Me ollaan miehen kanssa mietitty pikkukakkosta.. Meillä on 1v4kk ikäinen pikku tyttö..
Kysyisinkin nyt semmosta että millasta elämä on perheissä missä on useampi lapsi?
Me ollaan löydetty jonkinsortin tasapaino meidän perheessä, tarkoitan tätä että äiskä ja iskä ei oo väsyneitä ja touhutaan pirpanan kanssa päivittäin.. Omaa aikaakin on ihan kivasti, yhteistä aina iltaisin tytön mentyä nukkumaan..
Joten olis kiva kuulla muidenki elämästä, yhden ja useamman lapsen kanssa :)
Kysyisinkin nyt semmosta että millasta elämä on perheissä missä on useampi lapsi?
Me ollaan löydetty jonkinsortin tasapaino meidän perheessä, tarkoitan tätä että äiskä ja iskä ei oo väsyneitä ja touhutaan pirpanan kanssa päivittäin.. Omaa aikaakin on ihan kivasti, yhteistä aina iltaisin tytön mentyä nukkumaan..
Joten olis kiva kuulla muidenki elämästä, yhden ja useamman lapsen kanssa :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Isompi 3v ja pienempi 10kk...
Ensinnäkin olemme vanhempina vanhempia , joten varmaan väsymme helpommin:)
Ennen olin aika kiinni , nyt tuplasti...
Olin ainut lapsi , iloitsen lasten sisaruudesta. Varsinkin isompana kun meistä aika jättää...
Isommalle muutakin aktiviteettia kuin vauvantahtisuutta. Ikäkavereita jne. leikkiseuraa.
Tietoisesti olemme huomioineet häntä enemmän eikä pidetä kovaa haloota pikkuveljen taidoista hänen kuullen. Esikoinen tytär , onneksi myös hoivaa valvonnassani.
Oma aika "hakusessa". Esikoinen ei nuku lainkaan päivisin ja valvoo helposti 22 asti. Toistuvista iltarutiineista huolimatta. Pikku kakkonen herää vimeistään klo 5.
Eli harmoonisempaa oli tuon yhden kanssa , mutta onneksi saimme tuon aurinopoikamme vielä.
Lyhyt aika tuo vauva-taapero aika kuitenkin. Sisarus on onnellinen asia:)
lapset 2,5v ja 10kk ja koen elämämme oikein rikkaana ja antoisana. Pikkukakkonen on mennyt aikalailla siinä sivussa vanhemman kanssa touhutessa. Elämämme on oikein leppoisaa enimmäkseen, omaa aikaa on päikkäreitten aikaan ja iltakymmenen jälkeen-ihan sopivasti mun tarpeisiin. Mukavasti pystyy tekeen pikkureissuja, kyläileen ja kerhoileen. Univelkaa on tuhottomasti ja asunto usein kuin pommin jäljiltä. Mutta paljon tosiaan riipppuu paljonko saa hoitoapuu, ollaanko terveitä jne. millaseks se elämä muodostuu. Mä olen hoitanut lapset enimmäkseen yksin ilman hoitoapuua, mutta silti on aivan ihanaa että saimme kakkosenkin! Aloin jo yhden kanssa oleen vähän pitkästynyt ja enemmän sai kehitellä tekemistä. Tuntuu, että tavallaan pääsee nyt helpommalla kuin aikoinaan yhden kanssa-joka olikin vaativampi tapaus ja ehkä sitä itekin on rennompi nyt.
Meillä on 4 lasta, vanhin 13 ja nuorin alle vuoden.
Yhteistä aikaa löytyy, kun lapset nukkumassa eli klo 22 jälkeen. Yksin hoidamme lapset ja olemme olleet kahdestaan jossain ennen esikoisen syntymää.
Olemme tyytyväisiä tilanteeseen, emmekä kumpikaan kaipaa muuta. Omaa -henk.koht aikaa saan menemällä lenkille tai tekemällä jotain muuta iltaisin, kun molemmat ovat kotona.
Jokainen tekee omat valintansa. Kannattaa miettiä mitä kaipaa ja tarvitsee. Me olemme tyytyväisiä tähän tilanteeseen. Tiedämme, että tulee vielä päivä jolloin olemme kahdestaan, ja kaipaamme meteliä ympärillemme :)
Lapseni on 11 vuotias.
Sisaruksia ei ole ja tuskin tuleekaan.
En kaipaa hälinää ympärille, sitä on työni puolesta tarpeeksi. En myöskään ole koskaan erityisesti pitänyt pikkulapsista, omasta tietenkin, mutta en voi mitenkään sanoa kaipaavani pikkulapsiaikaa. Myöskin lapsemme arvostaa hiljaisuutta ja omaa rauhaa, riehakkaiden harrastusten vastapainona. Kun sukulaisten/ tuttavien pesueet lähtevät koteihinsa, yleensä hän huokaa helpotuksesta.
Sisarukset tietenkin ovat rikkaus, eikä asiaa voi korvata. Onneksi lapsemme on kuitenkin kasvanut sosiaaliseksi, kaverinsa ovat meille aina tervetulleita, ja myös yökyläilevät usein, samoin kuin sukulaisten lapset.
Pidän järjestyksestä, enkä usko, että isossa perheessä sellainen minulta onnistuisi.
Matkustelemme myös mielellämme ja yhden lapsen kanssa se on hyvin vaivatonta.
Mutta niinkuin jo aikaisemmin sanottu, se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.Toivottavasti löydätte teille sopivimman ratkaisun.