Mitä muut äidit, joilla sektio. Kiireisestä sektiosta nyt noin 1,5 viikkoa. Olin ensimmäisen kerran vauvan kanssa ulkona aivan pikku lenkin. Otin vaunut. En kyennyt kääntämään vaunuja haavakivun vuoksi, joten yhteisvoimin pienen tyttöni kanssa sitten kääntelimme niitä ja meillä oli suuria hankaluuksia saada vaunuja kynnyksen yli. Kotiin tullessa haava kipeä. Onko sitten niin, että voin käydä vain parvekkeella tai lähteä ulos kantorepun kanssa, kun en kykene noita vaunuja työntämään. Myös pienten ylämäkien työntäminen oli aivan tyttöni varassa. Hän ei ole edes esikoulussa vielä, mutta onneksi on vahva kuin härkä ikäisekseen, eikä valita ruumiillisista ponnistuksista.
sektioäidit, ulkoilu
vielä kipeä
4549
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onkohan tuo normaalia? Syötkö mitään kipulääkkeitä? Minulla kun kiireellisen sektion jälkeen ei ollut mitään kipuja. Sairaalasta sain kotiin mukaan vielä vahvoja kipulääkkeitä muutamaksi päiväksi ja sen jälkeen söin reseptivapaita kipulääkkeitä varuiksi jokusen päivän. Kipeä en ollut ja kun kipulääkkeet lopetin, en kertaakaan kaivannut niitä takaisin. Vaunuja työntelin noin viikon jälkeen ekan pienen lenkin mutta se olikin kyllä tosi pieni (ehkä 300-400m suuntaansa) siitä sitten päivittäin pidensin matkaa. Kävelin kyllä tosi varovaisesti ja muutenkin varoin haavaa aluksi tosi paljon (en esim. nostanut vauvaa turvakaukalossa ollenkaan) mutta kipuja ei koskaan tosiaan ollut. Sinuna soittaisin neuvolaan ja kysyisin onko normaalia ja jos on, niin koittaisin ottaa rauhallisemmin ja lisäksi jotain kipulääkettä.
Sairaalassa se haava oli niin kipeä että paruin ja itkin kun jouduin yskimään kun tuntui että koko vatsa repeytyy auki (silloin antoivat sairaalassa oksikonia..neljä ensimmäistä päivää tarvitsin oksikonia, buranaa ja parasetamolia, kotona olen ottanut vain buranaa) ja oikeastaan vasta nyt 1,5 viikon päästä kykenen yskimään varovaisesti ilman tuskaa. Vielä kotona tuli tilanteita esim. kun lapseni nojasi minuun, että tuntui, että haava repeytyy auki ja kipu oli kova, repivä ja polttava. Samoin jos tein väärän liikkeen. Tänään en ole enää kipulääkettä syönyt. Minulla tosin on ollut jo aiemmin hätäsektio ja kohtu repesi tässä uudessa synnytyksessä hieman.
oli todella kipeä ainakin parin viikon ajan ja lähemmäs pari kuukautta jokin verran. Esim. aivastaminen tuntui siltä, kuin kaikki sisuskalut olisi revenneet. Ja kyljen kääntäminen makuuasenossa lähes mahdotonta. Kysyin sairaalassa, että onko näin kovat kvut normaaleita ja kätilö totesi että kyllä on. Kehottivat vielä kotona syömään kunnolla kpulääkkeitä, niin kauan kuin kipua kestää. Tuttavallani taas ei ollut ensimmäisen päivän jälkeen käytännössä mitään kipuja. Eli todella yksilöllistä tutuu olevan.
Mutta tuosta ulkoilusta. Sinuna kyllä välttäisin kaikkea fyysistä ponnistusta, joka yhään tuntuu pahalle. Lepää niin paljon kuin pystyt ja vasta sitten lyhyelle lenkille, kun vaunujen kääntäminen ym. onnistuu.
Moi. Minulle tehtiin sektio maaliskuussa ja sain ohjeeksi ettei vauvaa painavampaa saa kantaa, saitko itse saman ohjeen? Silloinhan se myös tarkoittaa ettei paljon kannata vaunuja lähteä lykkimään koska siitä tulee painoa vauvan kanssa jo reilusti päälle 5 kg, työntöpaino on aika kova ja sait siitä jo kärsiäkin noissa vaunujen käännöissä. Odottele vielä viikko pari vähintään ja käy sitten kokeilemassa miten onnistuu vaunujen työntö niin että mukanasi on joku vahvempi henkilö joka voi ottaa vaunujen työnnön kontolleen jos et jaksa sitä. Kantoreppuun tai liinaan vauva nyt ens alkuun että haava saa ensin umpeutua kunnolla siellä sisälläsi.