Teräsapinan jäähyväiset

Teräsapina kirjoitti:

Asiaa ei voi enää lykätä.

On tullut aika karistaa staattinen sähkö
sormenpäistä ja aivorungosta; paljon ei ole jäljellä apinan suuresta salaisuudesta. Jätänkin Runo-palstan ainakin kunnes toisin todistetaan ja keskityn nyt viimeistelemään pari "vakavaa"
TEOSTA. Kuten kirjallinen viisaus kuuluu - itse teosta ei koskaan saa kiinni itse teosta, joten siinä on viimeinen mysteeri ratkaistavaksi jokaiselle luovalle mielelle: on vain kirjoitettava kaikki se, mikä siihen kuuluu.

ON KIRJOITETTAVA AUKI TÄMÄ "..." - tämä ainoa VAKAVA tehtävä, jonka loppuunsaattaminen jatkuu yli sukupolvien kuin lastenteko ja kaikki toiston pysyvyys - juuri se.

Kiitän nyt Runo-palstaa kevyestä sparrauksesta, mutta huomaan samalla, että olen viipynyt täällä jo liian pitkään; olen kirjoittanut tuskin mitään painokelpoista päiväkausiin; vielä vähemmän olen lukenut. Lisäksi mielenkiintoiset äänet ovat yhä harvemmassa tässä dialogiksi liian jäsentymättömässä kakofoniassa.


Erityiskiitokset seuraaville palstan hahmoille:

*Vincent Velazques, Vitulecion runoileva seikkailija, etsi tiesi tieteestä, tähdistä ja runoista;

*Peltiheikki, Muistinmenetys Euroopassa inspiroi jopa minua, ja Wankel löytää vielä onnen kultaoksan;

*Rouva47, virkistävän vapaamielinen täti-ihminen, jolla on ajoituksen tajua keittiössä, suihkussa, olohuoneessa, tiskipöydällä, eteisessä, vessassa... -just name it; no hurry - tapaamme vielä.

* Kaikki muut, jotka kiitoksen ansaitsevat; heitä olenkin jo kiittänyt aiemmissa yhteyksissä.


Läksiäislahjana tarjoan katkelman tulevasta talouspoliittisesta proosarunoelmastani (luonnosversio 1.1)

KOSMOPOLIS ELI KOSMOKSEN 7 PÄIVÄÄ.

Senkin löytänette kokonaisuudessaan kirjakaupoista
jonain näistä päivistä, jotka ovat suurta kusetusta ja vallan huimausta.

OSTAKAA TERÄSAPINAA.

t. Teräsapina, lukevan kansan ystävä.

JA NYT KANTAESITYS, OLKAA HYVÄ:


KOSMOPOLIS ELI KOSMOKSEN SEITSEMÄN PÄIVÄÄ
(versio 1.1; katkelma)
(c) Teräsapina 2004



Kosmopolis syntyi
eurooppalaisena unelmana;
unelmana
kuin Eurooppa.
Viimeistään silloin
uskosta tuli
taloutta, ja taloudesta
totta.

Tuossa veruke, tässä
veturi.

Ihan kuinka haluatte.

Vuosisatojen yhteinen unelma
heräsi vihdoin
amerikkalaiseen todellisuuteen.
Niin unelmat heräävät
jokamiehen käsissä.

Siten kosmopolis on jo todellisuutta,
sen nimi on maailma tai amerikka,

global business strategy
in
brave new economy.

Maailma on pieni ja
amerikka tapa tyhjentää se
kaikesta muusta.

Amerikka on amerikka
ja se on pian
murtanut loputkin
kielet ja kulttuurit; sillä
keinotekoiset raja-aidat
kaatuvat aina lopuksi.

Näin oikeus yhä voittaa.

Siksi maailma on vapaampi
ja avoimempi kuin koskaan,
samalla
kaikki on mahdollista
maailmankansalaiselle, jolle

kaikki on mahdollista.

Ajan tuntee opeistaan; tämä
aika ei muuta tunne
kuin lyhyen oppimäärän.
Mutta ajattele
positiivisesti, ohjelmoi
ajatuksesi ja
ulkoista elämäsi
epäkohdat.

Suunnittele vapaa-aikasi
huolella.

CV: Laadi se. Hoida sitä.
Aloita jo nuorena ja hanki
kokemusta. Älä kysy.

Tee työtä ja ansaitse
enemmän.

Myös oikeudenmukaisuus
ja demokratia ovat
tärkeitä arvoja.

Kaikkialla on pian yhtä hienoa ja
vapaata, sillä kauppa käy.
Näette sen
hotellihuoneenne ikkunasta.
Aulabaarissa voitte nauttia
pianomusiikista,
se on helppoa kuin jazz,
se kuulostaa kevyeltä
kuin elämä.

Elämän aulapurolta.

Ajatukset eivät ainakaan ruuhkaudu
pyöröovella.
Sillä on vain yksi ajatus,
mutta sitäkin tärkeämpi.

On jatkettava.

Elämä on aulajazzia
ja muuta väliaikaohjelmaa.
Juuret ovat siellä täällä.
Ne voidaan
mainita ja unohtaa.
Ei täällä kaivata mitään muuta.

Mene ja tiedä
ota puolikuivaa valkoviiniä, light siideriä
samalla siemaile elämän kevyttä makua.

Tornit ovat teräsvanteissa
uinuvia lasipalatseja.
Kosmoksen viimeisiä
valoaltaita, epätoivon
aikuisuuteen vangittuja
ilon lapsia.

Liikehuoneistot
yhtä avointa tilaa, yhtä
aulaa loistohotellit. Mutta
muista että
myös loistohotellit ovat
liikehuoneistoja.

Avoimen tilan arkkitehtuuria
keskellä näkymätöntä
kaupunkia. Ohutta ja
läpinäkyvää.

Olematonta.

Kulje keskeltä läpi, kulje
yhtä pitkää kauppakatua
läpi tästä tyhjästä
tilasta.

Kulje läpi.
Osta jotain.
Kulje läpi. Näin kulje läpi
tästä tyhjästä
elämästä ja

osta jotain.

Huomatkaa että kaikki on
saman katona alla. Ja sama
lasikatto on kaikkialla.

Pankit ovat suuria eikä
suurilla ole pieniä
tarpeita.

Raha on sielusta
selvinnyt, siitä
jäljelle jäänyt
selonteko ihmisestä,
todeksi tullut Absoluutti.

Luvut liukuvat näytöllä
nopeasti ohi.

Epätarkkoja still-kuvia.
Parasta vain
tarkkailla kurssia
monitorista,
laajakaistayhteydellä.

Paino.Sillä ei ole
enää valtuuksia. Se on
kuin piano
siellä aulassa, onko
tämä nyt sitä
lopun ajan jazzia?

Ehkä aika vain on epävireessä.

Mene ja tiedä.

Juuret kulkevat pinnassa,
valtasuonet sykkivät. Tämä
sydän lyö lakkaamatta
keskellä ei-mitään
kuin ajan
välinpitämätön komppi.

Suojatkaa ainakin selustanne.
Sielustanne
ei ota enää selvää.
Se on
etäpikatie lähellä.

Älkää missään nimessä vaivautuko
palveluluukulle.

Sitä paitsi: Köyhillä ei edes ole
mitään asiaa.

Muistakaa nyt myös johdannaiset,
eläkevakuutukset, Aasian rahastot.
Sekä Morgan Stanleyn katsaukset.
Ennustukset myyvät aina hyvin
itseään.

Siten Nasdaq kertoo miten aamu aukeaa.

Aamu aukeaa,
varaudu siihen.

Siksi kaikki raha-asiat on tärkeä hoitaa
nyt heti
yhden ja saman lasikaton alla
ja hoitaa sitten
koko ajan.

Reaaliajan ylivoima on
tulevaisuudessa, joka
on nyt.
Se on jatkuvasti
läsnä siinä
ihan silmien edessä kuin
suorakaupan informaatio.

Ja tulevaisuus mittaa voittonsa
sekunti sekuntilta.

Kaiken lisäksi perhe
on yritys: se perustetaan
vain onnen vuoksi.
Sekin pahan päivän varalle.

Kaikki on nyt lähellä, eikä
mikään ole
missään kaukana muualla tai
jossain.

Insinöörin logiikka
ei siedä paikan
henkeä.Sen sijaan
pragmaattista järkeä
tarvitaan aina ja
kaikkialla.

Järki on aina kaikkialla.

Siksi on myös selvää että
usko ei enää riitä kuin
pimeillä peräkylillä;
pastoraalimaisema on
vain pappilan ikkunaan
evakuoitu ikoni.

Tämä tarkoittaa että on muutenkin päästävä
eroon juurevan kotiseudun
rasitteesta.

Iso markkinapaikka kokoaa
ihmiset. Se yhdistää autoilevan
perheen viikonloppuna.
Täällä kaikki hymyilevät
hetken kassalla, mutta
kyse onkin palvelualasta,
se vaatii
moniosaajia.

Voiton ajatus
tulee ihmiseen
kuin hyvätapainen
vieras.
Vauras varas
luopuu aina omastaan
toisen hyväksi.

Muuta omaa
ei enää olekaan

kuin luopuminen.

Siksi on tehtävä järkeviä
päätöksiä.

Näin on käynyt ilmi että
kodin ulkopuolella on vain
kodittomuutta.

Mutta tuskin se haittaa
sillä kodit ovat jo vaihtuneet
asuntoihin. Niissä
näkyy trendilehden tyyli.

Ja tyyli on tyylikästä.

Ei enää nukkekoteja! Nyt
nainen on vapaa
ja onnellinen.
Nainen voi
uusia rintansa,
tai vaikka huulensa.

Plastiikkakirurgi
ja sisustusarkkitehti pitävät
huolen kurissa.

Tässä yhteydessä on huomautettava että
kosmoksen 7 päivää
on Zeitgeistin tärkein tulkki,
sillä joka viikko tapahtuu jotain,
ja jotain on kaikki. Sillä
kaikki toistuu joka viikko.

Ja silti
vastuullinen lehti jaksaa kysyä:
Onko julkkiksia jo liikaa?
Se on hyvä kysymys,
koska sitä voi
hetken pohtia verkossa tai
pikagallupissa.

Muiden kanssa.

Ja sitten lukea kuka nai ketä.
Dialektiikka elää ja voi hyvin,
kansalaiset.

On sitäpaitsi hienoa nähdä kuinka
ihmiset yleensä menestyvät ja vaurastuvat.

Loput juovat kadulla
mitä käteensä saavat,
onneksi saavat
hekin aika paljon.
Mitä me heistä silti.

Nyt on jo nähty että
ihmisen ulkopuolella on aina
sama ihminen.
Mutta sisäpuolella ei ole
ketään.
Paitsi se sama.

Markkinapaikan siisti asiamies.

Mutta tuskin se haittaa sillä
sisäpuoli on aina ollut likainen
ja muutenkin aika
masentava.

(Masentava on muuten sellainen
sulkeutunut ja tunkkainen
tyyppi joita näkee vielä
jossain puolassa tai
korson suunnalla.

Mutta mitä me niistä.)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä