hei, parisuhdehan se askarruttaa minuakin.. tai lähinnä onko mitään toivoa? kun toivottomuus iskee lujaa tätä nykyä. ollaan pidetty tämän miehen kanssa yhtä pian 2 vuotta, kaukosuhde kysymyksessä ja ongelmana, ettei hän näytä osaavan nauttia yhteisistä hetkistä silloin kun kahdenkeskistä aikaa olisi vähänkin enemmän... hän jotenkin vetäytyy, ihmetteelee jos ei lapset soita, vaikka hyvässä hoidossa ovat, eivätkä edes mitään babyjä enää.. kaipaamani romantiikka.. no, sitä ei löydy, vaan hän heittäytyy lähinnä toverilliseksi, siis kun olisi useampi yhteinen päivä. kun taas pikaisemmin tapaamme, hän on toisenlainen, pussaa, halii... on siinä hetkessä hellä ja rakastava.. olen ymmälläni, enkä tiedä mikä eteen..
tuhannet kiitokset, jos joku ystävällinen valoittaisi minulle tätä hieman.
halaiksin tk
tuhannet kiitokset, jos joku ystävällinen valoittaisi minulle tätä hieman.
halaiksin tk
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.