olen ollut masentunut jo monen vuoden ajan...
Olen huomannut että en vain kestä arkea! joidenkin mielestä on ihanaa nukkua pitkään, ja vain olla tekemättä mitään erityistä. en kestä sitä, olo on tarpeeton ja hylätty!
pitkään tein täys pitkää päivää töissä, paloin siitä melkein lopppuun...enään ei työntekokaan huvita...
yleensä tällaisina tylsinä hetkinä menen vetämään pään täyteen baariin, jos saan jonkun lähtemään seuraksi. toisinaan, syön itseni niin täyteen että tulee hirveä olo, ihan vain sen takia että olisi muuta ajateltavaa!
olen vasta 18, ja tuntuu etten selviä ilman alkoholia!
säädän koko ajan jotain omaa, yritän mielessäni saada elämän kuulostamaan edes jotenkin elämisen arvoiselta...jokainen seurustelu suhteeni on kaatunut, melkein ennen kun on alkanutkaan. luulen että tämän hetkinen poikaystävänikin jättää minut, koska en osaa olla hetkeäkään yksin.
olen vain niin eksyksissä itseni kanssa, en tiedä kuka olen, mitä haluan elämältä.... kaikkien muiden elämä tuntuu paremmalta...
onko muilla tällaista?
Olen huomannut että en vain kestä arkea! joidenkin mielestä on ihanaa nukkua pitkään, ja vain olla tekemättä mitään erityistä. en kestä sitä, olo on tarpeeton ja hylätty!
pitkään tein täys pitkää päivää töissä, paloin siitä melkein lopppuun...enään ei työntekokaan huvita...
yleensä tällaisina tylsinä hetkinä menen vetämään pään täyteen baariin, jos saan jonkun lähtemään seuraksi. toisinaan, syön itseni niin täyteen että tulee hirveä olo, ihan vain sen takia että olisi muuta ajateltavaa!
olen vasta 18, ja tuntuu etten selviä ilman alkoholia!
säädän koko ajan jotain omaa, yritän mielessäni saada elämän kuulostamaan edes jotenkin elämisen arvoiselta...jokainen seurustelu suhteeni on kaatunut, melkein ennen kun on alkanutkaan. luulen että tämän hetkinen poikaystävänikin jättää minut, koska en osaa olla hetkeäkään yksin.
olen vain niin eksyksissä itseni kanssa, en tiedä kuka olen, mitä haluan elämältä.... kaikkien muiden elämä tuntuu paremmalta...
onko muilla tällaista?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Älä murehdi. On muitakin samassa tilanteessa olevia. Itsekään en tiedä mitä haluan vielä elämältä ja mikä musta tulee. Aika näyttää sen.
Itse tarvitsisin tyttöystävän joka on läheisriippuvainen.
Meinaat kirjoituksessasi ettei "olisi muuta ajateltavaa" (kuin syöminen..)
Sinua taitaa vaivata vain yksi ainoa asia.
Mikä se sitten on, en minäkään tiedä.
Mutta kokeile kirjoitusta. Kirjoita paperille mitä mieleen juolahtaa.
Ja yritä löytää kaveri kenen kanssa voisit siitä asiasta jutella.