Turku on kuin onkin paska kaupunki!
Ennen Turku oli trendikäs uusia tuulia haisteleva tyylikäs metropolin alku. Se oli maansa ehdoton ykkönen ja oikeutetusti ansaitsi pääkaupungin arvonimen. Ja vaikka arvonimi menikin, ei Turun olisi pitänyt jäädä haikailemaan menneitä, mutta Turku koki shokin ja jäi paikalleen junnamaan.
Turku oli kuitenkin lähes sata vuotta erittäin korkealle arvostettu kaupunki, jonka historiaa ei ollut tapana kiistää. Eikä kukaan kokenut epämiellyttävänä ideana lähteä retkelle Turkuun historiaa nuuhkimaan. Olihan se kaikkien yhteinen Turku.
Mutta sitten jokin muuttui. Turku alkoi lähestymään traumansa pohjakosketusta. Ja kaiken eilisen unohtaakseen Turussa päätettiin tehdä täydellinen modernisointi, käyttämällä uusia tehorakentamisen menetelmiä. Amerikkalaiset tuulet puhalsivat ja autot tekivät kovasti tuloaan.
Vanhat talot purettiin ja ratikoista luovuttiin. Turku lopetti kaupunkina olon ja alkoi rakentamaan itsestään metsäistä lähiötä, jonne vain autot sopivat. Se vaikutti niin hienolta olla kuin Amerikoissa. Paljon autoteitä pikkuruisen keskustan ympärillä, ei junia ei ratikoita. Vain laatikoita, teitä ja metsää.
Luopumalla ratikoista Turku luopui kaupunkiudestaan. Turusta tuli yksitoikkoinen kaupunki, jolla oli ruma ja pieni keskusta, mutta tämä oli vasta alkua.
Koska Turku menetti suurimman valttikorttinsa, eli arvonsa A-luokan kaupunkina, sillä ei ollut enää urbaania vetovoimaa, mutta se ei vielä tuntunut konkreettisesti, sillä ihmisille kelpasi siihen aikaan vielä lähes mikä tahansa.
Mutta maailma muuttui ja Suomi oli kehittymässä moderniksi tietoyhteiskunnaksi. Turku oli täyttänyt käyttökelpoiset maansa epätehokkaasti ja kehyskunnat pääsivät tampio Turun vereslihaan kiinni.
Koska kukaan työssäkäyvä ei enää muuttanut Turkuun, Turku koki viimeisen pysähtymisen. Sillä oli pieni keskusta, ikääntynyt hajarakennettu lähiövyöhyke ja vertaimevä ulkovyöhyke. Seutu kuitenkin kehittyi ja kasvoi niin paljon, että Turun infra on nyt pikku hiljaa tukehtumassa omaan autoiseen mahdottomuuteensa.
Autokaupunki oli huono trendi, johon Turku meni mukaan, eikä päättäjät vieläkään ole myöntäneet sitä virheeksi. Sille esitetty jatkoksi toriparkkia. Raitiovaunua eli Turun kaupunkiuden selkeää symbolia ei haluta palauttaa, koska kyseinen muutos nähdään liian kalliina. Voidaan kuitenkin kysyä, kuinka kalliiksi autokaupunki on Turulle tullut, sillä Turku on nykyään täydellistä "trashiä" Euroopan kaupunkien joukossa, mitä se ennen ei todellakaan ollut.
Turun poliitikot ovat jatkaneet virheidensä tekoa koko 2000-luvun. Edelleen hajarakentaminen jatkuu ja täydennysrakentaminen on ollut surkean hidasta ja näkymätöntä.
Omakehukin on haissut, kun Turussa on jatkuvasti kehuttu omaa joukkoliikennettä, joka todellisuudessa on aivan surkealla tasolla. Busseilla operoitu epätehokas joukkoliikenne maksaa miljoonia kaupungille vuosittain. Sen lisäksi Turulta puuttuu lähijunat, jotka ennen loivat loistavan seudullisen joukkoliikenne järjestelmän. Turun lentoyhteydetkin katosivat jostakin syystä taivaan tuuliin. Ehkä joku luuli, että bussit hoitaa Euroopan matkailunkin.
Turkulaisten poliitikot eivät koskaan kärsi virheistään. Turun imago on heille kuin pyyhe, johon se paska sitten pyyhitään, kun virheitä on tehty. Tästä syystä Turku menetti kunniansa jälkeen myös maineensa.
Pienen köyhän autokaupungin massiivista byrokratiaa pyöritetään valtavalla suojatyöpaikka-koneistolla. Rahaa valuu kuin kaupungin vuotavasta vesijohdosta pisin mäkiä. Kun jostakin yritetään säästää, joku taho menee lehdille uhkailemaan, että meinaa "lopettaa Kupittaan linnut", "sulkea Aurajoen valot" tai muuta mitä ei koskaan sitten kuitenkaan meinannut tapahtua. Ja taas saatiin paskaa imagolle, vaikka mitään ei tapahtunut.
Turku on siis pilalla ja se on pilattu ihan itse. Turun poliitikot eivät vieläkään osaa työtään tai käsitä, mikä kaupungille on parasta. He eivät osaa panostaa oikeisiin asioihin tai uskalla tehdä oikeita päätöksi. Turku on jäämässä seutuineen Suomen syrjäkyläksi. Turku voisikin pian mainostaa itseään Euroopan portin sijasta, Euroopan kynnysmattona. Sillä muuta arvoa ei B-luokan kaupungilla voi olla.
Ennen Turku oli trendikäs uusia tuulia haisteleva tyylikäs metropolin alku. Se oli maansa ehdoton ykkönen ja oikeutetusti ansaitsi pääkaupungin arvonimen. Ja vaikka arvonimi menikin, ei Turun olisi pitänyt jäädä haikailemaan menneitä, mutta Turku koki shokin ja jäi paikalleen junnamaan.
Turku oli kuitenkin lähes sata vuotta erittäin korkealle arvostettu kaupunki, jonka historiaa ei ollut tapana kiistää. Eikä kukaan kokenut epämiellyttävänä ideana lähteä retkelle Turkuun historiaa nuuhkimaan. Olihan se kaikkien yhteinen Turku.
Mutta sitten jokin muuttui. Turku alkoi lähestymään traumansa pohjakosketusta. Ja kaiken eilisen unohtaakseen Turussa päätettiin tehdä täydellinen modernisointi, käyttämällä uusia tehorakentamisen menetelmiä. Amerikkalaiset tuulet puhalsivat ja autot tekivät kovasti tuloaan.
Vanhat talot purettiin ja ratikoista luovuttiin. Turku lopetti kaupunkina olon ja alkoi rakentamaan itsestään metsäistä lähiötä, jonne vain autot sopivat. Se vaikutti niin hienolta olla kuin Amerikoissa. Paljon autoteitä pikkuruisen keskustan ympärillä, ei junia ei ratikoita. Vain laatikoita, teitä ja metsää.
Luopumalla ratikoista Turku luopui kaupunkiudestaan. Turusta tuli yksitoikkoinen kaupunki, jolla oli ruma ja pieni keskusta, mutta tämä oli vasta alkua.
Koska Turku menetti suurimman valttikorttinsa, eli arvonsa A-luokan kaupunkina, sillä ei ollut enää urbaania vetovoimaa, mutta se ei vielä tuntunut konkreettisesti, sillä ihmisille kelpasi siihen aikaan vielä lähes mikä tahansa.
Mutta maailma muuttui ja Suomi oli kehittymässä moderniksi tietoyhteiskunnaksi. Turku oli täyttänyt käyttökelpoiset maansa epätehokkaasti ja kehyskunnat pääsivät tampio Turun vereslihaan kiinni.
Koska kukaan työssäkäyvä ei enää muuttanut Turkuun, Turku koki viimeisen pysähtymisen. Sillä oli pieni keskusta, ikääntynyt hajarakennettu lähiövyöhyke ja vertaimevä ulkovyöhyke. Seutu kuitenkin kehittyi ja kasvoi niin paljon, että Turun infra on nyt pikku hiljaa tukehtumassa omaan autoiseen mahdottomuuteensa.
Autokaupunki oli huono trendi, johon Turku meni mukaan, eikä päättäjät vieläkään ole myöntäneet sitä virheeksi. Sille esitetty jatkoksi toriparkkia. Raitiovaunua eli Turun kaupunkiuden selkeää symbolia ei haluta palauttaa, koska kyseinen muutos nähdään liian kalliina. Voidaan kuitenkin kysyä, kuinka kalliiksi autokaupunki on Turulle tullut, sillä Turku on nykyään täydellistä "trashiä" Euroopan kaupunkien joukossa, mitä se ennen ei todellakaan ollut.
Turun poliitikot ovat jatkaneet virheidensä tekoa koko 2000-luvun. Edelleen hajarakentaminen jatkuu ja täydennysrakentaminen on ollut surkean hidasta ja näkymätöntä.
Omakehukin on haissut, kun Turussa on jatkuvasti kehuttu omaa joukkoliikennettä, joka todellisuudessa on aivan surkealla tasolla. Busseilla operoitu epätehokas joukkoliikenne maksaa miljoonia kaupungille vuosittain. Sen lisäksi Turulta puuttuu lähijunat, jotka ennen loivat loistavan seudullisen joukkoliikenne järjestelmän. Turun lentoyhteydetkin katosivat jostakin syystä taivaan tuuliin. Ehkä joku luuli, että bussit hoitaa Euroopan matkailunkin.
Turkulaisten poliitikot eivät koskaan kärsi virheistään. Turun imago on heille kuin pyyhe, johon se paska sitten pyyhitään, kun virheitä on tehty. Tästä syystä Turku menetti kunniansa jälkeen myös maineensa.
Pienen köyhän autokaupungin massiivista byrokratiaa pyöritetään valtavalla suojatyöpaikka-koneistolla. Rahaa valuu kuin kaupungin vuotavasta vesijohdosta pisin mäkiä. Kun jostakin yritetään säästää, joku taho menee lehdille uhkailemaan, että meinaa "lopettaa Kupittaan linnut", "sulkea Aurajoen valot" tai muuta mitä ei koskaan sitten kuitenkaan meinannut tapahtua. Ja taas saatiin paskaa imagolle, vaikka mitään ei tapahtunut.
Turku on siis pilalla ja se on pilattu ihan itse. Turun poliitikot eivät vieläkään osaa työtään tai käsitä, mikä kaupungille on parasta. He eivät osaa panostaa oikeisiin asioihin tai uskalla tehdä oikeita päätöksi. Turku on jäämässä seutuineen Suomen syrjäkyläksi. Turku voisikin pian mainostaa itseään Euroopan portin sijasta, Euroopan kynnysmattona. Sillä muuta arvoa ei B-luokan kaupungilla voi olla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaupungin johtavat poliitikot ovat, Turun Sanomien uutisen mukaan, eilen keskenään päättäneet, että teoreetikkojen, täysin älyvapaalla juustohöylätyylillä tehdyistä pakkoleikkauksista laaditaan hallintokunnittain sairaskertomukset, mitä mainitut leikkausket elävässä elämässä ihan oikeasti tarkoittavat. Jepulis, mikä väläys!
Tulemme saamaan (hienosti jo aloittamasi) listan karsintojen aiheuttamista harmeista:
- Aurajoen valaistuksesta joudutaan päiväsaikaan sammuttamaan joka toinen lamppu ja joka toinen vaihtamaan kahden kandelan, kaupunginkanslian joulujuhlissa kertaalleen käytetyksi kynttilälampuksi.
- Turun linnan puistossa olevasta ryytimaasta joudutaan luopumaan. Hoidon helpottamiseksi se asfaltoidaan ja aidataan teräsverkoin.
- Kerttulin vanhainkodin toinen kerros joudutaan sulkemaan ja sen asukkaat siirretään vuorviikkoina muiden kerrosten asukkien kanssa yksityisiin hoitolaitoksiin. Perutseena liputetaan säästöjä hissin käytössä.
- Teatterin lippumyymälä suljetan kolmeksi viikoksi heti näytäntökauden alussa. Vaatesäilytysmaksua nostetaan talvikeleillä paksumpien vaatteiden säilytyskustannusten kattamiseksi.
- Kaupunginhallituksen kolmen viikon kevätretkeltä maailman suurkaupunkiseurojen brasilialaiseen ystävyyskaupunkiin, joudutaan jättämään kotiin toinen apulaisjuristi muttei tämän poliittista, vasta palkankorotuksen ansainnutta avustajajuristia.
- Jo päätetyn joka toisen terveyskeskuksen loppuvuoden kestävän seisokin ajaksi toimintaan jäävien terveyskeskusten lääkärit pakkolomautetaan tasapuolisuuden vuoksi loppuvuodeksi.
- Kouluverkkosuunnitelmaa tiukennetaan niin, että Varissuon koululaiset kuljetetaan Tuureporin kouluun (ent. TSYK), Kerttulin aivan liian pieneksi havaitun urheilulukion sijasta. Sensijaan Kerttulin koulun likellä oleva Hirsipuukallio- niminen puistoalue päätetään myydä rakennusliike Kokomatkalle - tämän nöyrimmästä anomuksesta - soramurskeen louhintaa varten.
Luettelo on loputon, muttei lohduton?