että kuinka yksin oikeasti olenkaan.
itselläni on 14- vuotias poika, olen yksinhuoltaja ollut alusta lähtien.
aloin miettimään että en halua viettää loppuelämääni yksin, täytän 33 vuotta loppuvuonna. mietin että mistä minunkaltainen voisi löytää luotettavan miehen ?
olen ollut jo 8 vuotta yksin. ilman miestä siis. olen ollut tyytyväinen tilanteeseeni. mutta havahduin että minäkö jo 33 vuotias ? en usko että enään haluan lapsia. olen tosin töissä lasten parissa ja se riittää minulle. onkohan minunikäisiä miehiä saatavilla , jotka ovat lapset jo tehneet ja haluaa loppuelämän elämäntoverin.
yksinäisyys, se iskee toisinaan niin rajuna. onneksi on 1 hyvä ystävä olemassa ja yksi ihan hyvä kaveri. tuttuja sitten sitäkin enemmän.kaksosveljelläni on asiat kutakuinkin kunnossa. minä olin se epäonnisempi yksilö näissä perhesuhteissa.
olisin niin halunnut normaalin kasvuympäristön ...
omasta mielestäni jäin lapsena vähimmälle huomiolle. meitä oli 4 lasta.olin muiden varjo.isäni jopa myönsi että suosi muita.
itselläni on 14- vuotias poika, olen yksinhuoltaja ollut alusta lähtien.
aloin miettimään että en halua viettää loppuelämääni yksin, täytän 33 vuotta loppuvuonna. mietin että mistä minunkaltainen voisi löytää luotettavan miehen ?
olen ollut jo 8 vuotta yksin. ilman miestä siis. olen ollut tyytyväinen tilanteeseeni. mutta havahduin että minäkö jo 33 vuotias ? en usko että enään haluan lapsia. olen tosin töissä lasten parissa ja se riittää minulle. onkohan minunikäisiä miehiä saatavilla , jotka ovat lapset jo tehneet ja haluaa loppuelämän elämäntoverin.
yksinäisyys, se iskee toisinaan niin rajuna. onneksi on 1 hyvä ystävä olemassa ja yksi ihan hyvä kaveri. tuttuja sitten sitäkin enemmän.kaksosveljelläni on asiat kutakuinkin kunnossa. minä olin se epäonnisempi yksilö näissä perhesuhteissa.
olisin niin halunnut normaalin kasvuympäristön ...
omasta mielestäni jäin lapsena vähimmälle huomiolle. meitä oli 4 lasta.olin muiden varjo.isäni jopa myönsi että suosi muita.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"että kuinka yksin oikeasti olenkaan.
itselläni on 14- vuotias poika, olen yksinhuoltaja ollut alusta lähtien.
aloin miettimään että en halua viettää loppuelämääni yksin, täytän 33 vuotta loppuvuonna. mietin että mistä minunkaltainen voisi löytää luotettavan miehen ?"
Vaihtoehdot ovat vähissä NYT. Mutta kun teet mitä minä sanon, niin vaihtoehtoja on ÄÄRETTÖMÄSTI. Voit tietysti jatkaa samalla tyylillä ja saada perusmiehen vaikka nettitreffeistä, mutta onko se sen arvoista? Kaksi tapaa on sulla saada itsellesi elämäntoveri.
1. Noudata samaa kaavaa, jolla olet saanut nykyiset kaverisi ja miehesi.
2. Ota haltuun autenttinen minuus kysymällä itseltäsi vaikeat kysymykset, luopumalla maallisista tuskista ja rakastamalla itseäsi.
Noudattamalla ykkösvaihtoehtoa saat sellaisen elämän kuin ennenkin. Olet se sama vanha sinä, persoonattomana ja kärttyisänä. Huomasin että kirjoituksestasi paistaa läpi väsymys ja alakuloisuus ja siksi sinun tulisi hyväksyä itsesi ja sisaruksesi ja antaa anteeksi sen mitä isä sinulle teki tai ei tehnyt. Ei ole väliä sillä että kaadut, vaan rohkeus ratkaistaan nousemalla jaloilleen takaisin. Painovoima vetää meitä täydellä paineella kohti maapallon ydintä helvettiin, mutta me kristityt kyllä lennämme taivaaseen, kun sielumme irtautuu ruumiistamme.
Kakkosvaihtoehdossa muunnut "tavallisesta tallaajasta", "tekee niinkuin ihmiset haluavat"- henkilöstä todelliseksi ihmisyyden arkkitehdiksi ja todelliseksi persoonaksi. Autenttinen minuus on se ihminen joksi synnyit. Luovu yhteiskunnan odotuksista ja tee niinkuin sydämesi haluaa. Älä tyydy sanomaan mitä muut haluaisivat kuulla vaan sano kaikki omalla tyylilläsi. Autenttisen ihmisen mieli on ääretön ja varmasti keksit ratkaisut ongelmiisi, koska kaikki ratkaisut ovat jo niihin valmiina, sinussa. Valinta on sinun.