollaisia te olette ensiksi. Todella Huono itsetunto ja sitten kun teidän kanssa antaa vaan mennä ja rakastuu niin sitten saatte sitä itseluottamusta ja alatte huoraamaan.. petätte ja alkaa itsenne jako.
- sinunkin
pyykkisi ja oliko lapsena liian paljon leluja?
Kyllä se sitä. Kyllä sitä muutkin tekee.:) - miesrukka,
kun sulla on niin paha olo. Nih. menepä äitees helmoihin.
- Saman kokenut.
Tuo on hieman samaa tekstiä, minkä olisin voinut itse kirjoittaa. Älä ihmeessä tee mitään älytöntä. Mies on itsekeskeinen ns. hurmuri (ainakin omasta mielestään, ei välttämättä naisten silmissä.), että pitää sinua varpaillaan ja tekee pientä kiusaa. Sinä itket ja toinen menee tapaamaan kavereitaan, milloin mitäkin. Milloin on matkoja, milloin juhlia. Nyt pää pystyyn, helmat hulmuten kohti ylöspäin. Kun et ole hänen kanssaan tekemisissä, et soita, et lähetä tekstareita, hän herää. Mitä ihmettä on tapahtunut? Eikö miehinen viehätykseni enää purekaan? Sitten taas lämpenet, kunnes hän taas on sinua kohtaan kylmä ja jättää. Olet kuin äiti hänelle. Hänellä kun on ollut yliriippuvainen äiti, joka on pyörinyt poikansa ympärillä ja pesee aikuisenakin hänen pyykkinsä (kenties). Irti, irti!
- tuossa
nyt olla enempi kypsymättömyydestä ja keskenkasvuisuudesta olla kyse. Hirvittävä, suhteeton panikointi, vaikka kyse ei ole kunnolla edes parisuhteesta. Onkohan toisella viikolla jo itku siitä, etenkin, jos mies vaikka sattuu soittamaan, tai kenties pyytämään ulos, ettei kestä kun mies ei mene hänen kanssaan kihloihin.
Jäitä hattuun. Sinäkin saman kokenut, selvisikö sinulle nuo persoonallisuuden piirteet viikossa? Epäilen, että sinä ja tuo aloittaja on ihan eri kohdassa sekää omaa, että parisuhdekuviokehitystä.
Aloittajan kannattaisi nyt varmaan hengitellä hetki ruskeaan paperipussiin, pyyhkiä paniikin hiki otsalta, käydä suihkussa ja ajatella, että tänään teen oloni hyväksi. Jos siihen kuuluu jotain viestiä mieheltä, hienoa, jos ei niin hienoa. Käy vaikka terassilla ystäviesi kanssa, katselemassa miten on kaunis päivä, miten on paljon elämää edessä, eikä koskaan voi tietää, mitä huominen, tai edes tämä päivä tuo tullessaan. Turha noin hätäisiä johtopäätöksiä on vetää, saati syöttää toisille.
- 34r34r3r34
Siis kyseessä on kai viikon kestänyt "suhde"? :) Ja nyt siskoseni sanon, että yritä ottaa nyt itseäsi niskasta kiinni...
Tiedän ettei asioita voi verrata keskenään ja kaikki on suhteellista. Itseni jätettiin kohta kaksi vuotta sitten. Olin tuntenut miehen kahdeksan vuotta ja sen elämäni ihanimman kesän jälkeen mies ilmoittaa, että hän on eksyksissä itsensä kanssa eikä voi luvata mitään. Siitä hetki ja sen jälkeen mies ilmoittaa, että hän haluaa vain olla kavereita kanssani. Ajattelin ettei toista valinnoista syyllistää ja itkin ikävää viikkoja... mies tiesi menneisyydestäni ja lupasi kuun taivaalta ja taas löysin itseni yksin ja jätettynä. Itse lähdin yksinkertaisesti siitä liikkelle, että täytyy pitää elämästä kiinni.
Paketin itseni syömään, söin mitä tahansa roskaa kunha söin edes jotakin. Nukuin ja raahasin itseni ihmisten ilmoille. Itkin aamusta iltaan ja heräsin yöllä siihen, että itkin. Tästä vajaa vuosi ja sainkin tietää, että mies oli mennyt naimisiin paria vuotta aikaisemmin... tämä kriisi meni jo paremmin ;) Nyt kuvioissa on vaimon raskaus... olen oikeasti tuhlannut mieheen kaksi vuotta. Paljoa se lohduta, mutta paljon on tullut opittua ;)
Onnelisuus ei lähde miehestä. Mies voi tulla siihen lisänä... itse tiesin vuosi sitten tasan tarkkaan kuinka tappaa itseni. Viestitkin oli jo kirjoitettu valmiiksi. Annoin itselleni aikaa vuoden, että jos vuoden päästä tuntuu vielä samalta, silloin voin kuolla... mutta vuoden aikana pitää edes yrittää.
Ostin kukkia, opettelin leipomaan, tapasin ikivanhoja tuttuja, matkustelin pitkin Suomea... ja muutin Suomesta lopulta ulkomaille. Mies on edelleen kuin huumetta... tein eilen selväksi, että me ollaan kuitenkin tästä eteenpäin vain "ystäviä". En kestä niitä ihania hetkiä ja rakkauden tunnustuksia. Odotettiinhan tässä vaimon jättämistä jo kokonainen vuosi ;) Tunnen itseni vapaaksi ensimmäistä kertaa kahteen viimeiseen vuoteen...
Oikeasti en usko, että sairaalloinen ripustautuminen mieheen toimii millään tasolla (tiedän, on kiva neuvoa toisia ;)). Meillä siinä ahdistui miehen lisäksi myös minä. Sitä enemmän kuin itse roikuin, mies otti välimatkaa. Onnellisuus kun lähtee itsestään... etsi vaikka uusi harrastus ja opettele puhumaan hepreaa.
Itselläni tuohon epävarmuuteen auttoi se, että me jankkaamalla jankattiin asioita miehen kanssa halki... toisaalta meillä se toimi, koska ollaan tunnettu toisemme tuhottoman pitkään. Sen koneen ruutuun tuijottaminen ei muuten auta :)
Niitä sähköpostiviestejäkään ei tule tyhjästä ;) Ja sitä enemmän kun sitä postilaatikkoa päivittää, sitä varmemmin sieltä ei mitään löydy...
Lähde ulos lenkkeilemään ja toivota miehelle vaikka ihanaa iltaa ja hyvää yötä... kuten oma "ystäväni" totesi... ei suhdetta määritellä tekstiviestien tai sähköpostiviestien määrällä... johon tosin itse totesin, että mitä minun sitten muka pitäisi käyttää mittarina ;)
Vaikka siis tuntuukin pahalta... tunne on kuitenkin ohimenevää ja viimeistään vuoden päästä helpottaa :P Tiedän kokemuksesta... ja vaikka olen edelleenkin aivan pihalla kaikesta, en voi kuin ihastella tätä Keski-Eurooppalaista kaupunkia... asiat voisivat olla niin paljon huonomminkin :)- -sivusta-
kiitoksia tästä viestistä.
Elämä on elettävä, ja kun niitä on vain yksi, niin pitäisi yrittää nauttia siitä... vaikka se onkin tuhottoman vaikea tehtävä. - 44t54
-sivusta- kirjoitti:
kiitoksia tästä viestistä.
Elämä on elettävä, ja kun niitä on vain yksi, niin pitäisi yrittää nauttia siitä... vaikka se onkin tuhottoman vaikea tehtävä.Jossakin välissä varmasti helpottaa... itselleni tulee edelleen kausia, etten oikeasti jaksa tavata/nähdä/kuulla kenestäkään... ja koska olen tosiaan ulkomailla, enkä puhu paikallisten kanssa edes samaa kieltä, olo on välillä todella ulkopuolinen. Edelleen niitä neuvoja on toisille helppo jaella, kun itse makaa sängyn pohjalla ja pohtii elämän menoa ;)
Toiset sanovat, että elämästä tosiaan pitäisi nauttia... itse kuitenkin tarvitsen kimmokkeita kammeta itseni ylös ja lähden siitä, että kun perustarpeet on tyydytetty kai ne ilot siihen jostakin tulevat lisänä ;) Oikeasti kaikki ahdistaa tälläkin hetkellä... mies vähemmän, vaikka pohdin itsekin, että miksi mies ole pistänyt minkäänlaista viestiä sitten puolenpäivän, vaikka sanottiinkin olevamme yhteydessä ;) Tosiasiassa kai sille vaimollekin pitää aikaa suoda, jossakin välissä kun se sen paksuksikin kerkesi pamauttaa. Tiedän jo valmiiksi, että huominen tulee olemaan yhtä tuskaa... siksi olenkin keksimällä keksinyt itselleni tekemistä, jotta pysyn koneelta poissa ja päivitän sitä sähköpostilaatikkoa, johon ei edelleenkään ole tullut viestiä.
Itselläni maksimiaika puhumattomuuteen on kolme vuorokautta... sen jälkeen palaa pinna ;) Ja me lähdettiin liikkeelle siitä, että oltiin vuorokaudessa yhteydessä syksyllä 24/7... naurettavaahan tämä on, mutta se tuska on todellista. Itse tiedän etten miestä tule koskaan saamaan, joten yritän parhaani mukaan rakennella elämääni niin ettei mies siihen kuulu kuin lisänä...
Eli niitä asioita tekemään ja ruokaa syömään :) Itse elin pelkällä jäätelöllä pari kuukautta ja hyvin hengissä pysyttiin ;) Olen myös tuhlannut omaisuuden shoppailuun ja kenkiä löytyy vuorellinen... olen edes hetken iloinen kun saan uudet kengät, joten kaikki keinot käyttöön ;)
Ketään kun ei oikeasti voi pakottaa rakastamaan/haluamaan itseään... ja sitä enemmän kuin sitä koittaa, sitä sairaammalta se alkaa käymään :P Kukaan ei oikeasti halua läheisriippuvaista ihmistä elämään ;) Tai no tämä "ystäväni" tosin haluaa... vaikka pinna silläkin napsahtaa vähintään kerran viikossa :P Eli oikeasti opettele elämään... ja pitämään elämästä. Kai ne muutkin palaset lopulta sitten loksahtavat kohdalle... ja mitä mieheen tulee... ihanaa jos kaikki menee jatkossa hyvin, mutta älä tee siskoseni samaa virhettä kanssani ja tee miehestä ainoaa syytä jatkaa elämää. Kyllä ne miehet yleensä oikeasti välittävätkin, vaikka asioista ei puhuta :) Ja rehellinen keskustelu oikeasti avaa niitä lukkojakin. Toisille flirtti on hauskaa ajanvietettä... joten keskustelua peliin ja niitä elämän ihanuuksia metsästämään :)
Terveisin: yksi onneton, jonka tämä päivä meni sähköpostia kytätessä ;) mutta huomenna... silloin teen edes jotakin :) Kaikista parasta tässä on, että jos päivä tai pari menee sängyssä itkiessä, aina on niitä seuraaviakin päiviä jolloin voi ryhdistäytyä ;) - Tästä oli
monelle paljon apua. Se on niin totta, että mies ei tuo onnea vaan onni lähtee sisältä ja mies tulee siihen lisänä. Ja sitten sinulla oli tosi hyviä juttuja, että olit eron jälkeen tehnyt kaikenlaista parannustyötä kuten leiponut, ostanut kukkia, tavannut vanhoja kavereita. Noista kaikista jutuista on oikeasti tosi paljon apua. Itse kanssa eron jälkeen (yli vuosi aikaa) lähdin kokonaan tekemään juttuja, joista haaveilin. Mutta ehkä elämäni muuttui suorituskeskeiseksi, että siinäkin on vaaransa, että ei saa liikaa paeta tekemiseen vaan tekee mukavia juttuja. Lukeminen, leipominen, ompeleminen, kutominen, laulaminen - kaikki ovat todella terapeuttista toimintaa.
- tuossa
-sivusta- kirjoitti:
kiitoksia tästä viestistä.
Elämä on elettävä, ja kun niitä on vain yksi, niin pitäisi yrittää nauttia siitä... vaikka se onkin tuhottoman vaikea tehtävä.elämisen helpommaksi ajatus, että on huomattavasti helpompi elää kun on elossa kuin jos ottaisi ensin hengen itseltään.
- mutta...
siis täh? viestistäsi saa sen käsityksen että olette viikon ollu yhteydessä, ja nyt olet tappamassa itsees ku hän ei yhtenä päivänä ottanukkaan yhteyttä????
ehkä voin kuulostaa ilkeältä, mikä ei suinkaan ole tarkoitukseni, mut halooooooooo, herää ny jo hetkeks.....ei roomaakaan rakennettu päivässä.... - petettymyös
terve,,olen.itse.myös..kokenut.samaa.kohtaloo.kun.sä.kun.toinen.kääntää.selän.ja.lähtee.toisen.mukaan.mulla.myös.ollut.samoja.ajatuksia.kun.sinulla.mitäpä.sitä.sit.elää.kun.joutuu.vaan.itkemään.pyydän.että.et.tee.itselles.mitään.vaan.jos.haluat.jutella.laitan.numeroni.0449950018..jos.siltä.tuntuu.voit.soittaa.ethän.tee.mitään.lupatko.ps.kerro.niin.se.helpotta.paljon.elä.luovuta
Ketjusta on poistettu 21 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu1371130Rakastan sinua
Enkä halua enkä aio sinua satuttaa. Satuttaisin samalla itseäni. Olet ihana mies ja olen pahoillani kuinka sinua kohteli37947Kun viimeksi tapasit kaivattusi
Kasvokkain ( ei netti, varmuudeksi vielä tarkennan), jännittikö? Jos, miten se ilmeni? Huomasitko jännittikö kaivattuasi47849Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus73820Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva164811Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e34774- 54741
Ootko sä oikeasti sinkku?
Kun oot aina yksin tuol kylil, kyl mä susta naisen ottasin jos saisin luvan😳😘🔥42696Leppäskän tarratoimikunta kävi Suviseuroussa haastamassa riitaa!
Voiko enää törkeämmin häiritä uskovien juhlia? https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/tarratoimikunnan-aktivistit-kokivat-sy188693Mitä Raamattu opettaa samaa sukupuolta olevien avioliitosta 4.0
Edelliset kolme ketjua tuli täyteen joten jatketaan keskustelua. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että homoseksuaali136685