~~
Ammoisista ajoista lähtien
sielu hakenut
lohtua,
~¨kehtoa keinuvaa ~¨
nukahtamista hyväksymisen
syliin,
löytäen sen
kolikon toisen puolen
"lanttien prinssin"
Ammoisista ajoista lähtien
sielu hakenut
lohtua,
~¨kehtoa keinuvaa ~¨
nukahtamista hyväksymisen
syliin,
löytäen sen
kolikon toisen puolen
"lanttien prinssin"
Vastaukset 6
Vanhimmat
olet Sinäkin saanut mahtumaan runoosi
herkkää tunnelmaa ja kauneutta.
' nukahtamista hyväksymisen syliin '
todella hieno lause, johon olisit voinut melkeinpä päättää runosi.
Ei silti, kyllä loppu siihen silti istuu. Minusta tuo oli vaan lauseena
niin viehättävä.
väsy jo painaa
simmuja yön valvottua,
mut kiitokseni Sulle viä raapustan
ja on mukava lukea
palautteesi runosta,
aivan, tuo kohta on runossa
se tärkeä lause ja niin paljon sanova
ja merkitsevä,
tämäkin runo syntyi heti heräämisen jälkeen iltapäivällä,
niinkuin nykyään melkein kaikki runoni~~
runoilemisiin~~
tigru tassuttelee koht sänkyyn ja untenmaille~~
..tuo "lanttien prinssi" nostatti monenlaisia ajatuksia, joille hymyilin hellästi. Tästä sinun runostasi voi löytää syvällisempää sanomaa : ) Kolikon toisenpuolen laadun mielikuva riippuu omista kokemusksista. Kellä minkäkinlainen : )
Kiitokset ajattelua antaneesta lukuhetkestä : )
mutta hhmmmm,,onko löytyny
se oma puolisko ? *wirn*
Aivan, syvissä vesissä uidaan
ja ei se pintaliito sykähdytä
siis lanttien suuruus
vaan löytää se kolikon toinen puoli,
prinssi, "se oikea"
"kehtoa keinuvaa"
"nukahtamista hyväksymisen syliin"
uneksimisiin~~
vielä mä palaan
ja hymyilyttää kun tää runoni
alkoi pulppuaaan sanoin "ammoisista ajoista lähtien,,,
sit mietin runon kirjoitettua, et mikä san ois paree, mut sit jätin tuon,,
,,hhmmm,,oishan se,,aikojen alusta,,,yms,,
siihen se kuitenkin jäi toi ammoisista ajoista,,,tai siis omintakeinen,,pöljä,,yms,,
(köyhä sanavarstoni sais rikastua :))
..on hauska alku "olipa kerran" kuuluu satuihin. Entäs maailmojen synnystä? Yhtäkaikki hieno runo, ajatushan on tärkein eikä niinkään sanat, joilla sen esittää.
Mulla se hymy nousi tuosta "lanttien prinssi" sanoista, kun on sekin niin persoonallinen ilmaus. Ajattelin runon kertovan rahojen keräilijöistä. Yksi pikkuinen sukulaispoika keräsi viikkorahakolikot ja laskeskeli niitä karkkeihin rahansa tuhlanneen siskonsa harmiksi. Arvaapa veitikan innostusta, kun mun avustuksella joulupukki toi ison hillotölkillisen kolikoita (hoidin siihen aikaan työpaikan kahvikassaa, joten kahvipaketilla sai aikapaljon kolikoita).
Sinun sanavarastossasi ei ole mitään vikaa, jos hakee hienoja sanoja saattaa tunnelma runossa kärsiä..
Uuvestaan hyvää Juhannusta sinulle : )