Omat lapseni:
-vanhin tyttöseni on 16-vuotias ja toinen tyttöni 15-vuotias. Nuorimmainen on poika ja iältään 3.
Adoptio lapseni:
tyttönen 9 ja poika 4.
ELI:
tyttö 16 (oma)
tyttö 15 (oma)
tyttö 9 (adp.)
poika 4 (adp.)
poika 3 (oma)
Nyt odotan neljättä omaa pienokasta ja parin vuoden päästä laitan hakemuksen Intiaan.
(Itse olen 35-vuotias ja mieheni myös)
-vanhin tyttöseni on 16-vuotias ja toinen tyttöni 15-vuotias. Nuorimmainen on poika ja iältään 3.
Adoptio lapseni:
tyttönen 9 ja poika 4.
ELI:
tyttö 16 (oma)
tyttö 15 (oma)
tyttö 9 (adp.)
poika 4 (adp.)
poika 3 (oma)
Nyt odotan neljättä omaa pienokasta ja parin vuoden päästä laitan hakemuksen Intiaan.
(Itse olen 35-vuotias ja mieheni myös)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onneksi olkoon lapsistanne!
Minua pikkasen ihmetyttää, miksi kerrot asia noin mustavalkoisesti"", tiedän että teidän pitää olla aika varakasta perhettä, kun lapsen hakeminen ja saaminen ulkomailta ei ole ilmaista puuhaa.
Kyllä itsekin olisimme varmaan halunneet, mutta eihän meillä rahaa olisi ollut laittaa.
Mutta te saatte itse ja saatte vielä muidenkin lapsia, olenko kateellinen, EN, koska ei tarvitse olla.
Mutta hyvä , kun otatte ja saatte, kun on kerran mahdollisuus. Onnea vaan kaikille ja niille tulevillekin lapsille.
en ymmärtänt juttusi pointtia ollenkaan. mikäli kirjopituksesi on tott, niin otan osaa lastesi puolesta,... nimittäin itse olen ottolapsi ja olisi kurjaa kuulla, että vanhempani eivät mieltäisi minua omaksi lapsekseen, vaikka en biologinen olekaan. oikeastaan en edes usko koko juttua. kukaan hyvä ottoäiti tai -isä ei erittele lapsiaan omiksi tai ei-omiksi sen perusteella ovatko nämä biologisia vai eivät. ottolapsi on oma heti sen jälkeen, kun paperit ovat kunnossa ja lapsi pääsee uuteen kotiin.
en minäkään puhu biologisista vanhemmistani OIKEINA/OMINA vanhempina, vaan ne oikeat ja omat vanhemmat ovat nimenoman ottovanhempani. ottovanhempani ovat minua hartaasti toivoneet, odottaneet, rakastaneet ja kasvattaneet ja se tekee heistä minun omat vanhempani.
onneksi minun ottoäitini ei koskaan ole puhunut minulle sellaiseen tapaan, kuin ei pitäisi minua omana lapsenan. mahdatkohan sinä edes pystyä kohtelemaan koko katrastasi tasapuolisesti?
miten muuten on ollut mahdollista adoptoida lapsi/lapsia vaikka pystyt saamaan biologisiakin? käsittääkseni se ei kovin helposti onnistu. ainoastaan sikäli, mikäli te olette olleet sijaisvanhempina ja osa lapsista on sitten jäänyt pysyvästi kotiinne biologisten vanhempiensa tilanteen huononnuttua.
huomauttaisin myös, että adoptiossa ei ole kysymys siitä, että halutaan tarjota huonoista oloista tulevalle laopselle koti, vaan siitä, että halutaan saada lapsi. jos vanhemmlla on näin väärä asenne, niin miten lapsi voi koskaan kokea olevansa toivottu, haluttu ja aidosti rakastettu.
*hämmästelee*
Kyllä lapsen voi adoptoida vaikka olisi biologia lapsia tai mahdollisuus niitä saada. Eihän rakkaus lapseen pitäisi tästä olla kiinni??? Miten sellainen vanhempi joka on tehnyt kaikkensa saadakseen biologisen lapsen olisi parempi (tai huonompikaan) adoptio vanhempi, kuin sellainen joka haluaa adoptiolapsen, vaikka lapsettomuushoidoissa ei olisikaan käynyt??
Minä tunnen kummanlaisiakin adoptiovanhempia ja yhtälailla rakastavat ja hoivaavat lapsiaan. Kyllä adoptio prosessi on niin pitkä taival, että kyllä se lapsi on toivottu ja haluttu, vaikka niitä biolapsia olisikin mahdollisuus saada.
Moikka!
Minä olen adoptio lapsi nyt jo oma perhe.Minulla oli pikkuveli adoptoitu kanssa.Vanhempani saivat oman lapsen kappas vaan kun meidät oli jo otettu.(eihän siinä mitään).Pikkusiskoani
(heidän omaa lasta )Aina pidetty eri arvossa.Vaikka hän oli nuorin hänellä oli etuoikeuksia ,yhdessä sun toisessa asiassa.Pikkuveljeni on samaa mieltä ja sukulaiset on huomannut sen myös.Lapsena se tuntui niin pahalta ...vaikea selittää.Oma mielipiteeni on se että ei olisi tarvinnut meille näyttää niin selvästi kuka on tärkein.En halua valittaa ,mutta ei se aina helppoa ole adoptio lapsi olla .Pitäisi olla kiitollinen "hyvästä"perheestä.Arvet on jäänyt...
Minulla kasi ihanaa lasta ja ihana mies asiat on hyvin : )!!!Terveisiä kaikille adoptio lapsille!
Hei
En ihan ymmärtänyt mistä kohdasta et ollut samaa mieltä?
Tavallaan juuri tuo on sitä, että jos on toivottu hirmuisesti biolasta ja sitä ei sitten ole kuulunut niin "tyydytään" adoptioon. Kun ei adoptioon pidä tyytyä, se on valtavan hieno tapa saada lapsia, aivan mieletön kokemus jos sillälailla ottaa. Jos nyt oikein ymmärrän, että sitten perheeseesi on tullut se odotettu biolapsi, jolloin te, ette ollutkaan enään tärkeitä. Karsee kokemus varmasti teille, en voi ymmärtää vanhempaa joka toimii noin. Kyllä sinulla on oikeus olla vihainen, ei se, että olet adoptiolapsi tarkoita sitä, että sinun pitää tyytyä vähempään. Tosin pitkän päälle viha ei sinua kasvata vaan syö, joten päästä pahamieli ulos, mutta yritä myös antaa anteeksi. Sinä kuitenkin viet elämääsi tästä eteenpäin. Juuri olen keskustellut ystävän kanssa jolla ihan bioisä pahoinpiteli perhettä. Hän pitkään kieri siinä, ettei omasta elämästä ole tullut mitään kun oli tälläinen lapsuus. Hän sanoi, että ratkaiseva muutos oli se kun hän ymmärsi itse päättävänsä omasta elämästään nyt.
Kaikkea hyvää sinulle!!
Minusta sinä syytät nyt väärää puuta…nimittäin teidän perheessännehän asia meni juuri niin että LAPSETTOMILLE annettiin adoptiolapsi ja sitten kun tuli vielä se biologinenkin lapsi niin adoptiolapset eivät olleetkaan yhtä tärkeitä. Eli tapauksestanne voi päätyä myös siihen johtopäätökseen että lapsettomuudesta kärsiville ei pidä antaa adoptiolasta koska he oikeasti haluavatkin biolapsen ja adoptiolapsi ei ole yhtä tärkeä.
Sen sijaan perhe, jossa joko on jo biolapsia tai joka tiettävästi pystyisi niitä saamaan ja SIITÄ HUOLIMATTA haluaa adoptiolapsia haluaa todennäköisemmin NIMENOMAAN niitä adoptiolapsia koska heillä olisi toinenkin vaihtoehto (biolapsi). Tällöinhän on oletettavaa että adoptiolapsi on nimenomaisesti tervetulleempi omana itsenään ja adoptiolapsena eivätkä biolapset ole tärkeämpiä.
Minusta sinä siis olet vetänyt ihan väärät johtopäätökset kokemuksistasi. On väärin että vanhempasi ovat kohdelleet teitä adoptiolapsia eri tavalla kuin biolastaan. Asia ei kuitenkaan korjaannu sillä että adoptiolapsia annetaan vain perheisiin jossa he ovat biolapsen korvike vaan sillä että adoptiolapsia annetaan perheisiin jotka toivovat nimenomaan adoptiolasta riippumatta siitä onko heillä biolapsia tai pystyvätkö he niitä saamaan.
Mistä maasta nykyiset adoptiolapsesi ovat? :)