Uusioperhe on myös perhe... Eroja tulee kun asiat menee solmuun eikä niitä saa auki. Okei.. mutta miksi kostaa lapsille.. täällä on paljon katkeroituneita "äitipuolia" jotka eivät ymmärrä että sillä miehellä on ollut parisuhde ennen heitä ja siitä on lapsia. Ne lapset kuuluvat sen miehen elämään väistämättä. Se on vaan hyväksyttävä.
Lapsi ymmärtää uskomattoman paljon sanatonta viestintää, ilmeet eleet ja muu käytös niistä kyllä ymmärtää lapsikin onko tervetullut. Huomamattaan kohtelee omia lapsiaan eritavalla kuin miehen lapsia.
Miksi mennä miehen kanssa jolla on lapsia jos ne ovat rasite? Jos joutuu kärsimään miehen lapsista pitää miettiä miksi on tässä suhteessa? Kaikista kirjoituksista paistaa REILUSTI läpi katkeroituminen miehen ex:ää kohti ja se välittyy käyttäymisenä lapsia kohtaan. Se että miehellä on ollut elämä ennenkin.
Minusta lapset ovat lahja, oli ne sitten kenen tekemiä!!!
Itse olen uusioperheessä, minulla on uusi mies joka rakastaa lapsiani kuin omiaan. Meillä ei ole koskaan ollut ongelmia lasten suhteen. Myös hänen vanhempansa ovat ottaneet lapset "omikseen". kohtelevat kuin omia lapsenlapsiaan. Meillä ei tosin ole muita lapsia kun nämä "minun" lapset jotka ovat nykyään meidän lapsia..Meillä ei KOSKAAN ole sanottu miehelleni "sä et ole mun isä" tai "sä et määrää mua" , isäpuolta kutsutaan nimeltä. Ja häntä kunnioitetaan ja kuunnellaan mitä on asiaa ja ohjeita noudatetaan.
Ex-mieheni on naimisissa ja heillä on yhteisiä lapsia. Olen onnellinen että hänkin on löytänyt uuden onnen ja kykenee tämän uuden puolison kanssa elämään ja viettämän perhe-elämää, sitä mitä me emme pystyneet yhdessä rakentamaan. Ihan ilman katkeruutta...
Lasten elämään kuuluu myös miehen uusi puoliso tai naisen uusi puoliso ja mahdollisesti tämän lapset. Ei ex-kumppani voi määrätä ketä saa lasten kanssa olla tekemisissä varsinkin jos kyseessä on vakiintunut parisuhde ja asuvat yhdessä, pitääkö tämän uuden puolison lähteä viikonlopuksi pois kotoota että lapset voi tulla isälle... voi pyhät hyssykät...
Lapset oppivat kunnioituksen ja välittämisen taidon vanhemmiltaan ja jos se on tälläistä tasoa mitä täällä on niin en yhtään ihmettele että on ongelmia lasten kanssa.
Olkoon säännöt kotona minkälaiset tahansa, isän ja uuden puolison luona on omat säännöt ja niitä noudatetaan silloin kun siellä ollaan. Lapsen elämä on muutenkin eron myötä mennyt sekaisin, miksi äidit sekottaa sitä vielä enemmän omalla katkeroitumisellaan? Ehkä se on kova paikka kun näkee että mies voi olla onnellinen toisen naisen kanssa.... mutta sama on toistekin päin nainen voi olla onnellinen toisen miehen kanssa...
Mua ihan oikeasti hävettää näiden "äitien" puolesta niiden kirjoittelu...ihan itkettää näiden lasten puolesta mitä ne joutuvat kärsimään....
Lapsi ymmärtää uskomattoman paljon sanatonta viestintää, ilmeet eleet ja muu käytös niistä kyllä ymmärtää lapsikin onko tervetullut. Huomamattaan kohtelee omia lapsiaan eritavalla kuin miehen lapsia.
Miksi mennä miehen kanssa jolla on lapsia jos ne ovat rasite? Jos joutuu kärsimään miehen lapsista pitää miettiä miksi on tässä suhteessa? Kaikista kirjoituksista paistaa REILUSTI läpi katkeroituminen miehen ex:ää kohti ja se välittyy käyttäymisenä lapsia kohtaan. Se että miehellä on ollut elämä ennenkin.
Minusta lapset ovat lahja, oli ne sitten kenen tekemiä!!!
Itse olen uusioperheessä, minulla on uusi mies joka rakastaa lapsiani kuin omiaan. Meillä ei ole koskaan ollut ongelmia lasten suhteen. Myös hänen vanhempansa ovat ottaneet lapset "omikseen". kohtelevat kuin omia lapsenlapsiaan. Meillä ei tosin ole muita lapsia kun nämä "minun" lapset jotka ovat nykyään meidän lapsia..Meillä ei KOSKAAN ole sanottu miehelleni "sä et ole mun isä" tai "sä et määrää mua" , isäpuolta kutsutaan nimeltä. Ja häntä kunnioitetaan ja kuunnellaan mitä on asiaa ja ohjeita noudatetaan.
Ex-mieheni on naimisissa ja heillä on yhteisiä lapsia. Olen onnellinen että hänkin on löytänyt uuden onnen ja kykenee tämän uuden puolison kanssa elämään ja viettämän perhe-elämää, sitä mitä me emme pystyneet yhdessä rakentamaan. Ihan ilman katkeruutta...
Lasten elämään kuuluu myös miehen uusi puoliso tai naisen uusi puoliso ja mahdollisesti tämän lapset. Ei ex-kumppani voi määrätä ketä saa lasten kanssa olla tekemisissä varsinkin jos kyseessä on vakiintunut parisuhde ja asuvat yhdessä, pitääkö tämän uuden puolison lähteä viikonlopuksi pois kotoota että lapset voi tulla isälle... voi pyhät hyssykät...
Lapset oppivat kunnioituksen ja välittämisen taidon vanhemmiltaan ja jos se on tälläistä tasoa mitä täällä on niin en yhtään ihmettele että on ongelmia lasten kanssa.
Olkoon säännöt kotona minkälaiset tahansa, isän ja uuden puolison luona on omat säännöt ja niitä noudatetaan silloin kun siellä ollaan. Lapsen elämä on muutenkin eron myötä mennyt sekaisin, miksi äidit sekottaa sitä vielä enemmän omalla katkeroitumisellaan? Ehkä se on kova paikka kun näkee että mies voi olla onnellinen toisen naisen kanssa.... mutta sama on toistekin päin nainen voi olla onnellinen toisen miehen kanssa...
Mua ihan oikeasti hävettää näiden "äitien" puolesta niiden kirjoittelu...ihan itkettää näiden lasten puolesta mitä ne joutuvat kärsimään....
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ihanaa lukea välillä tällaista. Täytyy kyllä myöntää että tällä palstalla ei voi syyttää vain äitejä, ihan tasapuolista on tuo miesten entisten ja nykyisten haukut puolin ja toisin.
Olen tosiaan miettinyt kuinka ihmiset jaksavat elää tämän katkeruutensa kanssa. Onneksi täälläkin on sellaisia joita se ei kiinnosta ja ovat jatkaneet elämää. Sitähän tämä nimittäin vain on, elämää.
kaukana ei tule ongelmia. Meillä ei ole tavattu eikä haluta nähdä miehen uusio naisia, joten olemme saaneet elää tosi rauhassa. Kukaan ei ole pilannut enää elämäämme uudestaan, kun pysyy koko perhe kaukana uusioista. Meille on ospimut se mainiosti.Emme halua uusikoita meille eikä lapsetkaan halua mennä isälleen kun siellä on naikkosia.
joo joo. Tiedetään. Hauskaa juhannusta sullekin ja lapsillesi. Myös niille naikkosille.
onko niin että lapset eivät halua mennä isälleen kun siellä on uusi nainen, naikkonen kuten sinä sanoit... jo pelkkä nimitys kertoo mitä mieltä olet asiasta ja tietämättäsi myös siirrät sen lapsiin... vai siksi että sinä et sitä hyväksy.???
et ole löytänyt uutta puolisoa itsellesi? Taisit liiton aikana jo määräillä miestäsi ja hän lähti karkuun. Nyt harmittaa kun komentelusi ei johdakaan toivottuun lopputulokseen.
ovat samaa mietlä sekä yhden lapsen lapsikaan ei tunne edes vaaria. Ovat niin vihaisia kun isä hylkäsi, etei halua olla tekemisissä heidän kanssaan. Juhannuskin ollaan kaikki lapset mökillä heillä on tyttöystävät ja poikaystävät mukana, ja yksi vävy ja lapsen lapsi. Minusta on kiva ollamummi, ja olen ylpeä siitä. Toivoisin että ex mieskin saisi kokoea tämän onnen, mutta oma vika kun tekee tyhmyyksiä.
Pitäkköt hän naikkoset me, minä lapseni ja heidän tulevat puolisto ja lapsenlapsi pidämme hauskaa.
muistatte ainakin kertaalleen toistaa,että tästä se isä ja ukki nyt jää paitsi kun on lapsensa ja lapsenlapsensa hylännyt.Sitä saa mitä tilaa.Ikuinen olkoon katkeruus.
ansainnut toisten kustannuksella edes perhe nimitystä. Perhe on äiti isä ja omat lapset, ei siihen muita mahdu. Ensin uusiot hajottaa, ja sitten alkavat kyhäämään perheleikkiä. Mitä outoa voi ihmiset enää keksiä???
ja kun tarkemmin alat miettiä omaa parisuhdettasi, ongelmia on saattanut olla jo pitkään. Ihminen vaan on sellainen että se työntää ikävät asiat pois mielestään tai syyttää muita... Jos mies on lähtenyt toisen matkaan suoraan parisuhteesta ymmärrä katkeroitumisen, tai myös mahdollista että nainen on lähtenyt, mutta kyllä siinä parisuhteessa on ollut ongelmia jo pitkään jos tälläista edes suunnittelee... sitä ei vain ole hyväksynyt... Eikä se ole sen uuden naisen/miehen vika, jos äijäsi tai eukkosi lähtee sen mukaan.. kun asiaa alkaa tarkemmin miettiä... Fiksumpaa tosin on hoitaa edellinen parisuhde loppuun ennen kuin alkaa suunnitella uutta, mutta lapsien käyttö aseena ex:ää kohtaan on kuitenkin älytöntä... ei se ole lasten vika... ihan oikeesti..
lapset kun uusiot tuli kuvioihin. Se huomattiin heti, lapset jäivät. Jotenmies katuu ja syvästi, mutta itseppä on tiensä valinnut. Kun hylkää omat lapset, niin mitä muuta voi odottaa lapsiltaan nyt? Sitä samaa, hylkäävät isän.
usein kertonut nuo samat tarinat...
hanki elämä...
on varmaan sinullakin sormesi pelissä siinä,että isä "hylkäsi" lapset...
meinaatko lopun ikääsi kertoa tuota samaa virttä?
lapsille ja lastenlapsille ja vielä lastenlastenlapsille...
voi voi ja lämmin leipä :)
ja voisit saada ilmaisen painoksen. Huolitko?
ja eivät ole saaneet ajoissa olla perheellinen. He eivät tiedä mitään perhe elämästä, ja siksi on kova paikka ymärtää että miehellä ja exällä on loistava menneusyys, ihanat lapset ja ovat olleet tosi onnellisia.
Yhtä äkkinen huppääminen suhteeseen miehen kanssa jolla on lapsia, on niin suuri askel, että se tuottaa kipua ja ahdistusta, on kun hyppäisi tuntemattomaan.
mahtaa olla peräisin?Minun tuntemani uusperheelliset on useimmat valmiiksi lapsellisia,joilla on takanaan monia hyviä onnellisiakin vuosia entisessä suhteessa.
Joten luulenpa vaan omasta tuttavapiiristä,että hyppyä suureen tuntemattomaan ei niin kovin monella ole ollut edessään.
VIELÄKÖ sinä kohkaat täällä - siitä on kuukausia kun viimeksi piipahdin täällä, ja liisukka vaan jaksaa. Nyt kuule ihan vakavasti keskustelemaan ammattiauttajan kanssa, laitatte yhdessä asiat kuntoon , menet terapiaan ja syöt lääkkeesi - TÄMÄ EI OLE NORMAALIA.
MYÖS naisia,joilla aiemmasta avioliitostaan lapsia...ja siten myös mennyttä avioelämää toisen miehen kanssa.Ajatteletko että miehet ovat jotenkin muka fiksumpia,eivätkä ole kateellisia tai harmistuneita siitä että nykyisellä vaimollakin on oma menneisyytensä?
Kyllä omat lapseni ovat miehelleni sanoneet "et sä ole mun isäni"..se ei ole mitenkään epänormaalia..vaan myös aivan totta.
Ja ehkä se miehen käytöskin saa lapsissa välillä aikaan tietynlaisen kapinan...ja varmasti osa syy suurempiin reaktioihin lapsilla on se, että kaipuu omaa isää kohtaan on voimakas.
Tokihan siitä etäisänä olevasta tulee "parempi"kuin "äidin miehestä",kun ne tapaamiset etäisään ovat vain harvoin..ja siten tapahtuen lapset eivät elä isänsä kanssa oikeanlaista perhe-elämää..jossa riitojakin välillä syntyy.
Olen huomannut että ainakin omat lapseni välttävät isällään kaikenlaisia konflikteja,koska pelkäävät ettei isä muuten enää ota heitä lainkaan luokseen..sitäkin kun ajoittain tapahtuu.
monessa paikassa. Jos lapsi ei halua olla isän naisten kanssa tekemisissä, ei hänen ole pakko. Voi sitä isää tavata ilman esiliinojakin.
Vai mitä se uusikko pelkää? Jos ei ole lapsia itellä, niin onhan se vähän outo tilanne, ettää toisella on.
Kyllä uusi mies ottaa lapset paremmin ja kunnioittaa heitä, kuin uusi nainen! Uudet naiset yleensä katkeroituu ja haukkuu lapsia, mies taas osaa suhtautua oikein.
olla tekemisissä isän uuden ystävän kanssa?Kai se sinullekin silloin olisi ok?
hyväksyä vieraita naisia. Kyisin kerran että mitäs jos isänne ottaa naikkosen, vieraan ja sellasen joka haukkuu meitä, niin haluisitteko mennä sillon isälle tai haluisitteko että naikkoset tulee meille? He nauroivat ja sanoivat eetei halua. Ei siis mitään järkee jättää oma perhe, ja ottaa uusi akka tilalle, hylätä lapset ja olla kuin ei mitään olisi tehnytkään.
olla tekemisissä uusikon kanssa,joka ei haukkuisi heitä?Kuka tahansa voi ohjailla lasten mielipiteet haluamikseen,mutta se on mielestäni raukkamaista.
naikkosia, koska meillä ei ole tarvetta niihin. Miehen hylätessä lapsensa aikanaan, ei koskaan ole tarvinnut hänen naisiaan meillä. Anoppikin hymähtääm isille kuvatuksille. Sanoi että viis veisaa tuleeko sinne vai ei, minä olen hänen miniänsä aina.
Neitimyy, ihan hyvää tekstiä, MUTTA MUTTA: sun tilanne on ihan eri kuin meidän äitipuolien. SIIS teidän perheessä lapset on SUN eikä sun miehen.
Vaikka sun mies suhtautuu hyvin tilanteeseen, niin kyllähän se äitipuolen rooli on ihan eri kuin isäpuolen. Naiselta kuitenkin odotetaan enemmän kotitöiden, pyykinpesun ja sellaisen hoitoa kun mies iloisesti vihellellen leikkaa nurmikkoa.
terveisin lakkoon mennyt lapseton lähiäitipuoli
syvällisesti onko sinusta tuohon vaatimaan hommaan, vai siksikö vaan riiaat miestä jolla on lapsia, jotta voit päteä? lapset ovatkuitenkin isälle tärkeimmät ja sinä tulet siellä perässä. Kotiapulainen on hyvä olemassa.
Miehellä on kaksi lasta, mulla peräti kolme. Eli huom, en ole lapseton uusikko, vaan kakaroita on jopa enemmän kuin miehellä. Miehen lapset ovat meillä joka toisen viikon, äitinsä luona joka toisen - ja äidillä on mies, jolla on kaksi lasta;-D. Mun lapset käyvät isällään joka toinen viikonloppu, ja hän on vielä yksin. Eli mitä suloisempia sekoituksia, välillä väkeä 4, välillä 7;-D. Ja kaikilla hyvä olla:-)).
opettavat itselle uudenlaista sopeutumista ja ovat kasvun paikka itselle,jos sen niin vaan haluaa ottaa.Meillä on molemmilla useita lapsia ja vanhimmilla jo perheetkin.On monenlaista persoonallisuutta ja joka päivä oppii jotain uutta ja helpommaksi vaan asiat käyvät kun oppii paremmin tuntemaan jokaisen sisintä.
kurin näille uusioille, ettei ne hypi lasten silmille, niin voihan se olla hyvä joillekin, mutta kaikkien ei tarvi sellaista sietää. Me emme halua naikkosia mielle sotkemaan.