Toimiiko PILP ainoana lämmitymuotona varaavan takan kanssa? Tarvitseeko aina vesikiertoisen systeemin (lattialämmitys)? Mitä tulisi maksamaan suora sähkö PILP jos ei uskalla luottaa pelkkään pilppiin?
PILPistä
lämmitys
213244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ainoaksi ei tietenkään riitä, koska pelkässä poistoilmassa ei tietenkään voi olla enemmän energiaa, kuin mitä kaikkeen lämmittämiseen tarvitaan.
Takan kanssa riittää, jos hoitaa lämmittämisen takalla, mutta jotenkin se talo pitää saada pysymään lämpimänä myös silloin kuin ei olla kotona.
Jos laitat vesikiertoisen lämmityksen niin se suorasähkövastus tulee sinne pilpin pataan. Jos et laita vesikiertoista, niin sitten pitää hoitaa lämmitys jotenkin muuten.
Pilpin teho sellaisenaan riittänee lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Lisäksi on huomioitava, että lähes kaikissa vaihtoehdoissa lämminvesisäiliön koko on maksimissaan 170 litraa eli sekään ei ilman lisälämmittämistä riitä kovinkaan isolle porukalle. Pilpin hyötysuhteesta "pääsee" nauttimaan VAIN vesikiertoisella lattialämmityksessä se ei sellaisenaan riitä pattereille. Eli hanki ilmalämpöpumppu (saat lämmintä talvella ja kylmää kesällä) sekä perheen koon mukaan 300-500 litran lämminvesivaraaja joka lämmittää veden yösähköllä, sekä lämmön talteenottava ilmastointikone. JOS pilppi joatain syystä vikaantuu, et saa lämmintä vettä, ilma ei vaihdu ja kylmä :) Eli harkitse vielä vaihtoehtoja vaikka se kuinka hienolta ja ekologiselta kuulostaakin käyttää PoistoIlmaLämpöPumppua
P.Ilppi kirjoittaa kyllä asiaa. Huomioi vielä se että PILP laitteita ruotsissa paljon käytössä ja tullut sieltä kyllä vak.yhtiöiltä kommenttia että turhan vikaherkkiä ovat.
Olen itsekin vasta rakentanut ja alussa PILP mainoksiakin luin ja kovinhan ne houkuttelevilta vaikuttivat. No kun selvitin todellisen hinnan ja hinnan vesikiertoiselle lattialämmitykselle niin päädyin kaapelilattialämmitykseen (yläkertaan lämpöpatterit) LTO. Lämmin vesi 300l tehdään halvemmalla yösähköllä ja jnkv lämpöä myös lattialaattaan yöllä varataan. Ilmalämpöpumppua en vielä ole asentanut, en halunnut investointeja nyt kuitenkaan yhtään kasvattaa kun tuo asuntolainakaan ei välttämättä 15v tähtäimellä niin edullinen ole. Jos sähkön hinta todellakin nousee mitä täällä moni toitottaa niin tuohon ilmalämpöpumppuun sitten kyllä investoin. Niiden hinnatkin tulleet mukavasti alaspäin.
Takkakin minulla käytössä, sehän toki lämmitysasiassa edullisimmillaan sähkölämmityksen kanssa. Tämä paras ratkaisu keskikokoisissa/pienissä omakotitaloissa.
Paljonko rakennuksesi kuluttaa sähköä/vuosi?
Vuosikulutus hivenen hankala vielä arvioida kun vuotta ei ole asuttu. Ilmeisesti myös ensimmäisenä vuotena kulutus jnkv suurempi on mm. koska rakenteet aikalailla kosteat kuitenkin (säätöjä näissä laitteissa ei tarvi hakea). Sähköä mennee luokkaa 14000Kwh yö, 10000 Kwh päivä (arvioitu jnkv yläkanttiin).Alkuinvestointukulut matalat, nehän yleensä rahoitetaan pitkällä lainalla jolloin merkitys korostuu voimakkaasti.
Energian kulutuksen vertailu on vähän epätarkkaa kun siihen oleellisesti vaikuttaa vaihdettavan ilman määrä. Verrattavissa taloissa tulisi ensin säätää ilmanvaihto samaksi, eli n. 0,5-kertaiseksi. Helpoin tapa säästää on pysäyttää ilmanvaihto kokonaan tai tukkia korvausilmaventtiilit. Ilman lämmittäminen vienee noin 40 % koko talon lämmityskustannuksista niin silloin lämmön talteenotolla ja ilmanvaihdon teholla on oleellinen merkitys.
Kun suunnittelet lämpöpumpun asentamista niin selvitä itsellesi millainen järjestelmä tosiaan on. Liikkeellä on järjestelmiä jossa lämpö otetaan talteen patteriveteen ja käyttöveteen mutta ei ilmanvaihtoon. Eli näissä tapauksissa tarvitaan huoneiden ulkoseiniin erilliset korvausilmaventtiilit ja vesipatterit. Jos lämmön jakojärjestelmä on vesikiertoinen lattialämmitys niin et saa sillä ikkunan alle niin paljoa tehoa ettei venttiilistä valuva kylmä ilma talvella trekisi huoneesta asumiskelvottoman kun joudut sulkemaan korvausilmaventtiilin. Tällainen systeemi on Ruotsissa nyt muodissa! Järjestelmän tulisi olla sellainen että se palauttaa osan lämmöstä huoneisiin kanavoitua tuloilmahormeja pitkin joloin suoraan ulkoa tulevia "räppänöitä ei tarvita".
Uusissa taloissa edellytetään käytännössä aina poistoilmasta talteenottoa ilmanvaihtoon tai vesikeskuslämmitysverkostoon palautettuna. Käyttöveteen palautus ei riitä.
Millä ihmeen kokemuksella te jaksatte jatkuvasti höpöttää korvausilmaventtiilien aiheuttamasta vedosta. Ollaan nyt asuttu vähän vajaa vuosi talossa jossa on IVT 490, vesikiertoinen lattialämmitys ja korvausilmaventtiilit on fresh 90. Sisääntuleva korvausilma ohjataan ylös ja sivuille yläviistoon. Voin vannoa ettei mitään häiritsevää vetoa tunnu edes 20 asteen pakkasella. Säälittäviä "asiantuntijoita". Voitaisiin myös keskustella koneellisen ilmanvaihdon aiheuttamasta helvetillisestä suhinasta ja hurinasta.
Suhina tulee venttiilistä, eli suhina on yhtä kovaa riippumatta siitä että onko venttiilin takana reikä seinässä vai putki koneelle.
niitä joilla ei ole niistä käytännön kokemusta. Eli jätettäköön noiden "asiantuntijoiden" lausunnot omaan arvoonsa. Itsellä eivät ventiilit ole aiheuttaneet minkäänlaisia ongelmia tai vaivoja ainakaan viellä kolmen käytön jälkeen. Ilmastointilaitteisto joka entisessä talossa oli, sensijaan aiheutti jatkuvasti.
IV-koneesta on myös harmia eniten niiden mielestä, joilla sellaista ei ole. (mm. venttiilien suhina)
Mitä harmia olet aikaisemin koneen kokenut sinulle tuottavan?
Sillä suhinalla ei ole mitään merkitystä. Eikä ilmanvaihtokoneen hurinalla, eikä jääkaappipakastimen hurinalla. Kirjoitukseni pointti oli siinä, että tänä päivänä laitteet, venttiilit yms. on niin kehittyneitä että eri vaihtoehtojen kesken voidaan hakemalla hakea eroavaisuuksia, mutta loppupelissä ihan yhtä hyviä systeemejä ovat kaikki.(oikein asennettuna ja laadukkailla laitteilla)
Itsellä on kokemuksia uusista ja vanhoista taloista, omakoti- ja kerrostaloista. Oletko itse asunut talossa jossa on oikein säädetty koneellinen poisto ja korvausilmaventtiilit seinässä?
Olen asunut sellaisessa jossa on koneellinen poisto ja korvausilmalle ikkunaventtiilit, sekä sellaisessa jossa venttiilit oli pattereiden takana. Eipä niissä kyllä huvittanut laittaa sänkyä ikkunan viereen, sen verran vetoisia olivat. Seinä myös nokeentui nopeasti venttiilien luota, kun ei niissä mittään suodattimia ollut. Kaikesta huolimatta ihan toimivia systeemejä, mutta ei todellakaan täysin koneellisen veroisia.
Nyt puhutaan täysin eri laatuisista korvausilmaventtiileistä. Mainitsemasi venttiili on varmaan sellainen pyöreä josta ilma lähtee joka suuntaa. (myös alas) Näissä nykyisissä venttiileissä on suodattimet ja ilmanohjaimet. Tule sitten tänne palstalle lässyttämään kun tiedät mistä puhut.
Mikäs lässytyspoliisi sinä olet?!?!?
Ei ollut pyöreitä kummassakaan. Vaan sellaisia pitkän mallisia.
Oletko sinä asunut talossa jossa on kunnollinen iv-kone ja konnelliste tulot ja poistot?
En ole poliisi vaan kyllästynyt ihmisiin, jotka koittavat kirjoituksillaan todistella itselleen omien valintojen ehdotonta oikeellisuutta.
Edellisessä asunnossa oli. (v. 1999 rakennettu rivitalo) Ja aivan yhtä onnellinen olen tässä nykyisessä talossa ja ilmanvaihtosysteemissä.
Totuus on se, että yhdessäkään swedujen tekemässä poistoilmahässäkässä ei ilmamäärät riitä yli 120 neliön taloon !
Ei tarvi edes keskustella asiasta, oli puhaltimien koko sitten 120 tai 170 W !
Mutta itse saa asumismukavuutensa päättää ....
Ilmamäärät ei riitä? Mihin? Voisitko kertoa hieman lisää maallikolle vaikka rautalangasta vääntäen.
Kyllä tuntuu riittävän.
Rivareissa iv-systeemejä harvemmin tehdään viimeisen päälle kunnolla, äänenveimentimet esim. jätetään usein pois samoin jälkilämmitys. Ymmärrän nyt että mielestäsi koneellinen tulo ei ole sen kummoisempi kuin raistisilmaventtiilitkään.
mitenkähän tämä tänne juureen tupsahit...