Kipparilehdessä oli juttua konetilan tuuletuksesta ja lämpötilasta. Siinä sanottiin että koneen imuilma ei saisi olla yli 45 astetta. Ja täkäläisissä olosuhteissa niin muka harvoin onkaan sillä asummehan keskellä kylmyyttä. Jutussa ei kuitenkaan oltu vaivauduttu tai osattu mitailla esimerkkilämpötiloja vaan oli tyydyttu menemään aidasta siitä portin kohdalta ja tukeuduttu vain teoreettisiin laskelmiin.
Omassa veneessäni on 4,2 litrainen ahdettu dieseli keskimoottoriasennuksena. Kone saa ilmaa konetilan takana olevasta lastiruumasta johon ilmaputkia tulee useita. Tiedän kuinka paljon moinen kone vaatii pelkästään imuilmaa ja olen kokeillut virtauksia kädellä putkistoista ja niistä ei tunnu mitään ihmeempää imua. Mikäli avaan lastitilan luukun on ilmansaanti lähes ulkotilan veroista. Luukku aukikin olen ajellut täyskaasutaipaleita mutta mitään eroa ei ole joten uskon koneen saavan ilmaa tarpeeksi.
Iso kone tuottaa tietenkin lämpöä vaikka sitä kuinka jäähdytetään. Jäähdytysveden ja öljyn lämpötilat ovat aina hyvin tarkkaan samat eri ajotilanteissa joten jäähdytykset toimivat. Kun virittelin lämpömittarin anturin konetilaan oli matka-ajon aikainen konetilan lämpö 55-60 astetta eli melko korkea. Näin koen on kuitenkin moitteetta toiminut vuosikausia.
Aloinkin miiettimään millaisia lämpötiloja veneiden moottoritiloissa oikeasti toisilla on. Oletteko mittailleet ja minkälaisia arvoja olette saaneet.
Moottoritilan lämpötila
11
2434
Vastaukset
- lämpötiloista
Aloita mittaamalla sen imuilman lähtöpaikkana olevan lastiruuman lämpötila ajon aikana.
Mikäli se ruuma on liian kuuma on imuilma jo alkujaankin liian lämmintä.
Turbossa imuilman lämpötilaa alennetaan jäähdyttämällä(inter-after-cooler),joten mikäli olet huolissasi harkitse sen asentamista...
Toinen vaihtoehto on koeluontoisesti imuilman tuovien putkien vetäminen oikeaoppisesti ulkoilmaan ,ei perästä varmentaaksesi mittautuloksesi.
Uskon, että saat lämpötilat tipahtamaan. Kyllähän Kippari-lehti on oikeassa. Imuilman lämpötila vaikuttaa suoraan pakokaasujen lämpötilaa, ja vielä siten, että pakokaasujen lämpötila nousee huomattavan paljon enemmän kuin imuilman lämpötilan nousu on. Ja imuilma kannattaisi kyllä ottaa suoraan ulkoa, omaa putkea pitkin.
Mikäli olet asiasta huolissasi, niin voit asentaa pakokaasujen lämpötilamittarin (EGT), se kertoo samalla moottorisi kuormituksen.
Käytännössä moottoritilan lämpötilaa ei saa laskettua tuolle "optimitasolle". Jos 600 kg 80-90 asteista rautaa lykkää kymmeniä kilowatteja lämpöä melkein suljettuun tilaan, niin ei sitä helposti poisteta. Sinun moottorisi säteilylämpö riittäisi teholtaan kymmenien omakotitalosaunojen lämmittämiseen, joten ei sitä millään 12 v puhaltimella poisteta.- paras!
"...Sinun moottorisi säteilylämpö riittäisi teholtaan kymmenien omakotitalosaunojen lämmittämiseen,..."
Hyvä, että heti näin aamusta saa lukea näin hyviä vitsejä ja nauraa itsensä kipeäksi. Onkohan arvon kiinteistönvälittäjällä pienintäkään käsitystä kiinteistöjen energiankulutuksesta ja toisaalta tuollaisen venedieselin tuottamasta lämpömäärästä? Jos asiasoista ei todellakaan tuon enempää tiedä, kannattaa pitää sormet poissa näppikseltä ainakin siihen saakka, kunnes perusasiat ovat hanskassa ja omaa edes jonkinlaisen kyvyn hahmottaa asioiden mittasuhteet! - kymmenet
paras! kirjoitti:
"...Sinun moottorisi säteilylämpö riittäisi teholtaan kymmenien omakotitalosaunojen lämmittämiseen,..."
Hyvä, että heti näin aamusta saa lukea näin hyviä vitsejä ja nauraa itsensä kipeäksi. Onkohan arvon kiinteistönvälittäjällä pienintäkään käsitystä kiinteistöjen energiankulutuksesta ja toisaalta tuollaisen venedieselin tuottamasta lämpömäärästä? Jos asiasoista ei todellakaan tuon enempää tiedä, kannattaa pitää sormet poissa näppikseltä ainakin siihen saakka, kunnes perusasiat ovat hanskassa ja omaa edes jonkinlaisen kyvyn hahmottaa asioiden mittasuhteet!Kymmeniä saunoja tuskin saa lämpimäksi, mutta useita kylläkin. 100 kW moottori hävittää jäähdytysveteensä 20-30 kW ja tavallisen saunan kiukaan teho on 6 kW.
- paras!
kymmenet kirjoitti:
Kymmeniä saunoja tuskin saa lämpimäksi, mutta useita kylläkin. 100 kW moottori hävittää jäähdytysveteensä 20-30 kW ja tavallisen saunan kiukaan teho on 6 kW.
Kiinnitäpä huomiota tuohon lausahdukseen tarkemmin: siinä puhutaan "säteilyläämmöstä". Kyllä suurin osa dieselin hukkalämpöenergiasta poistuu jäähdytysveden mukana mereen ja säteilylämpönä konetilaan vain pieni osa. Jos tuo säteilylämpöjäämä olisi vaikkapa 2-3 kW (siis luokkaa 1/10 lämpötuotosta, joka sekin on hyvin yläkanttiin), niin sillä ei lämmitettäisi vielä ensimmäistäkään normaalia kiuasta.
Jos tuollaisen 200 kW dieselin koko teho muuttuisi 100% hyötysuhteella sähköenergiaksi, niin sillä lämpiäisi 200/6 = 33 6 kW kiuasta, jolloin voitaisiin puhua kymmenistä kiukaista. Muuten siis ei. - laskee
paras! kirjoitti:
Kiinnitäpä huomiota tuohon lausahdukseen tarkemmin: siinä puhutaan "säteilyläämmöstä". Kyllä suurin osa dieselin hukkalämpöenergiasta poistuu jäähdytysveden mukana mereen ja säteilylämpönä konetilaan vain pieni osa. Jos tuo säteilylämpöjäämä olisi vaikkapa 2-3 kW (siis luokkaa 1/10 lämpötuotosta, joka sekin on hyvin yläkanttiin), niin sillä ei lämmitettäisi vielä ensimmäistäkään normaalia kiuasta.
Jos tuollaisen 200 kW dieselin koko teho muuttuisi 100% hyötysuhteella sähköenergiaksi, niin sillä lämpiäisi 200/6 = 33 6 kW kiuasta, jolloin voitaisiin puhua kymmenistä kiukaista. Muuten siis ei.Polttoaineen energiamäärän hyötysuhde on dieselissä luokkaa 40%, loppu 60% polttoaineen energiasta katoaa suurin piirtein seuraavasti:
- pakokaasun entalpian osuus kokonaisenergiasta: 25%
- mekaaniset häviöt: (moottorin kitka, apulaitteet ym, häviöteho muuttuu lämmöksi ja siirtyy jäähdytysveteen ja öljyyn) 16%
- suorat jäähdytyshäviöt (palotilan jäähdytys eli lähinnä kannen ja sylinterin seinämien jäähdytysveteen siirtyvä lämpö): 16%
- konvektio ilmaan suoraan moottorista: 3%
Eli pakokaasuihin (->ulos) 25%, jäähdytysveteen 32% (->mereen) ja ilmaan (->konetilaan) 3%. Jos kone kuluttaa vaikkapa 20 l/h, niin energiamäärä on n. 20 l * 14,5 MJ/l = 290 MJ, Tästä energiamäärästä konetilaan tulee luokkaa 3% eli 0,03 * 290MJ = 8,7 MJ. 1 kWh = 3,6 MJ eli 8,7/3,6 = n. 2,4 kW.
Parin kilowatin suuruusluokassa siis pyöritään riippuen tietenkin pa-kulutuksesta. Hukkaenergian määrä ja jakauma ovat arvioita, mutta prosentteja ja kulutusta pyörittelemällä voi arvioida tuota konetilaan siirtyvää lämpötehoa, joka kuitenkin on ykköskilowatteja. Tai jos joku muuta väittää, niin olisi hyvä nähdä perusteltu laskelma aiheesta... - tuulettaja
laskee kirjoitti:
Polttoaineen energiamäärän hyötysuhde on dieselissä luokkaa 40%, loppu 60% polttoaineen energiasta katoaa suurin piirtein seuraavasti:
- pakokaasun entalpian osuus kokonaisenergiasta: 25%
- mekaaniset häviöt: (moottorin kitka, apulaitteet ym, häviöteho muuttuu lämmöksi ja siirtyy jäähdytysveteen ja öljyyn) 16%
- suorat jäähdytyshäviöt (palotilan jäähdytys eli lähinnä kannen ja sylinterin seinämien jäähdytysveteen siirtyvä lämpö): 16%
- konvektio ilmaan suoraan moottorista: 3%
Eli pakokaasuihin (->ulos) 25%, jäähdytysveteen 32% (->mereen) ja ilmaan (->konetilaan) 3%. Jos kone kuluttaa vaikkapa 20 l/h, niin energiamäärä on n. 20 l * 14,5 MJ/l = 290 MJ, Tästä energiamäärästä konetilaan tulee luokkaa 3% eli 0,03 * 290MJ = 8,7 MJ. 1 kWh = 3,6 MJ eli 8,7/3,6 = n. 2,4 kW.
Parin kilowatin suuruusluokassa siis pyöritään riippuen tietenkin pa-kulutuksesta. Hukkaenergian määrä ja jakauma ovat arvioita, mutta prosentteja ja kulutusta pyörittelemällä voi arvioida tuota konetilaan siirtyvää lämpötehoa, joka kuitenkin on ykköskilowatteja. Tai jos joku muuta väittää, niin olisi hyvä nähdä perusteltu laskelma aiheesta...Konehuoneessa on käsitykseni mukaan kohtalaisen hyvä tuuletus luonnostaan. Jos naftaa menee 20 litraa, tarvitaan sen polttamiseen vissiin 200 kg ilmaa eli vajaat 200 kuutiometriä, joka usein otetaan konetilasta. Pienen konetilan ilma siis vaihtuu reipasta vauhtia.
- meni
laskee kirjoitti:
Polttoaineen energiamäärän hyötysuhde on dieselissä luokkaa 40%, loppu 60% polttoaineen energiasta katoaa suurin piirtein seuraavasti:
- pakokaasun entalpian osuus kokonaisenergiasta: 25%
- mekaaniset häviöt: (moottorin kitka, apulaitteet ym, häviöteho muuttuu lämmöksi ja siirtyy jäähdytysveteen ja öljyyn) 16%
- suorat jäähdytyshäviöt (palotilan jäähdytys eli lähinnä kannen ja sylinterin seinämien jäähdytysveteen siirtyvä lämpö): 16%
- konvektio ilmaan suoraan moottorista: 3%
Eli pakokaasuihin (->ulos) 25%, jäähdytysveteen 32% (->mereen) ja ilmaan (->konetilaan) 3%. Jos kone kuluttaa vaikkapa 20 l/h, niin energiamäärä on n. 20 l * 14,5 MJ/l = 290 MJ, Tästä energiamäärästä konetilaan tulee luokkaa 3% eli 0,03 * 290MJ = 8,7 MJ. 1 kWh = 3,6 MJ eli 8,7/3,6 = n. 2,4 kW.
Parin kilowatin suuruusluokassa siis pyöritään riippuen tietenkin pa-kulutuksesta. Hukkaenergian määrä ja jakauma ovat arvioita, mutta prosentteja ja kulutusta pyörittelemällä voi arvioida tuota konetilaan siirtyvää lämpötehoa, joka kuitenkin on ykköskilowatteja. Tai jos joku muuta väittää, niin olisi hyvä nähdä perusteltu laskelma aiheesta...Dieselin energiamäärä on 38,6 MJ/l (10,72 kWh/l), usein käytetään myös pyöristettyä arvoa 10 kWh/l. Eli 20 l/h => 200 kWh, josta 40% hyötysuhteella 3% = 200 kWh * 0,6 * 0,03 = 3,6 kWh. Eli 20 litran tuntikulutuksella moottoritilassa on 4 kW luokkaa oleva lämmitin...
- lämpö.
tuulettaja kirjoitti:
Konehuoneessa on käsitykseni mukaan kohtalaisen hyvä tuuletus luonnostaan. Jos naftaa menee 20 litraa, tarvitaan sen polttamiseen vissiin 200 kg ilmaa eli vajaat 200 kuutiometriä, joka usein otetaan konetilasta. Pienen konetilan ilma siis vaihtuu reipasta vauhtia.
Ilmanvaihdolla ja tuuletuksella ei ole mitään tekemistä koneen tuottaman hukkalämmön kanssa: koneessa syntyvä lämpömäärä riippuu vain polttoaineen kulutuksesta ja hyötysuhteesta. Kaikki energia (myös lämmöksi muuttuva) on peräisin polttoaineen sisältämästä energiamäärästä, joka dieselissäkin on vakio.
Tuuletus tietenkin vaikuttaa siihen, miten konehuoneen lämpötila nousee eli kuinka paljon koneen lämmöstä saadaan siirrettyä ulkoilmaan. Mitä tehokkaampi tuuletus, sitä lähemmäksi päästään konehuoneessakin ympäristön lämpötilaa. Toki riittävä ilman saanti on ehdoton edellytys koneen toiminnalla, mutta tässä ketjussahan on käsitelty lähinnä tuota lämpöpuolta. - tarkkaan
meni kirjoitti:
Dieselin energiamäärä on 38,6 MJ/l (10,72 kWh/l), usein käytetään myös pyöristettyä arvoa 10 kWh/l. Eli 20 l/h => 200 kWh, josta 40% hyötysuhteella 3% = 200 kWh * 0,6 * 0,03 = 3,6 kWh. Eli 20 litran tuntikulutuksella moottoritilassa on 4 kW luokkaa oleva lämmitin...
Ilmeisesti kysymyksessä oli puukiukaiden lämmittäminen.
- Mittaukset
Minulla on 3,6 l välijäähdytetty tubodiesel keskellä venettä. Ilmanottoputket 5 kpl ovat suoraa ulos ääniloukun kautta molemmin puolin konetta.
Mittarin anturi on sijoitettu vastakkaiselle sivulle kuin koneen ilmanotto joten imuilman lämpötilaa en tiedä tarkasti mutta haluankin seurata konehuoneen lämpötilaa.
Normaalisti se on n 40 astetta ( 38 - 42 ) Kun koneen sammuttaa niin lähtee nousemaan tuonne lähelle kuuttakymmentä, ja laskee taas jos lähtee liikkeelle.
Koneen lämmöt on 80 ja oljyt 100 astetta
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 982191
- 1291408
Ammuskelua taas
Keskipohjanmaa tietää kertoa että Yläpubin hujakoilla ammuskeltu lauantain vastaisena yönä.231380Juniorivalmennus Jokereissa..
Mitä hittoa siellä seurassa oikein tapahtuu?? Tämän kauden U14 ikäluokkaan on mahdutettu kaksi päävalmentajaa. Tälle kau291318- 681233
Introverttinä osastolla
Yhdellä lääkäritapaamisella hoitaja valitti lääkärille etten tee mitään muuta kuin makaan ja ulkoilen. Kävin kuitenkin s3371048- 89975
Seksikkäin asu mikä päällä olet nähnyt kaivattusi ?
Seksikkäin asu mikä yllä olet nähnyt kaivattusi ?56924- 122807
- 82786