Pari vuotta saaristossa purjehdusta takana ja nyt lähdössä Piritaan. Suomenlahden 250.000 yleiskartaa tutkiessani mietin että Espoosta lyhyin tie olisi Kytön kohdalta ulos avomerelle, suunta kohti eteläviittaa, joka sijaitsee Helsinginmatalan länsi-etelä puolella, niin saa jokin maamerkin. Oikeastaan eteläviitan länsipuolelta ohi. Kytön eteläpuolella on matalikkoja, mutta eikös voisi olettaa että kun pysyy valkoisella (>10m) vedellä, niin voi rauhassa mennä.
Tallinnanmatalan voi ilmeisesti ohittaa kummalta puolen tahansa, mutta ei liian läheltä kun se ilmeisesti nostattaa aallokkoa. Onko niin että kovemmalla länsituulella kannattaa Tallinnanmatala ohittaa idästä ja päinvastoin.
Kurssin voisi laskea Aegnan loistoon vai otetaanko ensimmäiseksi kiintopisteeksi Tallinnanmatala majakka.
Olettaisin että Tallinnanlahdella ajetaan itäreunaa, pysyen valkoisella, mutta pysyen poissa punaisella katkoviivalla merkityltä ammattiliikenteen väylältä
Oikeastaan suurin huolenaiheeni on kivikot Suomenrannikolla poistuessa väylältä. Perheen kanssa purjehtiessa kun keli kuitenkin katsotaan miellyttäväksi ja 7-8 m/s saa olla ehdoton maksimi tuuli, muuten odotetaan seuraavaa päivää.
Tallinnanmatalan voi ilmeisesti ohittaa kummalta puolen tahansa, mutta ei liian läheltä kun se ilmeisesti nostattaa aallokkoa. Onko niin että kovemmalla länsituulella kannattaa Tallinnanmatala ohittaa idästä ja päinvastoin.
Kurssin voisi laskea Aegnan loistoon vai otetaanko ensimmäiseksi kiintopisteeksi Tallinnanmatala majakka.
Olettaisin että Tallinnanlahdella ajetaan itäreunaa, pysyen valkoisella, mutta pysyen poissa punaisella katkoviivalla merkityltä ammattiliikenteen väylältä
Oikeastaan suurin huolenaiheeni on kivikot Suomenrannikolla poistuessa väylältä. Perheen kanssa purjehtiessa kun keli kuitenkin katsotaan miellyttäväksi ja 7-8 m/s saa olla ehdoton maksimi tuuli, muuten odotetaan seuraavaa päivää.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mene Aegnan loistoa kohden ja sitten Tallinnanlahdella itäpuolta suoraan Piritaan.
Tuuli voi matkan aikana muuttua ja kesken et voi matkantekoa jättää. Valmistaudu huolella säätiedotuksien kera tai ota lisää rohkeutta ja riskiä. Jos veneesi ei kestä kovempaa tuulta kuin mitä mainitsit, mene Tallinnan laivoilla yli.
Hyvää kesää!
Vene on vuoden vanha pikku Hanse, en epäile sen kestävyyttä, samanlainen Doris näytti purjehtineen Atlantin yli ja takaisin, tosin hieman pienenä ja kevyenä venettä piti noille vesille.
Haluaisin että Tallinnan matkan jälkeen vaimo ja nuorisoikäinen jälkikasvu toteaa että se oli mukavaa ja mennään uudelleen, eikä koe merta epämiellyttävänä kokemuksena, jonne ei ikinä halua uudelleen. Epäilen myös että satamasta satamaan nuorisomme kavereineen viettää aikansa sisätiloissa miellummin kuin ulkotiloissa, mikä myös puoltaa sitä seikkaa että odotetaan miellyttävää keliä kuin parin metrin aallokkoa. Kevyt slööri olisi ideaali, niin pääsisi genaakkerilla ajamaan vailla merkittävää aallokkoa.
Jos vain jotenkin pystyt motivoimaan nuorison, pidä heidät toimessa kannella. Vaikka sitten painona laidalla, tai paljon parempi tietysti pinnassa ja/tai kartan ääressä. Trimmattavaakin on jatkuvasti, jos sitä haluaa tehdä. Genaakkerislöörin sattuessa kohdalle, luulisi viimeistään olevan pientä kisaa siitä, kuka ajoi matkan nopeusennätykset. Siinä ei aallokko ja surffitkaan olisi haitaksi.
Tiedän, että kaikkia nuoria ei innostumaan saa yrittämälläkään, mutta jos se onnistuu, sinulla on miehistötilanne turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Lopulta tosin tulisi kyse siitä, kuka saa veneen käyttöönsä. Toinen vaihtoehto on se, jossa tunti lähdön jälkeen kysellään, koska ollaan perillä. Lopulta enemmän on kuitenkin kyse vanhempien suhtautumisesta kuin nuorten luonteenlaadusta. Kannattaa ainakin yrittää.
Pari mailia sinne tänne, jonka ulosmenopaikka vaikuttaa, on aika yhdentekevää. Tärkeämpää on valita paikka tuulen suunnan mukaan, kun kerran on kyse ensimmäisestä pienestä avomeren ylityksestä. Siis aivan yhtä hyvin jostain Isosaaren ja Porkkalan välistä, kaikesta päättäen kotisatama on jossain Helsingin seudulla. Tallinan matala ei suuremmin allokkoon vaikuta, mutta varsinkin tähän aikaan vuodesta merituulen vaikutus on merkittävä. Jos siis merituulessa kotoa lähtee, voi odottaa jotain muuta keskellä Suomenlahtea ja toisella puolen taas sikäläistä merituulta. Kovin usein on Viron rannikkoa lähestyessä se tavallinen lounaistuulikin kääntynyt läntisemmäksi. Tallinan lahti taas tuuliltaan oma lukunsa, mutta ei suinkaan sen pelottavampi.
Reittijakovyöhykkeet jakautuvat Tallinasta lähtiessä suoraan pohjoiseen kohti Helsinkiä ja luoteeseen Tallinan matalan molemmin puolin. Lähtemällä Helsingin kasuunin tienoilta kohti Aegnaa, pysyy reittijakoalueiden ulkopuolella ja muutoinkin poissa laivojen jaloista. Sekin tärkeämpää kuin muutama maili avomeriosuudessa.
Olettaisin, että tuo annettu tuuliraja menee vanhan säännön mukaan: Veneesi kestää aina enemmän kuin kippari ja paljon enemmän kuin kipparin vaimo. Se on ihan hyvä sääntö, jota kannattaa tälläkin esikois-avomeriretkellä noudattaa. Tosin kannattaa muistaa se iso ero, joka on 7 m/s etelä- ja pohjoistuulen välillä.
eiks maasta pidä/saa poistua virallista tulli- tms. väylää? Ekaks käyt Suomenlinnan MV:ssa ilmoittamassa rajanylityksestä ja sit keula viralliselle reitille.
Tai emmä tiedä.
Ei tarvitse enää käydä MV;n luona, mutta koteliasta on tehdä VHF;llä tai kännyllä ilmoitus maasta poistumisesta eli kuka siellä aluevesien rajalla liikkuu.
Kytön kohdalta kurssi etelään vie Aegnan luotespuolelle ilman mitään välipisteitä. Tallinnanmatala jää vasemmalle. Mutta http://www.vta.ee/atp/public/Tallinna_laht_2009.pdf mukaan Tallinnan mata pitäisi kiertää itäpuolelta eli sunta olisi Kytö'stä 171.
Piritan satama viestitti tänään että Tallinnamatalaa ei tarvitse kiertää, voi jättää itään. Kytöltä kurssi suoraan Aengan länsipoijulle 59´36.498N 24´42.779E. Piritan porttien tarkka paikka 59´28.220 N 24´49.038 E. Lahdella itäreunaa ja Laivatien 3 poijun jälkeen kurssi Piritaan. Koordinaatit sain Piritasta, mutta tarkistin Läntinen Suomenlahti 2003 avomerikartasta ne.
Missä tuo Laivatien poiju on ? Ilmeisesti se käännöskohta missä suunnaksi Piritaan otetaan 136,2 tuon www.vta.ee....... pdf. ohjeen mukaisesti. Kun ko. ohje ilmoittaa kurssin 136,2, niin onko siinä eranto jo huomioitu? En nyt ehtinyt tarkastamaan kartasta.
Kun näitä miettii kotona rauhassa, niin reitti on sitten hieman tutumpi, jos vaikka sumu yms. yllättäisi.
Mitäs jos nyt vaan lähtisit. Päästyäsi perille Pirittaan tulet ihmettelemään, miten helppoa matkanteko itseasiassa oli.
Purjehdus "avomerellä" on paljon helpompaa kuin saaristossa. Toi Hesan ja Tallinnan väli on niin lyhyt pätkä, että maa on säällä kuin säällä muutaman tunnin päässä.
Siis magneettikompassin varassako sinä nyt aiot lähteä tuota (juu lyhyttä kyllä) pätkää ylittämään?
Näyttääkö se sun kompassi varmasti oikein?
Pystytkö pikkuisessa aallokossakin pitämään tarkkaa kompassisuuntaa?
Ja sorrron lasket tietysti helposti, mutta mistä?
Hoommaa nyt hyvä mies GPS ja opettele sen käyttö ennen kuin lähdet!
Onhan gps vallan verraton väline, mutta että välttämätön Tallinaan mennessä muka. Jos ei ennestään tiennyt eksymistä tai osannut arvioida sortoa, voi nekin havainnoida riittävällä tarkkuudella jo ulkoluodoille mennessä. Eikä kompassisuunnan ohjaamisesta ole gps:n ilmestymisen myötä sen epätarkempaa kuin se ennenkään oli.
Ja tiedoksi kysyjälle, kaikki kartalla tai muissa dokumenteissa ilmoitetut suunnat ovat aina tosisuuntia ellei erikseen muuta mainita.
Purjeveneen sitloodassa seistessä on näkyvä horisontti noin 3 mailin päässä.
Väliin jää jo Suomenlahden ylitykselläkin aika pitkä pätkä vettä ilman yhtään näkyvää maamerkkiä.
Ylitys kestää purkkarilla sen verran kauan, että ympäristöolosuhteet ehtivät siinä kyllä muuttua. Aika turha olettaa, että virta (kyllä, Suomenlahdellakin on virtaa), tuuli, aallokko ja niiden aiheuttama sorto olisi keskellä Suomenlahtea sama kuin rannikolla. Ilman näkyviä ja tunnistettuja maamerkkejä (ristisuuntima) on paikanmääritys siis puhdas arvaus.
Ei se paljon vaimoa vakuuta, kun kuuden tunnin seilauksen jälkeen kysytään "iskä missä me nyt mennään" ja "koska ollaan perillä" johon vastaat: "Arvaan että tossa" ja "en oikein tiedä".
Vähän tietysti auttaa, jos kompassin eksymä on tarkkaan tiedossa (eksymätaulukko piirretty, eikä kovin vanha) ja loki näyttää oikein (siis todellakin OIKEIN). Kyllä semmoisella yhdistelmällä kymmenisen mailia pääsee ja vielä ollaan melko tarkkaan kartalla.
Muista joka ikisellä kurssin muutoksella merkitä paikka karttaan, jotta sinulla on edes jotakin mistä lähteä liikkeele, kun vaimoa alkaa ahdistaa.
Hesasta tai Espoosta Tallinnaan mennessä on koko ajan näkyvissä joko Helsinki, Kasuunit tai Tallinna. Tallinnan lahteen ei oikein voi olla osumatta vaikka navigoisi kinder-munasta löytyneellä lelu-kompassilla.
Tämä horisonttimies ei ole tainnut koskaan purjehtia Suomenlahden yli ennen gps-aikakautta. Kuten jo liioittelun kieltäjä sanoi, on maamerkkejä aina näkyvissä ja laivoja haitaksi asti. Ei Piritaan löytäminen koskaan vaikeaa ole ollut. Ensimmäistä kertaa mennessä oli vaikein rasti löytää sataman sisäänmenoaukko pimeässä, eikä sekään edes lähellä pahaa oleva rasti.
pikku sade hävittää kaikki maamerkit nopeasti. Aika läppää tää koko ketju. Ei kannata ton Hansemiehen lähteä tolla asenteella. Jo 8 m/s tuuli nostaa tolla välillä sellaisen aallokon, jota se kutsuu myrskyksi. Saaristossahan ei ole koskaan aallokkoa, ei edes viime viikon lopun 18 m/s tuulessa (Hiittinen) ollut mitään mainittavaa.
Jos pelottaa maamerkkien häipyminen hetkeksi näkyvistä ja 8 m/s on avomerellä myrsky, on parastakin pysyä siellä sisäsaaristossa. Hansemiehen asenteessa ei ole ollut huomautettavaa, eikä hänen kannata ottaa näitä pelotteluja vakavasti. Onnen varassa ei pidä lähteä edes irti kotilaiturista, mutta Tallinaan pääsee lähes pelkän järjen avulla, ei siinä kummoisia instrumentteja tarvita, aivan perinteisillä peruskamoilla onnistuu.
Veneessä on Simrad peruslaitteet karttaplotteri C-MAP kartalla, autopilotti, loki, tuulimittari kaikki kiinni NMEA väylässä. Nehän saa vaikka puoliautomaattisesti navikoimaan veneen perille, vendatkin pitäisi hoitua yhtä nappia painamalla (en ole kokeillut) autopilotista, kun purjeisiinkaan ei tarvitse ST-fokassa koskea.
Avomerellä ei ole oltu, Saaristomerellä kyllä ja ehkä kovimmat tuulet ovat kuitenkin osuneet Porkkalanselälle, vähän toistakymmentä m/s.
Minä en kyllä oikeastaan tiedä minkälaisilla tuulilla tai ehkä pikemminkin aallokoilla Suomenlahdella alkaa olla perheelle epämiellyttävän kovan keli. Enkä minä sitäkään tiedä miten pohjois/etelätuuli eroaa Suomenlahdella, niinkuin eräs kirjoittaja antoi ymmärttää. Perhepurjehduksen toivon olevan perheelle nautinnollista ja mukavaa, ei yltiöpäistä urheilua, niitä kelejä ajetaan kavereiden kanssa. Perheen kanssa reivataan ajoissa ja näitä modernimpia leveitä veneitä muutenkin tulisi ajaa vähemmän kenossa. Aallokko se lienee se mille ei oikein voi mitään, kuin valita sopivampi päivä.n Ei mitään "reiviä" mitä reivata kun on kova aallokko.
Kas Tallinaan mennessä tai sieltä tullessa on myötä- tai vastatuuli riippuen siitä, tuuleeko etelästä vai pohjoisesta. Ja siinä on iso ero.
Keliraja on kovin subjektiivinen asia. Kokeilemallahan se selviää, mutta jos veneily käy mahdottomaksi 10m/s tuulella ja vastaavalla aallokolla, niin kyllähän se harrastamista rajoittaa turhan paljon.
Kelinkestokin kyllä kasvaa ihan vaan purjehtimalla hiukan kovemmissa keleissä. Myös viina auttaa jos aallot ja kallistelu pelottavat.
Tossa nyt tuli se Tallinnanreissun oikeasti vaikein rasti, eli vilkas laivaliikenne. Laivojen nopeuksien ja suuntien arvioiminen on aloittelijalle ihan haastava homma ja siihen ei mitkään plotterinhärpäkkeet auta.
Kompassilla pärjää ihan mainiosti. Jos ei tule sumua, pärjää ilman eksymätaulukkoakin, kyllä sitä senverran lähelle majakkaa osuu, että pystyy sitten tarkentamaan paikkansa näköhavaintojen perusteella kun ollaan ensin ajettu se muutama tunti sokkona suunnilleen oikeaan suuntaan. Toki paljon parempi, jos eksymätaulukko on olemassa ja kompassin mukaan ajo hallussa.
Joo se viinan voima on kyllä uskomaton!
Pari huikkaa vaan ja myrskykin on pläkä välittömästi!
Joo ei vaan...
Suomenlahti on suunnaltaan sopivasti juuri sellainen, että ne kaikkein kovimmat SW tuulet pääsevät sitä pitkin hyvin tulemaan.
Aallokon korkeus riippuu paljolti siitä, kuinka kaukaa se pääsee tulemaan ja kuinka pitkään on puhaltanut.
Pari päivää 10m/s SW tuulta Suomenlahdella riittää nostamaan huviveneelle jo ihan tarpeeksi suuren aallokon, jotta meno alkaa oksettaa.
Merkitsevä aallonkorkeus Helsingin edustalla selviää täältä:
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/meri_11.html?station=2
Kannattaa muistaa, että se kaikkein suurin aalto voi olla jopa kaksi kertaa tuon merkitsevän korkuinen...