olemme olleet naimisissa usean vuoden. lapsia on useampi. olen tosi väsynyt siihen etten riitä lapsille kun mies on töissä.ihmettelen ettei yleisesti kukaan myönnä miten rankkaa on lasten kanssa. aina vaan sanotaan että kyllä se ohi menee ja voimia annetaan. itse en jaksa siihen uskoa kun omat voimat eivät riitä. haluan huolehtia näistä lapsista jotka meillä on. tuntuu niin väärältä kun ei pysty huolehtimaan ja antaa aikaa tarpeeksi jos lapsia on useampia. tälle asialle ei kukaan voi päätöstä muuttaa( esim. SRK) mutta jokaisen on oma päätös tehtävä mitä sen asian kanssa tekee. tämä lapsi-asia on vaikeuttanut oman elämän ihan erilailla mitä olisi ajatellut kun meni naimisiin.silloin ajattelin itseni ison perheen äidiksi, mutta kun huomasin etten olekaan valettu siihen muottiin mitä vl-äidiltä odotetaan, se on tosi rankkaa. uskoa on tosi vaikea kieltää kun läheisten paine on niin kova. lapsia säälitään jne. oma lapsuus oli hyvä, ja on tosi paljon hyviä ei-uskovaisia perheitä. en tiedä mitä tekee. jotkut uskovaiset äidit voivat ymmärtää, monet eivät. yleensä ajatellaan vain äidin jaksamista. entä jos isä ei jaksa lapsia lisää.monella on tapana sanoa että tätä se elämä on seuraavat 20 vuotta.. kuka sitä jaksaa? valvottuja öitä, paljon yksin lasten kanssa ja vielä pelätä joka kerta kun harrastaa seksiä, et tuunkohan raskaaksi?en kauan enään jaksa olla näin.
vl perheongelmat
uskovainen?
3178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kumpikohan päättää ruumiistasi ja loppuelämästäsi, läheiset VL-uskon nimissä vai sinä itse sen ymmärryksen mukaan jonka olet Jumalalta saanut?
Jos läheiset ja VL- liike uskoo että ihmisen on elettävä vastoin tahtoaan yli rajojensa ja puskettava lapsia kuin liukuhihnalta, se ei tarkoita että Jumala ajattelee niin. Jumala ei ole sen enempää idiootti kuin sadistikaan, hän on hyvä ja ymmärtäväinen Luoja joka tuntee pienen ihmisen rajat.
Ei Jumala sinulta tai keneltäkään muulta vaadi loputonta lasten tekemistä, se on vähän sama kuin miehiltä vaadittaisiin työntekoa ilman nukkumista. Sellainen ajattelu on epäinhimillistä.
Eikä se ettei noudata vanhoillislestadiolaisia tapoja, edes tarkoita uskon (siis usko henkilökohtaisena armosuhteena Jumalaan Jeesuksen kautta) kieltämistä.
kuuliaisuus seurakunnalle siis ihmiselle vai usko Jeesukseen.
"jotkut uskovaiset äidit voivat ymmärtää, monet eivät."
Ne jotka eivät ymmärrä ovat pääseet joko tosi helpolla tai kieltävät totuuden itseltään ja muilta. Minun kokemukseni on se että moni jos ei valtaosa (enemmän kuin puolet) kieltävät nuo ajtukset joita sinulla on itseltään ja muilta.
Kiellätkö sinä uskosi jos et kiellä niitä inhimillisiä ja täysin normaaleja ja oikeutettuja tunteita joita tämä asia herättää. Vaatiiko Jumala sinua todella tekemään vastoin omia tunteita. Onko seksuaalisuuden funktio pelko ja se että sinä alistat itseäsi tuon asian kautta.
Minä en usko siihen ettei moni allekirjoitaisi ajatuksiasi mutta se että myöntää että lasten kanssa on tosi rankaa - jopa liian rankaa - ei kuulu vl kultuuriin. Vaan kultuuri on se että ulospäin kulissit pystyssä vaikka henki menisi.
Älä usko kaikea mitä näet. Moni niistä jotka ulospäin ovat niitä vahvoja eivät todellisuudessa sitä ole. Ja ne joilla on äärimmäisen hyvät tukiverkot eivät ymmärrä sitä ettei kaikilla ole niitä. Aina edes tukiverkot eivät riitä vl opin täyttämiseen.
Kyllähän täälläkin hekutetaan niitä vl äitejä jotka opisekelevat äitiyden ohessa tohtoreiksi. Mutta totuus on se että joku muu on silloin se joka kantoi vastuun lapsista tai sitten lapset olivat heitteillä. Eli mikä on näiden menestyvien vl äitien takana hyvin monta kertaa on se totuus että joku muu kantaa sen tosiasiallisen vastuun lapista. Tai sitten ennen kaikkea emotionaalista vastuuta ei kanna kukaan.