http://www.tapaturmalautakunta.fi/default.asp?article=3173&lan=FI
"Ammattiastman asettamiseksi vaadittavat merkitykselliset tutkimustulokset olivat negatiiviset
Ei katsottu olevan lääketieteellisesti osoitettuja perusteita poiketa vaatimuksesta, jonka mukaan ammattiastman toteaminen vaatii pääsääntöisesti spesifiin altistustutkimukseen perustuvaa näyttöä sairauden työperäisyydestä.
Tässä tapauksessa vain työpaikka-PEF-seuranta oli positiivinen, muut ammattitautidiagnoosin asettamiseksi vaadittavat merkitykselliset tutkimustulokset olivat negatiivisia. Vakuutetulla ei ollut todettu homeiden aiheuttamaa astmaa. TapLa 3556/2007 - Antopäivä 2.4.2008
Päätös, josta valitettu
Päätöksen mukaan A:lla oli syyskuussa 2006 todettu astma. Hänelle ei maksettu tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta, koska kysymyksessä ei ollut ammattitauti. A:lla ei ollut tähän mennessä suoritettujen tutkimusten perusteella todettu ammattitautia. Jos hänen sairautensa myöhempien tutkimusten perusteella todetaan ammattitaudiksi, vakuutuslaitos antaa asiasta uuden päätöksen. Kysymyksessä ei ollut myöskään työpaikan altisteiden aiheuttama muun sairauden olennainen paheneminen. Työterveyslaitoksella tähän mennessä suoritetuissa tutkimuksissa ei ollut todettu ammattitautina korvattavaa sairautta.
Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa
A vaati päätöksen muuttamista ja lainmukaisen ammattitautikorvauksen myöntämistä astmasta. Valituksensa tueksi hän lausui muun muassa, että Työterveyslaitoksen keuhkolääkäri arvioi, että oireiden kulku ja homeelta haisevassa rakennuksessa tehty työpaikan PEF-seuranta sopivat ammattiastmaan. Altistushistorian, taudinkuvan ja työpaikan PEF-seurannan perusteella keuhkosairauksien asiantuntijatyöryhmä piti erittäin todennäköisenä, että astman pääasiallinen syy on altistuminen kosteusvauriomikrobeille ja asetti astmadiagnoosin.
Vakuutuslaitoksen vastine
Vakuutuslaitos katsoi, että toistaiseksi asiassa ei ollut esitetty näyttöä siitä, että astma olisi pääasiallisesti työn biologisten altisteiden aiheuttama.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.
Perustelut
A oli altistunut kosteusvauriomikrobeille työskennellessään N:n kaupungin eri ala-asteilla elokuusta 1995 alkaen. Hänellä oli esiintynyt vuodesta 1995 alkaen lisääntyvässä määrin hengitystieoireina toistuvia hengitystietulehduksia, hengitysteiden limaisuutta ja yskää. Lomilla hän on ollut oireeton. A:lla on diagnosoitu astma syyskuussa 2006.
A oli ollut ammattiastmaepäilyn vuoksi tutkimuksissa muun muassa keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla vuosina 1997 ja 2005. Työterveyslaitoksella A oli tutkimuksissa kahteen otteeseen vuonna 2007. Myös Työterveyslaitoksen keuhkosairauksien asiantuntijaryhmä oli käsitellyt asiaa.
Tehdyissä ihopistokokeissa ovat perus-, home- ja jauhosarjatulokset olleet kielteiset. Varastopölypunkille on ollut viitteellistä reaktiota. Verikokeissa kokonais-IgE-pitoisuus on ollut normaali. IgE-luokan vasta-aineet tutkituille homeille olivat normaalit, IgE-luokan varastopölypunkkivasta-aineet olivat marginaalisesti koholla viitaten mahdolliseen herkistymiseen. PEF-työpaikkaseurannassa on todettu merkitsevä ero työ- ja vapaapäivien välillä ja merkittävä vuorokausivaihtelu. Työterveyslaitoksen keuhkolääkäri on arvioinut, että A:n oireiden kulku ja PEF-työpaikkaseuranta sopivat ammattiastmaan. Altistushistorian, taudinkuvan ja PEF-työpaikkaseurannan perusteella keuhkosairauksien asiantuntijaryhmä on pitänyt erittäin todennäköisenä, että A:n astman pääasiallisena syynä on altistuminen kosteusvauriomikrobeille ja ammattiastmadiagnoosi on asetettu. Altistuskokeen ei katsottu tuovan lisätietoa.
Ammattitautilain 1 §:n 1 momentin mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Mitä 1 momentissa on säädetty ammattitaudista, sovelletaan 1 §:n 2 momentin mukaan myös muun kuin työtapaturmaksi tai ammattitaudiksi katsottavan vamman tai sairauden olennaiseen pahenemiseen tämän pahenemisen ajalta.
Ammattitautiasetuksen 2 §:n mukaan 3 §:ssä tarkoitetun sairauden katsotaan olevan ammattitauti, kun jälkimmäisessä pykälässä mainittu fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä esiintyy työntekijän työssä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan tämän sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta.
Mainitun asetuksen 3 §:n tarkoittamien biologisten tekijöiden luettelon 1 kohdassa on mainittu bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet. Tyypillisinä sairauden muotoina on mainittu homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha, ilmankostuttajakuume ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS).
Johtopäätöksinään muutoksenhakulautakunta totesi, (jatkuu..)
"Ammattiastman asettamiseksi vaadittavat merkitykselliset tutkimustulokset olivat negatiiviset
Ei katsottu olevan lääketieteellisesti osoitettuja perusteita poiketa vaatimuksesta, jonka mukaan ammattiastman toteaminen vaatii pääsääntöisesti spesifiin altistustutkimukseen perustuvaa näyttöä sairauden työperäisyydestä.
Tässä tapauksessa vain työpaikka-PEF-seuranta oli positiivinen, muut ammattitautidiagnoosin asettamiseksi vaadittavat merkitykselliset tutkimustulokset olivat negatiivisia. Vakuutetulla ei ollut todettu homeiden aiheuttamaa astmaa. TapLa 3556/2007 - Antopäivä 2.4.2008
Päätös, josta valitettu
Päätöksen mukaan A:lla oli syyskuussa 2006 todettu astma. Hänelle ei maksettu tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta, koska kysymyksessä ei ollut ammattitauti. A:lla ei ollut tähän mennessä suoritettujen tutkimusten perusteella todettu ammattitautia. Jos hänen sairautensa myöhempien tutkimusten perusteella todetaan ammattitaudiksi, vakuutuslaitos antaa asiasta uuden päätöksen. Kysymyksessä ei ollut myöskään työpaikan altisteiden aiheuttama muun sairauden olennainen paheneminen. Työterveyslaitoksella tähän mennessä suoritetuissa tutkimuksissa ei ollut todettu ammattitautina korvattavaa sairautta.
Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa
A vaati päätöksen muuttamista ja lainmukaisen ammattitautikorvauksen myöntämistä astmasta. Valituksensa tueksi hän lausui muun muassa, että Työterveyslaitoksen keuhkolääkäri arvioi, että oireiden kulku ja homeelta haisevassa rakennuksessa tehty työpaikan PEF-seuranta sopivat ammattiastmaan. Altistushistorian, taudinkuvan ja työpaikan PEF-seurannan perusteella keuhkosairauksien asiantuntijatyöryhmä piti erittäin todennäköisenä, että astman pääasiallinen syy on altistuminen kosteusvauriomikrobeille ja asetti astmadiagnoosin.
Vakuutuslaitoksen vastine
Vakuutuslaitos katsoi, että toistaiseksi asiassa ei ollut esitetty näyttöä siitä, että astma olisi pääasiallisesti työn biologisten altisteiden aiheuttama.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.
Perustelut
A oli altistunut kosteusvauriomikrobeille työskennellessään N:n kaupungin eri ala-asteilla elokuusta 1995 alkaen. Hänellä oli esiintynyt vuodesta 1995 alkaen lisääntyvässä määrin hengitystieoireina toistuvia hengitystietulehduksia, hengitysteiden limaisuutta ja yskää. Lomilla hän on ollut oireeton. A:lla on diagnosoitu astma syyskuussa 2006.
A oli ollut ammattiastmaepäilyn vuoksi tutkimuksissa muun muassa keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla vuosina 1997 ja 2005. Työterveyslaitoksella A oli tutkimuksissa kahteen otteeseen vuonna 2007. Myös Työterveyslaitoksen keuhkosairauksien asiantuntijaryhmä oli käsitellyt asiaa.
Tehdyissä ihopistokokeissa ovat perus-, home- ja jauhosarjatulokset olleet kielteiset. Varastopölypunkille on ollut viitteellistä reaktiota. Verikokeissa kokonais-IgE-pitoisuus on ollut normaali. IgE-luokan vasta-aineet tutkituille homeille olivat normaalit, IgE-luokan varastopölypunkkivasta-aineet olivat marginaalisesti koholla viitaten mahdolliseen herkistymiseen. PEF-työpaikkaseurannassa on todettu merkitsevä ero työ- ja vapaapäivien välillä ja merkittävä vuorokausivaihtelu. Työterveyslaitoksen keuhkolääkäri on arvioinut, että A:n oireiden kulku ja PEF-työpaikkaseuranta sopivat ammattiastmaan. Altistushistorian, taudinkuvan ja PEF-työpaikkaseurannan perusteella keuhkosairauksien asiantuntijaryhmä on pitänyt erittäin todennäköisenä, että A:n astman pääasiallisena syynä on altistuminen kosteusvauriomikrobeille ja ammattiastmadiagnoosi on asetettu. Altistuskokeen ei katsottu tuovan lisätietoa.
Ammattitautilain 1 §:n 1 momentin mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Mitä 1 momentissa on säädetty ammattitaudista, sovelletaan 1 §:n 2 momentin mukaan myös muun kuin työtapaturmaksi tai ammattitaudiksi katsottavan vamman tai sairauden olennaiseen pahenemiseen tämän pahenemisen ajalta.
Ammattitautiasetuksen 2 §:n mukaan 3 §:ssä tarkoitetun sairauden katsotaan olevan ammattitauti, kun jälkimmäisessä pykälässä mainittu fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä esiintyy työntekijän työssä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan tämän sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta.
Mainitun asetuksen 3 §:n tarkoittamien biologisten tekijöiden luettelon 1 kohdassa on mainittu bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet. Tyypillisinä sairauden muotoina on mainittu homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha, ilmankostuttajakuume ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS).
Johtopäätöksinään muutoksenhakulautakunta totesi, (jatkuu..)
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Johtopäätöksinään muutoksenhakulautakunta totesi, että ammattitautidiagnoosin asettaminen edellyttää, että altisteiden on osoitettu voivan aiheuttaa kyseisen taudin ja että kyseinen altiste on aiheuttanut taudin nimenomaan tutkittavalle henkilölle.
Tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvassa ammattitautien korvauskäytännössä on katsottu, että ammattiastman toteaminen vaatii pääsääntöisesti spesifiin altistustutkimukseen perustuvaa näyttöä sairauden työperäisyydestä.
Tässä tapauksessa vain työpaikka-PEF-seuranta on ollut positiivinen, muut ammattitautidiagnoosin asettamiseksi vaadittavat merkitykselliset tutkimustulokset ovat olleet negatiivisia.
Muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:lla ei ollut todettu korvaukseen oikeuttavaa kosteusvauriohomeiden aiheuttamaa astmaa. Kysymyksessä ei myöskään ollut ammattitautikorvaukseen oikeuttavan sairauden olennainen paheneminen.
Säännökset
Ammattitautilaki 1 §:n 1 momentti
Ammattitautiasetus 2 ja 3 §
Asiasanat
Astma
"
JA MITÄ ON TUTKITTU. MITÄ OVAT NÄMÄ ammattitautidiagnoosin asettamiseksi vaadittavat merkitykselliset tutkimustulokset ovat olleet negatiivisia
TUTKITTU ON ...
Tehdyissä ihopistokokeissa ovat perus-, home- ja jauhosarjatulokset olleet kielteiset.
Varastopölypunkille on ollut viitteellistä reaktiota. Verikokeissa kokonais-IgE-pitoisuus on ollut normaali.
IgE-luokan vasta-aineet tutkituille homeille olivat normaalit,
IgE-luokan varastopölypunkkivasta-aineet olivat marginaalisesti koholla viitaten mahdolliseen herkistymiseen.
PEF-työpaikkaseurannassa on todettu merkitsevä ero työ- ja vapaapäivien välillä ja merkittävä vuorokausivaihtelu.
Työterveyslaitoksen keuhkolääkäri on arvioinut, että A:n oireiden kulku ja PEF-työpaikkaseuranta sopivat ammattiastmaan.
Altistushistorian, taudinkuvan ja PEF-työpaikkaseurannan perusteella keuhkosairauksien asiantuntijaryhmä on pitänyt erittäin todennäköisenä, että A:n astman pääasiallisena syynä on altistuminen kosteusvauriomikrobeille ja ammattiastmadiagnoosi on asetettu.
Altistuskokeen ei katsottu tuovan lisätietoa.
JA MITÄ NÄIDEN TUTKIMUSTEN PERUSTEELLÄ TODETAAN JA PÄÄTETÄÄN
Johtopäätöksinään muutoksenhakulautakunta totesi, että ammattitautidiagnoosin asettaminen edellyttää, että altisteiden on osoitettu voivan aiheuttaa kyseisen taudin ja että kyseinen altiste on aiheuttanut taudin nimenomaan tutkittavalle henkilölle.
Tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvassa ammattitautien korvauskäytännössä on katsottu, että ammattiastman toteaminen vaatii pääsääntöisesti spesifiin altistustutkimukseen perustuvaa näyttöä sairauden työperäisyydestä.
Tässä tapauksessa vain työpaikka-PEF-seuranta on ollut positiivinen, muut ammattitautidiagnoosin asettamiseksi vaadittavat merkitykselliset tutkimustulokset ovat olleet negatiivisia.
JA NUO MUUT OVAT KAIKKI IgE välitteisiä tutkimuksia!!!!!!!!!!
TÄSSÄ TÄMÄ REHELLISYYS ON TIIVISTETTYNÄ!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!
Näin se juridisesti menee!
Kertoo täällä kuka mitään muuta vain!
Lukekaa, ja miettikää missä tämä homma menee vikaan! Kyseessä on lääkäreiden päätökset, lääkäreiden tutkimukset, lääkärit määrittävät mitä spesifi altistuminen on, miten sitä tutkitaan!
Jos ei ole IgE vastetta EI ole myöskään hyväksytty sitä, että sairaus olisi aiheutunut homeista!
Eli allergiaa tutkitaan IgE vasteilla!
Jos sitä ei ole, ei ole allerginen ko. aineillekaan!
.....
....
...
niin SYY-YHTEYTTÄ työpaikka-altistukseen ei tämän keissin ratkaisijoiden mukaan voitu osoittaa, koska spesifi IgE puuttui. Kukaan ei kuitenkaan kiistänyt, etteikö potilaalla olisi astmaa, sillä IgE ei kuulu astman diagnostisiin kriteereihin.
JUURI SEN TAKIA KOKO TÄMÄ AMMATTITAUTIHOMMA JA VAKUUTUSTAISTELUT OVAT TÄYSIN JÄRJETÖMMIÄ. Kosteusvauriomikrobit voivat aiheuttaa miltei MITÄ TAHANSA SAIRAUKSIA, mutta vain muutama niistä täyttää ammattitautikriteerit. Pahimpia sairauksia, kuten esim. syöpää lienee täysin mahdoton todistaa työpaikan kosteusvauriomikrobialtistuksesta johtuvaksi.
Eikö siis koko systeemi olisi syytä lopettaa. Eihän sitä ole edes missään muussa maassa kuin Suomessa. Potilaat tutkittaisiin oikeiden lääketieteellisten mittatikkujen mukaan, kun nyt pitäydytään vain ammattitaudin kriteerit täyttävissä sairauksissa, vaikka niiden osuus on mitätön koko kokonaisuudessa.
"Ei katsottu olevan lääketieteellisesti osoitettuja perusteita poiketa vaatimuksesta, jonka mukaan ammattiastman toteaminen vaatii pääsääntöisesti spesifiin altistustutkimukseen perustuvaa näyttöä sairauden työperäisyydestä. "
Ja tässä käy selväksi myös miten allergiaa ylipäätään tutkitaan ja tulkitaan!
IgE ei kuulu astman diagnostisiin kriteereihin ?
Minulla on samat kirjat lainassa kuin "Homeherkälläkin" ja kaikissa, kun selostetaan astmaa, niin puhutaan tottakai IgE:stä ja eosinofiiliasta. Eikö vain "Homeherkkä"?
Tuo puhe ei-IgE-välitteisestä astmasta on TTL:n ammattitautitiimin valheellinen keksintö. Tuo on juuri se "astma", kun altistettu reagoi uutteessa epäpuhtautena olevaan beta-glukaaniin.
ystävällisin "astma"-terkuin
Pekka Nikkola
henkilö. Joten pysytään asiassa.
Allergiaa tutkitaan noin, ja jos sen tutkiminen on VÄÄRIN siitä pitää tehdä KANTELU ja VAATIA tutkimaan OIKEIN!
Annatko ohjeet miten ko. henkilö tekee kantelun tästä törkeästä käytöksestä, jolla on väärin tutkittu häneltä allergiaa!
spesifiä IgE:tä löytynyt EI OLISI SAANUT ALTISTAA HOMEUUTTEILLA!!
Siinä on tehty väärin!
MIKSI?!
Miten näistä tehdään kantelut?
Tutkitaanko tässä ko. tapauksessa allergiaa väärin?
Vai tekeekö TTL tutkimuksiaan väärin?
Kumpi taho tekee väärin, sillä ei kait molemmat tahot oikeassa voi olla?
Potilas olisi ainoa, joka olisi aina väärässä?
Kohonnut seeerumin IgE-pitoisuus ennustaa alttiutta sairastua astmaan. Diagnostista merkitystä tutkimuksella ei kuitenkaan ole.
Esim. TTL:n käyttämä Af-uute on tarkoitettu vain ja ainoastaan IgE-välitteisen homeallergian, kuten astman ja allergisen nuhan diagnoosin VARMISTAMISEEN.
Minulla tästä Lääkelaitoksen lausunto, että asia on näin.
Tuo on mitä julmin ihmisoikeusrikos, kun altistaa kosteusvauriossa sairastunutta esim. Af-uutteella. Kun tästä rikoksesta kärähtää, niin tuomio ei tule olemaan vähäpätöinen.
Sitten on vielä sellainen asia, että TTL on tiennyt kaiken aikaa, että tulehdus on syvällä keuhkoissa ja että se on allerginen alveoliitti, mutta ei tietenkään homepölykeuhko, koska on valtava valkosolukato.
Saapas nähdä, koska tämä ylittää uutiskynnyksen ja mitä sitten tapahtuu?
ystävällisin "astma"-terveisin
Pekka Nikkola
ei ole vielä koskaan aiheuttanut homeallergiaa.
Ja uskokaa myös, että allergialla takoitetaan meidän tapauksessamme hengityselinten LIMAKALVOJEN sairautta.
Ja uskokaa myös, mitä M S-S on tutkimusryhmineen saanut selville:
kosteusvauriossa sairastuttavat lähunnä bakteereiden elinympäristöönsä tuottamat aminohappoantibiootit.
Ja uskokaa myös, että nämä aminohappaoantibiootit joutuessaan hengitysilman mukana tuhoavat melkoisen osan keuhkojemme valkosoluista. Tästä kertoi ensi kertaa 19.3.2009 TTL:n rehti patologi Henrik Wolff.
Nuo BAL-näytteet olivat siis keuhkojen huuhtelunestettä eli keuhkojemme perifeerisistä osista. Ne eivät siis olleet hengityselintemme LIMAKALVOILTA. Koska ne eivät olleet hengityselin LIMAKALVOILTA, niin kyseessä ei voi olla ASTMA !
Ja uskokaa myös, että TTL, STM ja KTL ovat tienneet tämän asian KOKO AJAN !
ystävällisin bakteerimyrkkyterveisin
Pekka Nikkola
yhtä tyhmiä kuin sinä, me EMME USKO SINUA
vaikka kuinka uskottelet!
Puhut paskaa!
päätöksestä. Siellä noudatetaan Suomen lakeja, ainakin jos on kyseessä astma.
Enhän minä voi puhua paskaa, koska puhun oikeusistuimen päätöksestä ja siitä mitä TTL:n erittäin rehti patologi Henrik Wolff kertoi 18.3.2009 sisäilmastoseminaarissa.
ystävällisin "astma"-terkuin
Pekka Nikkola
maamme johtava kosteusvaurioekspertti
P.S. Meinaako mennä hermot? Ota kortisonitablettikuuri niin se vie taatusti hermosi.
että astman diagnostiset kriteerit löytyvät Suomen lainsäädännöstä???
Jos et tiedä, mitä eroa on ammattitautilailla ja lääketieteellä, niin aika alkeellisella tasolla on "tietämyksesi".
ja kuten noissa VALAEHTOISISSA LAUSUNNOISSA LÄÄKÄRIT toteavat, jos ei löytynyt IgE:tä, ei ollut allergiaakaan!
OIKEUDESSA VALA VELVOITTAA LÄÄKÄREITÄKIN!
muutu.
http://www.youtube.com/watch?v=oFPlkz0kNjU&NR=1
Eikä paha taida saadakaan palkkaansa, jos se pahuus on riittävän laajaa.
ja kyykytetään potilas oikein kunnolla!