Ihminen ei ole kone..

Nykyajan yhteiskunnassa ihminen alkaa yhä enenevässä määrin muistuttaa konetta.Ilman tunnetta,ajatuksettomana työläismassa liikehtii aamuisin työpaikoilleen ja iltaisin poistuu autio katse eväänään kotiinsa katsomaan telkkua ja nukkumaan.Tätä toistetaan vuodesta toiseen,keväästä talveen,ja pikkuhiljaa se alkaa pureutumaan mieleen ja synnyttää kuolettavan syöksykierteen niin että ihminen ei saata elää täysipainoisesti ilman tuota puuduttavaa huumetta ja traditiota johon hänet on kasvatettu.
Eläkeläisenä näen ihmisyyden alennustilan ja materiallisen tyydytyksen ihanuuden joka tylsistyttää ihmisen väärään unelmaan ja tarkoitukseen.Olen etuoikeutettu sillä ymmärrän ja näen arvoni enkä suostu alistumaan ihmisen tavalliseen elämään jossa kohde on tärkeämpi kuin tarkoitus.

Mutta lupaus myötä- ja vastoinkäymisistä vaatii sinut siihen.
Joko jatkat lupauksesi mukaan, tai petät sen lupauksen.
Huhut kertovat että toisesta tykkää joku Jumala, ja toisesta sitten joku Saatana.
Moraali on vaikea asia.

Tuntevia, ajattelevia koneita joiden onnena on että olemme maatuvia koneita ja tämä maatuva osa ei ole pelkästään se ihminen, humaani ihminen joka me olemme. Olemme Ruumiimme vankeja ja meitä rääkkää tähän kuuluvat vaistot, nautinnot ja eniten tietoisuus siitä, että solujen uusiutumisen hairahtaminen ei ole meistä itsestämme kiinni vaan siitä että ihmisen geenien kloonaantumisen virheet kasaantuvat ja raihnaistumme. kehosta tulee vankila vaikka aivot ja mieli ovat uteliaat ja seikkailunhaluiset. Jostain syystä joutuessamme vakavaan vaaratilanteeseen niin 'pelastumme' kuolemalta ja sodastakin usein 'selvitään hengissä'.

Jo Aristoteles sanoi että nainen on puhuva kone. Orja on työtätekevä kone ja sitten on näitä *Vapaita Miehiä' jotka kaikessa viisaudessaan voivat käyttää aikansa filosofointiin.