Laboratoriotutkimukset apuna allergeenien selvittelyssä
Duodecim
2008;124(11):1237-45
Soili Mäkinen-Kiljunen
Näin tutkin
Artikkeliin liittyvät kuvat ja taulukot löytyvät viereisestä Pdf-versiosta.
•Anamneesi ja oireet
•Seerumin allergeeni-IgE-vasta-aineiden määritykset antavat vihjeitä
•Allergian aiheuttajan eli allergeenin osoittaminen
•Pölyn aarteet
•Ruokareaktio – todellinen vai piiloallergeeni?
•Hypoallergeeniset koirat ja muut eläimet
•Ihminenkin voi olla allergeeni
•Pistiäiset ja muut hyönteiset
•Viherkasvit
•Lääkkeiden apuaineissa eroja
•Kosmetiikassa useita ainesosia
•Allergeenivalmisteet
•Lopuksi
•Kirjallisuutta
Allergiadiagnostiikassa käytetään allergeenispesifisten IgE-vasta-aineiden määrityksiä selvitettäessä potilaan herkistymistä tietylle allergeeniraaka-aineelle. Kaupalliseen allergeeniin kohdistuvien vasta-aineiden määritys ei kuitenkaan varmista kyseisen allergeenin osuutta tiettyyn reaktiotapahtumaan, eikä harvinaisille allergeeneille ole lainkaan kaupallisia vasta-ainetutkimuksia. Vaikean allergiareaktion pitkäaikaishoitoja ovat allergeenin välttäminen tai siedätyshoito, jotka perustuvat itse reaktion aiheuttajan eli allergeenin tunnistamiseen. Joskus haitallinen allergeeni on ns. piiloallergeeni, joka täytyy löytää reaktion aiheuttajasta potilaan herkistymistietoja hyväksi käyttäen. Ammattitautidiagnostiikka perustuu haitallisen allergeenin tunnistamiseen, ja siksi harvinaisia allergeeneja varten tarvitaan erikoislaboratoriotutkimuksia. Allergeenin tunnistaminen on salapoliisityötä. Harvinaiset ja potilaskohtaiset allergeeni- ja allergeenivasta-ainetutkimukset tehdään lähinnä HYKS:n iho- ja allergiasairaalan allergeenilaboratoriossa.
Seerumin allergeeni-IgE-vasta-aineiden (S-AllIgE) määritys on osa allergiadiagnostiikkaa. Tulosten perusteella arvioidaan potilaan herkistymistä tietylle allergeeniraaka-aineelle, kuten siitepölyille, eläimille, hyönteisille, punkeille, lääkkeille tai ruoka-aineille.
Potilas voi kuitenkin saada allergiareaktion myös aiemmin turvalliseksi koetusta aineesta. Pahimmillaan seurauksena on vaikea yleisreaktio eli anafylaksia, joka hoitamattomana voi johtaa kuolemaan (Mäkinen-Kiljunen ym. 2005). Anafylaksian pitkäaikaishoito perustuu haitallisen allergeenin tunnistamiseen, jonka perusteella pystytään valitsemaan oikea siedätyshoito ja asianmukainen välttäminen (Mäkelä ja Mäkinen-Kiljunen 2007).
Yksityiskohtaiset allergeeni- ja allergeenivasta-aine-tutkimukset eivät ole allergian perustutkimuksia. Niitä tehdään harkitusti, kun haitallisen allergeenin osoittaminen on tarpeen diagnostiikan tai hoidon kannalta. Ennen tarkempia erikoistutkimuksia on selvitettävä, onko kyseessä uusi IgE-herkistyminen vai sisältääkö reaktion aiheuttaja potilaalle jo aiemmin haitallisiksi tunnettuja allergeeneja.
Jos kyseessä on ruoka tai lääke, valmisteen koostumustiedot tarkistetaan ja selvitetään, onko niihin tullut muutoksia. Koostumustiedot jäävät helposti tarkistamatta, kun samaa valmistetta on käytetty turvallisesti jo vuosia.
Kun uusi herkistyminen on suljettu pois rutiini-IgE-tutkimuksilla, allergeenin metsästys alkaa. Tuntematon allergeeni voi olla ns. piiloallergeeni, joka voi tulla reaktion aiheuttajaan useita teitä. Tavallisin syy on valmistus- tai pakkauslaitteiden kontaminaatio. Kyseessä voi olla myös koostumuksen muutos ilman asianmukaisia merkintöjä tai rakenteellisesti samankaltaisten allergeenien aiheuttama ristireaktio, kun sama IgE-vasta-aine tunnistaa rakenteita eri allergeeniraaka-aineissa (Hannuksela ja Mäkinen-Kiljunen 2007).
Anamneesi ja oireet
Yliherkkyysreaktiot ovat tavallisia ja niiden aiheuttajat ja reaktiomekanismit moninaisia. Kun potilas saa allergiaan viittaavan reaktion, ensimmäinen tehtävä on tarkistaa, onko kyseessä välitön ja todella IgE-välitteinen allergiareaktio. Ainoastaan IgE-välitteisiä reaktioita voidaan tutkia in vitro laboratoriotutkimusten avulla.
Ensin arvioidaan jo tiedossa olevien yliherkkyys- tai allergiadiagnoosien perusteella »vanhojen» allergeenien mahdollinen merkitys uudessa reaktiossa. Mahdollisimman tarkat tiedot otetaan epäillystä reaktion aiheuttajasta sekä sen alkuperästä, koostumuksesta, käsittelystä, antotavasta ja -paikasta pitäen mielessä potilaalle tärkeät allergeenit ja niihin liittyvät ristiallergiamahdollisuudet. Reaktion tapahtumapaikka (koti, sairaala, työpaikka, ravintola jne.) tarkistetaan samoin kuin reaktioon liittyvät muut tekijät, kuten samanaikainen rasitus, lääkkeiden ja alkoholin käyttö.
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo97283&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero
Duodecim
2008;124(11):1237-45
Soili Mäkinen-Kiljunen
Näin tutkin
Artikkeliin liittyvät kuvat ja taulukot löytyvät viereisestä Pdf-versiosta.
•Anamneesi ja oireet
•Seerumin allergeeni-IgE-vasta-aineiden määritykset antavat vihjeitä
•Allergian aiheuttajan eli allergeenin osoittaminen
•Pölyn aarteet
•Ruokareaktio – todellinen vai piiloallergeeni?
•Hypoallergeeniset koirat ja muut eläimet
•Ihminenkin voi olla allergeeni
•Pistiäiset ja muut hyönteiset
•Viherkasvit
•Lääkkeiden apuaineissa eroja
•Kosmetiikassa useita ainesosia
•Allergeenivalmisteet
•Lopuksi
•Kirjallisuutta
Allergiadiagnostiikassa käytetään allergeenispesifisten IgE-vasta-aineiden määrityksiä selvitettäessä potilaan herkistymistä tietylle allergeeniraaka-aineelle. Kaupalliseen allergeeniin kohdistuvien vasta-aineiden määritys ei kuitenkaan varmista kyseisen allergeenin osuutta tiettyyn reaktiotapahtumaan, eikä harvinaisille allergeeneille ole lainkaan kaupallisia vasta-ainetutkimuksia. Vaikean allergiareaktion pitkäaikaishoitoja ovat allergeenin välttäminen tai siedätyshoito, jotka perustuvat itse reaktion aiheuttajan eli allergeenin tunnistamiseen. Joskus haitallinen allergeeni on ns. piiloallergeeni, joka täytyy löytää reaktion aiheuttajasta potilaan herkistymistietoja hyväksi käyttäen. Ammattitautidiagnostiikka perustuu haitallisen allergeenin tunnistamiseen, ja siksi harvinaisia allergeeneja varten tarvitaan erikoislaboratoriotutkimuksia. Allergeenin tunnistaminen on salapoliisityötä. Harvinaiset ja potilaskohtaiset allergeeni- ja allergeenivasta-ainetutkimukset tehdään lähinnä HYKS:n iho- ja allergiasairaalan allergeenilaboratoriossa.
Seerumin allergeeni-IgE-vasta-aineiden (S-AllIgE) määritys on osa allergiadiagnostiikkaa. Tulosten perusteella arvioidaan potilaan herkistymistä tietylle allergeeniraaka-aineelle, kuten siitepölyille, eläimille, hyönteisille, punkeille, lääkkeille tai ruoka-aineille.
Potilas voi kuitenkin saada allergiareaktion myös aiemmin turvalliseksi koetusta aineesta. Pahimmillaan seurauksena on vaikea yleisreaktio eli anafylaksia, joka hoitamattomana voi johtaa kuolemaan (Mäkinen-Kiljunen ym. 2005). Anafylaksian pitkäaikaishoito perustuu haitallisen allergeenin tunnistamiseen, jonka perusteella pystytään valitsemaan oikea siedätyshoito ja asianmukainen välttäminen (Mäkelä ja Mäkinen-Kiljunen 2007).
Yksityiskohtaiset allergeeni- ja allergeenivasta-aine-tutkimukset eivät ole allergian perustutkimuksia. Niitä tehdään harkitusti, kun haitallisen allergeenin osoittaminen on tarpeen diagnostiikan tai hoidon kannalta. Ennen tarkempia erikoistutkimuksia on selvitettävä, onko kyseessä uusi IgE-herkistyminen vai sisältääkö reaktion aiheuttaja potilaalle jo aiemmin haitallisiksi tunnettuja allergeeneja.
Jos kyseessä on ruoka tai lääke, valmisteen koostumustiedot tarkistetaan ja selvitetään, onko niihin tullut muutoksia. Koostumustiedot jäävät helposti tarkistamatta, kun samaa valmistetta on käytetty turvallisesti jo vuosia.
Kun uusi herkistyminen on suljettu pois rutiini-IgE-tutkimuksilla, allergeenin metsästys alkaa. Tuntematon allergeeni voi olla ns. piiloallergeeni, joka voi tulla reaktion aiheuttajaan useita teitä. Tavallisin syy on valmistus- tai pakkauslaitteiden kontaminaatio. Kyseessä voi olla myös koostumuksen muutos ilman asianmukaisia merkintöjä tai rakenteellisesti samankaltaisten allergeenien aiheuttama ristireaktio, kun sama IgE-vasta-aine tunnistaa rakenteita eri allergeeniraaka-aineissa (Hannuksela ja Mäkinen-Kiljunen 2007).
Anamneesi ja oireet
Yliherkkyysreaktiot ovat tavallisia ja niiden aiheuttajat ja reaktiomekanismit moninaisia. Kun potilas saa allergiaan viittaavan reaktion, ensimmäinen tehtävä on tarkistaa, onko kyseessä välitön ja todella IgE-välitteinen allergiareaktio. Ainoastaan IgE-välitteisiä reaktioita voidaan tutkia in vitro laboratoriotutkimusten avulla.
Ensin arvioidaan jo tiedossa olevien yliherkkyys- tai allergiadiagnoosien perusteella »vanhojen» allergeenien mahdollinen merkitys uudessa reaktiossa. Mahdollisimman tarkat tiedot otetaan epäillystä reaktion aiheuttajasta sekä sen alkuperästä, koostumuksesta, käsittelystä, antotavasta ja -paikasta pitäen mielessä potilaalle tärkeät allergeenit ja niihin liittyvät ristiallergiamahdollisuudet. Reaktion tapahtumapaikka (koti, sairaala, työpaikka, ravintola jne.) tarkistetaan samoin kuin reaktioon liittyvät muut tekijät, kuten samanaikainen rasitus, lääkkeiden ja alkoholin käyttö.
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo97283&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tämän sivun lyhytosoite: http://www.ktl.fi/portal/10940
"Atooppinen allergia aiheutuu Th2-immuunivasteen yliaktivaatiosta
Tutkijayhteisössä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että ns. Th2-immuunivasteen aktivoituminen näyttelee keskeistä roolia allergisen reaktiotavan kehittymisessä. Th2-vasteella tarkoitetaan T-auttajasolujen erilaistumista IL-4- ja IL-13-välittäjäaineita (sytokiineja) tuottaviksi soluiksi. Th2-auttajasolut vuorostaan mahdollistavat sen, että elimistön B-solut alkavat tuottaa IgE-vasta-aineita.
Kun allergiaan taipuvainen henkilö altistuu ensimmäistä kertaa ympäristön valkuaisaineille, hänen elimistönsä alkaa tuottaa kyseisiä valkuaisaineita (allergeeneja) tunnistavia Th2-auttajasoluja sekä IgE-vasta-aineita. Elimistö herkistyy ja on siten valmiustilassa kohtaamaan samoja allergeeneja uudelleen. Kun herkistynyt ihminen kohtaa myöhemmin samoja allergeeneja, niitä tunnistavat IgE-vasta-aineet laukaisevat reaktioketjun, joka aikaansaa allergiaoireet. Altistumistiestä riippuen oireita voi ilmetä mm. ihossa, hengitysteissä ja ruoansulatuselimistössä.
"
"Maatiloilla kasvaneilla lapsilla on havaittu vähemmän atopiaa eli taipumusta tuottaa runsaasti IgE-luokan vasta-aineita ympäristön yleisille allergeeneille, kuten koivun siitepölylle tai kissalle, ja myös vähemmän allergisia sairauksia, kuten heinänuhaa ja astmaa. Maatalousympäristö näyttääkin olevan hyvä esimerkki siitä, miten ympäristön mikrobeilla saattaa olla hengitysteihimme sekä hyödyllisiä että haitallisia vaikutuksia.
"
Tämän sivun lyhytosoite: http://www.ktl.fi/portal/10942 Päivitetty: 11.4.2006 | Pekkanen, Juha
"Uutta tietoa pienen astmankaltaisesti oireilevan lapsen keuhkojen patofysiologiasta
Olemme tutkineet varhaista astman kaltaista taudinkuvaa sairastavia imeväisikäisiä lapsia perusteellisesti. Ensin osoitimme objektiivisella keuhkojen toiminnan mittarilla, pletysmografiamenetelmällä (’babybox’), ilmateiden kohonneen virtausvastuksen, joka normalisoitui avaavaa lääkettä käyttäessä.
Teimme näille lapsille keuhkoputkien tähystyksen ja otimme limakalvolta koepaloja. Yllätykseksemme emme nähneet juuri yhdenkään lapsen keuhkoputkien limakalvolla merkkejä sen paremmin eosinofiilisestä tulehduksesta kuin ’remodellingistakaan’, jotka ovat aikuisilla astmatulehduksen tunnusmerkkejä (2).
Edellä mainitut tutkimukset läpikäyneet lapset saivat hoitona kahdeksan viikon ajan tarvittaessa käytettävää keuhkoputkia avaavaa lääkettä (terbutaliini Nebunette-tilajatkeella otettuna) sekä budesonidia tai lumelääkettä. Tutkimuksen otoskoko mitoitettiin vastaamaan kysymykseen pystytäänkö suhteellisen lyhytaikaisella anti-inflammatorisella lääkityksellä normalisoimaan keuhkofunktio objektiivisesti osoitettuna. Ainakin osa lapsista hyötyi budesonidihoidosta, mikä riitti korjaamaan poikkeavan keuhkojen toiminnan. Suurimman hyödyn saivat ne, joilla oli osoitettu atooppinen taipumus, eli he olivat herkistyneet jo ruoalle tai ympäristön allergeenille tuottamalla IgE-luokan vasta-aineita.
"
Kun TTL teki vuosina 1995-2008 n. 2300 täysin viattomalle ihmiselle altistuskokeita, niin he tutkivat HOMEALLERGIAA! Esim. Af-allergeeniuute on tarkoitettu vain ja ainoastaan Af:n aiheuttaman IgE-allergian eli tässä tapauksessa astman VARMISTAMISEEN.
He tutkivat siis sitä, mitä suomalainen kosteusvaurio ei ole vielä koskaan aiheuttanut. Suomalaisessa kosteusvauriossa sairastuttavat nykyaikaisissa kostuneissa rakennusmateriaaleissa syntyvät mikrobimyrkyt. Jos olisi kyse HOMEALLERGIASTA, niin silloin sairastuttaisivat homeen ITIÖT!
TODELLA TÖRKEÄTÄ ja se jatkuu yhä Henrik Nordmanin ja Tari Haahtelan tekemän "sopimuksen" nojalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8231733/thread
Pekka Nikkola
Mikäli huomasit, niin tuossa kirjoituksessa puhuttiin kaiken aikaa I:s tTYYPIN ALLERGIASTA (anafylaktinen reaktiotyyppi) ja ANAFYLAKSIASTA.
I:s tyypin allergia on perinnöllinen, ihotyyppi atooppinen ja joka tyyppi reagoi allergeenialtistukseen muutamissa minuuteissa ja jonka vasta-ainetuotanto on IgE ja joka reagoi allergeeni-Prick:ssä JO parissakymmenessä minuutissa.
Mikäli huomasit, niin kirjoituksessa todettiin myös, että AINOASTAAN IgE-VÄLITTEISIÄ REAKTIOITA voidaan tutkia in vitro laboratoriaotutkimusten avulla.
Kun LÄÄKETIETEELLISESTI on todettu (Coombs/Gell 1960-luku) IgE-allergiatyypin lisäksi olevan VIIVAÄSTYNEITÄ REAKTIOTYYPPEJÄ kolmea eri lajia, jotka aiheuttavat ALLERGISIA SAIRAUKSIA, niin kertoisitko kuinka noiden kolmen reaktiotyypin tuottamat ALLERGISET SAIRAUDET, joita voi olla AKUUTTEJA JA KROONISIA saadaan sinun mielestäsi selville?
Ai niin.
SINUN TEORIASI mukaanhan minulla pitäisi olla työpaikka-altistuksen aiheuttama VARASTOPUNKKIASTMA, koska Prick:it leimusivat kolmelle varastopunkille, joista yhdelle löytyi IgE:täkin, eosinofiilitaso oli yli normaalin ja kokonais-IgE:kin neli-viisinkertainen.
Jostain kumman syystä ammattitautitutkimusputkessa ollessani polin keuhkolääkäri eikä TTL:nkään keuhkolääkäri eivät tarjonneet minulle AMMATTITAUTINA VARASTOPUNKKIASTMAA.
Voisitko kertoa mistä syistä eivät tarjonneet?
Miksi et mieti ja kyseenalaista tuota vakuutuslääketiedettä, joka hyväksyy VAIN tämän astmatyypin!
Eipä ole saaneet apua ne sairastuneet, joilla astma jollakin muulla määrityksellä todettuna!
JOS se astma hyväksytään aina astmana ja henkilö saa apua myös tämän ammattitautipäätöksen jälkeenkin astmansa hoitoon, niin silloinhan ON olemassaa astmoja joista sinäkin tässä mainitset.
Mutta miten kävi Pikku Myylle! Ei ole astmaa, ei tule mitään korvauksia, ei oli vastauksena kaikkeen mitä hän olisi astmansa hoitoon tarvinnut!
Kyse EI ole siitä mitä mieltä SINÄ, MINÄ tai PEKKA on, vaan mitä meille OIKEASTI tapahtuu!
niin hänellä on aivan varmasti allergian aiheuttajan allergeenin IgE-vasta-ainetta.
Nopea astma-reaktio tapahtuu siis allergeenin ja sitä vastaavan IgE:n vaikutuksesta. Hidas astma-reaktio tapahtuu puolestaan allergeenin reaktiosta eosinofiilisten valkosolujen kanssa.
Tämä lukee muuten altistuskoeohjeessa, jossa yksi kirjoittajista on Tari Haahtela ja sain tuon ohjeen aikoinaan TYHOSAn pj:ltä.
Usko nyt jo, että kellään kosteusvauriossa ei ole ns. perinteistä allergiaa. Meidän sairautemme on se, mitä HW kertoi sisäilmastoseminaarissa 18.3.2009 eli valkosolukato, joka aiheutta erittäin heikon immuunipuolustuksen.
Coombs ja Gell puhuvat vallan toisen tyyppisistä allergioista, joissa onkin HELVETISTI valkosoluja.
Luulisi, että sinä erottaisit, että 20 miljoonaa valkosolua (MRW-alveoliitti) on ihan eri asia kuin 400 miljoonaa valkosolua litrassa BAL-näytettä. Coombs ja Gell puhuivat noista allergioista, joissa on n. 400 miljoonaa valkosolua.
Homeallergioita on löydetty ja ne on löydetty nimenomaan IgE-vasta-aineiden perusteella. Valitettavasti vain nuo homeallergiat syntyvät normaalin ulkoilman homeista, eikä sillä ole mitään tekemistä kosteusvaurin kanssa.
TTL ei ole kuule koskaan kellekään tarjonnut yhtään mitään ammattitautia vapaaehtoisesti, ei edes varastopunkkiastmaa. Tuo varastopunkkitutkimuskin on lopettu jo aikoja sitten, koska tiedettiin koko ajan, mikä kosteusvauriossa todellisuudessa sairastuttaa. Heillä oli siis hieman HÄPYÄKIN.
Pekka Nikkola
kentällä tapahtuu, ei mitä tapahtuu palstalla!
tutkitaan?!
Pelkotilat ovat se avain onneen!
Jos pelästyy pahasti voi tulla vaikka ihan ammattitauti!
kiistely siitä Miten allergiaa tutkitaan? Tutkitaanko sitä oikein, vaiko ei?
Tutkitaanko todellakin vakuutuspuolella allergiatkin eri tavoin?
Tarkoituksella?
Miksi ihmeessä lääketiede eroaa niin paljon vakuutuslääketieteestä?
Tarkoituksellako`?