Tänään Helsingin Sanomissa:
Röyhkeät vieraat kuriin
13.6.2009 3:00
A A
Heli Saavalainen
Suloinen pupujussi tuhoaa Helsingin puistot ja puutarhat, hellyttävä kanadanmajava hävittää tikkalehdot ja saa metsät veden valtaan, pieni leväsieni tappaa jokiravut, petovesikirppu sotkee kalanpyydykset, villiminkki ryövää vesilintujen pesät, kurtturuusu valtaa hiekkarannat ja lupiini tienpenkat.
Kasveja ja eläimiä kulkeutuu joukoittain uusille elinalueille. Ne matkaavat valtamerten ja vuoristojen yli ilmavirtausten, lintujen ja hyönteisten mukana. Niitä siirtyy paikasta toiseen kengänpohjissa, autonrenkaissa, puutavarassa, pakkauslaatikoissa ja laivojen painolastitankeissa. Monet riistaeläimet ja puutarhakasvit ihminen on siirtänyt tahallaan.
Euroopassa on 11 000 alueen luontoon kuulumatonta vieraslajia, joista monet ovat löytäneet kolonsa uudelta alueelta.
Noin 1 300 lajia aiheuttaa tuhoja alkuperäisluonnolle. Kun luontaisia vihollisia ei ole, tulokkaat valtaavat tilaa valtavalla vimmalla. Ne saalistavat alkuperäisiä lajeja, risteytyvät niiden kanssa ja aiheuttavat tauteja. Haitallisista vieraslajeista on tullut vitsaus, jonka kitkeminen on äärimmäisen työlästä ja kallista.
Vieraslajit luokitellaan toiseksi pahimmaksi uhaksi luonnon monimuotoisuudelle elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen.
Jopa 40 prosenttia sukupuutoista aiheutuu vieraslajeista, ja niiden aiheuttamat kulut ovat jopa 1,4 biljoonaa euroa vuodessa. Euroopassa tulokkaat aiheuttavat vuosittain 12 miljardin euron laskun.
Suomessakaan tulokkaat eivät ole mikään pikku kiusa. Täällä on 650 vieraslajia, joista kymmenet ovat haitallisia.
Pelkästään Helsingin alueella villikanien arvioidaan järsineen kasveja ja puita sadan tuhannen euron edestä. Uudenmaan ja Kymen lintualueilla on pyydystetty minkkejä ja supikoiria 30 000 eurolla. Erilaisten tuholaisten aiheuttamia kasvivahinkoja korvattiin viime vuonna 1,5 miljoonan euron edestä.
Holtittomasti rannikolla ja saaristossa leviävä kurtturuusu syrjäyttää uhanalaisia kasveja ja hyönteisiä. Hangossa sitä on raivattu dyynirannoilta käsin ja koneella, mutta uusia alkuja nousee hiekasta tämän tästä.
Lupiinit näivettävät niitty- ja ketokasvit, jotka ovat muutenkin harvinaistuneet. Ihoa polttava jättiputki on vaaraksi terveydellekin.
Mäntyankeroinen ei ole vielä täällä, mutta viranomaiset pelkäävät tosissaan, että pikkuruinen sukkulamato pääsee luikahtamaan Suomen metsiin. Jos näin kävisi, tuholainen aiheuttaisi mittavat kansantaloudelliset vahingot, kun mäntymetsiä olisi hävitettävä ja havupuun vienti loppuisi. Portugalista otus löytyi, ja EU:n kasvinsuojelukomitea julisti koko maan saastuneeksi.
Röyhkeiden vieraiden aiheuttamat haitat pahenevat niin kauan kuin niitä vähätellään.
Luonnonsuojelulaki kieltää jo nyt vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta. Silti esimerkiksi komealupiinin ja kurtturuusun taimia myydään puutarhaliikkeissä, vaikka ympäristöministeriö voisi kieltää niiden kauppaamisen.
Jo 1992 solmittu Rion sopimus velvoittaa varjelemaan luonnon monimuotoisuutta. Vieraita lajeja ei saa ainakaan tahallaan päästää kotoperäisten kimppuun. Haittojen leviämistä pyritään torjumaan EU:ssa vieraslajistrategialla, joka on Suomessakin valmisteilla.
Sääntöjä ja strategioita tärkeämpää on kuitenkin tieto. Luontoon karanneiden vieraslajien hävittäminen on vaikeaa, monesti jopa mahdotonta. Siksi niiden levittäytyminen luontoon tulisi estää. Kotipuutarhurinkin tulee tuntea vastuunsa, sillä kasvien leviäminen ei pysähdy piha-aitaan.
Suomen luonto ansaitsee tulla vaalituksi. Kissankelloja, päivänkakkaroita, ketoneilikoita, ukontulikukkia, sinisiipisirkkoja ja dyynisulkasia on varjeltava lupiini- ja kurtturuusupusikoilta.
Kommentti:
Kirjoittajalta oli lienee unohtunut muutama laji?
Röyhkeät vieraat kuriin
13.6.2009 3:00
A A
Heli Saavalainen
Suloinen pupujussi tuhoaa Helsingin puistot ja puutarhat, hellyttävä kanadanmajava hävittää tikkalehdot ja saa metsät veden valtaan, pieni leväsieni tappaa jokiravut, petovesikirppu sotkee kalanpyydykset, villiminkki ryövää vesilintujen pesät, kurtturuusu valtaa hiekkarannat ja lupiini tienpenkat.
Kasveja ja eläimiä kulkeutuu joukoittain uusille elinalueille. Ne matkaavat valtamerten ja vuoristojen yli ilmavirtausten, lintujen ja hyönteisten mukana. Niitä siirtyy paikasta toiseen kengänpohjissa, autonrenkaissa, puutavarassa, pakkauslaatikoissa ja laivojen painolastitankeissa. Monet riistaeläimet ja puutarhakasvit ihminen on siirtänyt tahallaan.
Euroopassa on 11 000 alueen luontoon kuulumatonta vieraslajia, joista monet ovat löytäneet kolonsa uudelta alueelta.
Noin 1 300 lajia aiheuttaa tuhoja alkuperäisluonnolle. Kun luontaisia vihollisia ei ole, tulokkaat valtaavat tilaa valtavalla vimmalla. Ne saalistavat alkuperäisiä lajeja, risteytyvät niiden kanssa ja aiheuttavat tauteja. Haitallisista vieraslajeista on tullut vitsaus, jonka kitkeminen on äärimmäisen työlästä ja kallista.
Vieraslajit luokitellaan toiseksi pahimmaksi uhaksi luonnon monimuotoisuudelle elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen.
Jopa 40 prosenttia sukupuutoista aiheutuu vieraslajeista, ja niiden aiheuttamat kulut ovat jopa 1,4 biljoonaa euroa vuodessa. Euroopassa tulokkaat aiheuttavat vuosittain 12 miljardin euron laskun.
Suomessakaan tulokkaat eivät ole mikään pikku kiusa. Täällä on 650 vieraslajia, joista kymmenet ovat haitallisia.
Pelkästään Helsingin alueella villikanien arvioidaan järsineen kasveja ja puita sadan tuhannen euron edestä. Uudenmaan ja Kymen lintualueilla on pyydystetty minkkejä ja supikoiria 30 000 eurolla. Erilaisten tuholaisten aiheuttamia kasvivahinkoja korvattiin viime vuonna 1,5 miljoonan euron edestä.
Holtittomasti rannikolla ja saaristossa leviävä kurtturuusu syrjäyttää uhanalaisia kasveja ja hyönteisiä. Hangossa sitä on raivattu dyynirannoilta käsin ja koneella, mutta uusia alkuja nousee hiekasta tämän tästä.
Lupiinit näivettävät niitty- ja ketokasvit, jotka ovat muutenkin harvinaistuneet. Ihoa polttava jättiputki on vaaraksi terveydellekin.
Mäntyankeroinen ei ole vielä täällä, mutta viranomaiset pelkäävät tosissaan, että pikkuruinen sukkulamato pääsee luikahtamaan Suomen metsiin. Jos näin kävisi, tuholainen aiheuttaisi mittavat kansantaloudelliset vahingot, kun mäntymetsiä olisi hävitettävä ja havupuun vienti loppuisi. Portugalista otus löytyi, ja EU:n kasvinsuojelukomitea julisti koko maan saastuneeksi.
Röyhkeiden vieraiden aiheuttamat haitat pahenevat niin kauan kuin niitä vähätellään.
Luonnonsuojelulaki kieltää jo nyt vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta. Silti esimerkiksi komealupiinin ja kurtturuusun taimia myydään puutarhaliikkeissä, vaikka ympäristöministeriö voisi kieltää niiden kauppaamisen.
Jo 1992 solmittu Rion sopimus velvoittaa varjelemaan luonnon monimuotoisuutta. Vieraita lajeja ei saa ainakaan tahallaan päästää kotoperäisten kimppuun. Haittojen leviämistä pyritään torjumaan EU:ssa vieraslajistrategialla, joka on Suomessakin valmisteilla.
Sääntöjä ja strategioita tärkeämpää on kuitenkin tieto. Luontoon karanneiden vieraslajien hävittäminen on vaikeaa, monesti jopa mahdotonta. Siksi niiden levittäytyminen luontoon tulisi estää. Kotipuutarhurinkin tulee tuntea vastuunsa, sillä kasvien leviäminen ei pysähdy piha-aitaan.
Suomen luonto ansaitsee tulla vaalituksi. Kissankelloja, päivänkakkaroita, ketoneilikoita, ukontulikukkia, sinisiipisirkkoja ja dyynisulkasia on varjeltava lupiini- ja kurtturuusupusikoilta.
Kommentti:
Kirjoittajalta oli lienee unohtunut muutama laji?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kävisiköt tämmöiset lajit kuin...Pitates Somalius ja Kebabis Imanus?
Tarkoitit varmaan Pirates Somaliusta?
Entäpä Envelopes Nigerianis? Tai se nyt ei taida olla varsinen laji, vaan ko. lajin tyypillinen tuotos. Myös Anchorus Pilus yrittää pesiytyä voimaperäisesti maahamme, minkä jalkapallotappeluiltaan kerkeää. (Pilus lat. =karva)