olin tuohon päivälliseen asti ihan varma että nyt tulee kuiva päivä, olin varma etten oksenna kertaakaan. lastasin sitten lautaselle sopivasti kaikenlaista, koitin syödä kevyesti ja terveellisesti. siinä sitten kun pääsin istumaan niin isoveli tuijottaa mun lautasta ja tokaisee että "kylläpäs sulla on paljon kaikkea tossa lautasella!" jos katse olis voinut tappaa niin se olis kuollut melkosen nopeesti. teki koko ruokailun ajan mieli sanoa sille takaisin jotain, mutta itketti ja vitutti niin paljon etten saanut enää sanaa suustani. söin sitten vielä senkin lautasellisen jälkeen kunnolla lisää, kun muut menivät ruokalevolle niin minä jatkoin jääkaapin tonkimista ja mussuttamista. sitten otin ämpärin ja vesilasin, lukittauduin huoneeseeni ja aloin yrjöillä.
se on niin vittumaista, että noinkin pieni ja harmiton lause voi pilata koko päivän!
anteeksi, oli pakko jonnekin purkaa :I
se on niin vittumaista, että noinkin pieni ja harmiton lause voi pilata koko päivän!
anteeksi, oli pakko jonnekin purkaa :I
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voih... oisitpa pystynyt ennemmin huutamaan sille oikein kunnolla niin että hän ois saanut kuulla kunniansa! Ehkä olisit säästynyt siltä, että purkaat sitä isoveljen aiheuttamaa oloa ahmimalla ja oksentamalla.
Ymmärrän sua! Muakin on ahdistanut taas ihan kivasti kun yks miesjuttu meni päin jotain ja se lisäs ahmimisen tarvetta. Se on todella pienestä kiinni välillä. Tää on muutenkin niin paha maailma ei ihme että ihmiset sairastuu. On helppoa pitää kaikki itsessään, syödä, dokaa ja viillellä, sitä on mulla ollut jo pitkään. Tarttisin apua mutta en oo vielä hakenut, vaikka psykologilla olenkin käynyt muutaman kerran. Ei se tajunnu mistään mitään, joten vaikeempi luottaa siihen, että oikeanlaista apua sais!