Ikävä on kamalaa, se laamaannuttaa ja saa sut eristäytymään. Välillä haluaisi elää ja toivoisi kaiken olevan ennallaan.
Mitä voit kun se maailman paras just sulle tarkoitettu puoliso on äkkiä pyydetty taivaalliseen soitto orkesteriin.
Menet minne tahansa tulee muistot mieleen.
Minnekään ei uskalla oikeen mennäkään. Mistä sitä rohkeutta saa, myydäänkö sitä jossain.
Eipä sitä rohkeutta tunnu olevan muissakaan kun ei kukaan soita ja pyydä mukaansa.
Mistä niitä saman kokeneita miehiä löytäis et sais tota vertaistukea.
Mitä voit kun se maailman paras just sulle tarkoitettu puoliso on äkkiä pyydetty taivaalliseen soitto orkesteriin.
Menet minne tahansa tulee muistot mieleen.
Minnekään ei uskalla oikeen mennäkään. Mistä sitä rohkeutta saa, myydäänkö sitä jossain.
Eipä sitä rohkeutta tunnu olevan muissakaan kun ei kukaan soita ja pyydä mukaansa.
Mistä niitä saman kokeneita miehiä löytäis et sais tota vertaistukea.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Oletko ottanut selvää, järjestetäänkö teillä päin sururyhmiä? Tätini aikoinaan osallistui ryhmään, mikä ainakin häntä auttoi. Siellä oli ihmisiä jotka olivat kokeneet saman ja sieltä sai sitä vertaistukea.
Hän jäi alkuun neljän seinän sisälle, rakkaan puolison kuolema oli hänelle erittäin rankkaa kestää, viisi vuotta siihen meni, että hän lähti ihmisten ilmoille, mutta lähti kuitenkin, onneksi :)
Itseltä ei puoliso kuollut, mutta vaihtoi meidät uuteen perheeseen. Itse en ole vertaistukea löytänyt, mutta edelleen vuosi erosta käyn terapiassa.
Aloita jostain, ihan mistä vain, mikä saa sinut pois sieltä kotoa edes hetkeksi :)