Mieheni sai kolarista rattijuopon kanssa mielestämme kohtuuttomat sakot, koska hänet käräjäoikeudessa tuomittiin suuremmaksi syypääksi onnettomuuteen.
Olemme itse laatimassa valitusta hovioikeuteen. Tyytymättömyys on ilmoitettu ja nyt pitäisi muotoilla
valitus.
Kyselin jo hieman maksullisesta lakineuvonnasta muotoiluseikkoja mutta nyt mietin, mitä voimme sisällyttää valitukseen.
Ensinnäkin todistajien puutteessa oikeudessa oli mieheni ja rattijuopon sanat vastakkain ja esim. vilkun käytöstä kun osapuolilla oli erilaiset versiot, se sälytettiin mieheni niskoille eli hän ei olisi vilkuttanut.
Voinko siis yrittää todistella mieheni nuhteettomuutta ja kokemusta liikenteessä esim. ilmoittamalla ajettuja työkilometrejä vuodessa?
Onnettomuuspaikan tutkinta oli myös mielestäni puutteellista. Poliisi otti kuvia, mutta käräjäoikeus ei niitä katsonut. Voinko niitä kuvia vielä ottaa huomioon?
Käräjäoikeus tuli myös siihen tulokseen, että molempien osapuolien autot (myös mieheni työmaa-auto Range Rover) voivat mennä lunastuskuntoon tilanteessa, jossa takaa tullut rattijuoppo ajoi turvaväliä noudattaen 60km/h - jarrutus mieheni autoon, joka oli valmistautumassa U-käännökseen eli ajoi n.30km/h.
Voinko pistää liitteenä mukaan, jonkun lausuntoa ja korostaa törmäyksen voimakkuutta.
Kun olivat taas sanat vastakkain eikä todistajia, mieheni lausuntoa hurjasta ylinopeudesta ei uskottu...
Olisin todella kiitollinen kaikista neuvoista ja mielipiteistä---
Olemme itse laatimassa valitusta hovioikeuteen. Tyytymättömyys on ilmoitettu ja nyt pitäisi muotoilla
valitus.
Kyselin jo hieman maksullisesta lakineuvonnasta muotoiluseikkoja mutta nyt mietin, mitä voimme sisällyttää valitukseen.
Ensinnäkin todistajien puutteessa oikeudessa oli mieheni ja rattijuopon sanat vastakkain ja esim. vilkun käytöstä kun osapuolilla oli erilaiset versiot, se sälytettiin mieheni niskoille eli hän ei olisi vilkuttanut.
Voinko siis yrittää todistella mieheni nuhteettomuutta ja kokemusta liikenteessä esim. ilmoittamalla ajettuja työkilometrejä vuodessa?
Onnettomuuspaikan tutkinta oli myös mielestäni puutteellista. Poliisi otti kuvia, mutta käräjäoikeus ei niitä katsonut. Voinko niitä kuvia vielä ottaa huomioon?
Käräjäoikeus tuli myös siihen tulokseen, että molempien osapuolien autot (myös mieheni työmaa-auto Range Rover) voivat mennä lunastuskuntoon tilanteessa, jossa takaa tullut rattijuoppo ajoi turvaväliä noudattaen 60km/h - jarrutus mieheni autoon, joka oli valmistautumassa U-käännökseen eli ajoi n.30km/h.
Voinko pistää liitteenä mukaan, jonkun lausuntoa ja korostaa törmäyksen voimakkuutta.
Kun olivat taas sanat vastakkain eikä todistajia, mieheni lausuntoa hurjasta ylinopeudesta ei uskottu...
Olisin todella kiitollinen kaikista neuvoista ja mielipiteistä---
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lukekaa saamanne muutoksenhakuohje ja valitus huolellisesti, niistä löytyy tiedot "muodollisesta puolesta" eli mitä täytyy valituksessa olla.
"Voinko siis yrittää todistella mieheni nuhteettomuutta ja kokemusta liikenteessä esim. ilmoittamalla ajettuja työkilometrejä vuodessa?"
No, voihan tuon mainita, mutta eipä sillä juuri merkitystä ole. Vaikka ajaa 50.000 km vuodessa niin silti voi tehdä virheitä.
"Poliisi otti kuvia, mutta käräjäoikeus ei niitä katsonut. Voinko niitä kuvia vielä ottaa huomioon?"
Oliko joku osapuolista (syyttäjä, kumpikaan kuskeista) nimennyt kuvia todisteiksi käräjäoikeudessa? Kuvia ei tietenkään katsota, jos niitä ei nimetä todisteiksi eikä niihin nimenomaisesti vedota. Rikosasiassa hovioikeusvaiheessa VOI vielä nimetä uutta näyttöä, joten estettä kuvien nimeämiseen vasta hovissa ei ole. Muistakaa muodollinen puoli, eli jos nimeätte näyttöä niin pitää ilmoittaa myös todistusteemat.
"Voinko pistää liitteenä mukaan, jonkun lausuntoa ja korostaa törmäyksen voimakkuutta."
Mikä lausunto tämä olisi? Periaatteessa oikeudenkäyntiin ei saa nimetä todisteeksi oikeudenkäyntiä varten annettuja/laadittuja lausumia (tästä on joitain poikkeuksia, esim. lääkärintodistukset ja esitutkintakertomukset jos hlö kieltäytyy pääkäsittelyssä kertomasta tai kertoo eri tavalla jne.) vaan lausuman antajan pitäisi tulla oikeuteen itse kertomaan ja todistamaan asiasta. Tämä johtuu oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11§:stä:
"11 § (11.7.1997/690)
Tuomioistuimessa ei saa, ellei laissa toisin säädetä, käyttää todisteena:
1) yksityisluontoista kertomusta, jonka joku on vireille pannun tai alkavan oikeudenkäynnin varalta kirjallisesti antanut, ellei tuomioistuin sitä erityisestä syystä salli; eikä
2) esitutkintapöytäkirjaan tai muulle asiakirjalle merkittyä tai muulla tavalla tallennettua lausumaa."
Tietysti valituksessa voidaan vedota törmäyksen voimakkuuteen.
Vaikuttaisi siltä, että mikäli hovioikeus ottaa valituksen tutkittavaksi eikä seulo, asiassa on järjestettävä hovioikeudessa pääkäsittely (kysymys on henkilötodistelun uskottavuudesta). Hovi EI kuuntele käräjäoikeuden tallenteita vaan todistelu otetaan vastaan uudestaan, eli käytännössä siis käräjät uudestaan siltä osin kuin asia on hovin käsittelyyn saatettu.
Leikkaan/liimaan tähän kertauksen vuoksi vielä valituksen laatimista koskevat pykälät:
Oikeudenkäymiskaari 25 luku
Valituskirjelmän sisältö ja liitteet
15 § (23.5.2003/381)
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan asianomaiselle hovioikeudelle, on mainittava:
1) käräjäoikeuden ratkaisu, johon muutosta haetaan;
2) miltä kohdin käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta;
3) mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäviksi;
4) perusteet, joilla muutosta vaaditaan, ja miltä osin käräjäoikeuden ratkaisun perustelut valittajan mielestä ovat virheelliset;
5) todisteet, joihin halutaan nojautua, ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen; sekä
6) mahdollinen pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa.
Jos valittaja haluaa, että hovioikeudessa toimitetaan pääkäsittely, hänen on ilmoitettava yksilöity syy siihen. Valittajan on myös ilmoitettava käsityksensä siitä, onko pääkäsittelyssä kuultava asianosaisia henkilökohtaisesti, ja keiden todistajien, asiantuntijoiden ja muiden todistelutarkoituksessa kuultavien henkilöiden kuuleminen on tarpeellista.
Jos valittaja riita-asiassa vetoaa seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole esitetty käräjäoikeudessa, hänen on ilmoitettava, miksi siihen vetoaminen 17 § huomioon ottaen olisi sallittua hovioikeudessa.
16 § (6.3.1998/165)
Valituskirjelmässä on ilmoitettava asianosaisten nimet ja heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä taikka avustajansa yhteystiedot sekä se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon asiaa koskevat kehotukset, kutsut ja ilmoitukset voidaan valittajalle lähettää (prosessiosoite). Asianosaisen sekä todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot on myös soveltuvalla tavalla ilmoitettava hovioikeudelle. (23.5.2003/381)
Valituskirjelmä on valittajan tai, jollei hän ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava.
Kirjelmään on liitettävä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa ja joita ei ole esitetty käräjäoikeudessa, sekä jäljennös kirjelmästä ja siihen liitetyistä asiakirjoista.
Uusi aineisto hovioikeudessa
17 § (6.3.1998/165)
Valittaja ei saa hovioikeudessa riita-asiassa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.
Kuittausvaatimus, joka on esitetty vasta hovioikeudessa, voidaan jättää tutkimatta, jos sen tutkiminen ei voi vaikeudetta tapahtua.
Häh!, vai oli miehesi valmistumassa U-käännökseen. Taitaa totuus kuitenkin olla se, että hän oli jo sitä tekemässä.
Eiköhän tämä ole niitä valituksia, jotka joutuvat suoraan seulontaan, jolloin käräjäoikeuden tuomio ei muutu.