APUA!!

Yritän auttaa sinua parhaani mukaan.
Opiskelen lääkäriksi ja itselläni on alzheimeristä kokemuksia oman mummoni kanssa.

Elikkä käytös voi mennä ihan äärirajoille (kiroilua, syytöksi, väkivaltaa, haukuntaa ja kaikkea maan ja taivaan väliltä). Toisaalta alzi voi käyttäytyä, kuin kuka vaan terve.
Yleensä hän tekee tätä vieraille ihmisille.

Mummoni sairastui n. 8 vuotta sitten. Meitä pidettiin ''hulluina'', kun mummo esitti kaikille ''tervettä'' aikaa mummon kanssa vietti niin huomasi, että hän höpertelee. Hän sairastui miltein heti, kun jäi eläkkeelle ja samalla pappani halvaantui. Mummollani todettiin alzi suht ajoissa ja hoito, sekä lääkkeet saatiin hidastamaan sitä.

Isovanhempani asuivat kotona vielä alzin ja halvaantumisen jälkeen n. 6 vuotta. Äitini oli omaishoitaja kummallekkin, joten paskaa satoi niskaan aika ajoin. Sitä ei vaan pitänyt ottaa todesta, vaikka se masensikin.

Mummoni katosi 4v. sairastettuaan alzia, jolloin tila meni huomattavasti huonommaksi. Onneksi mummo löytyi ja elämä jatkui suht. normaalina.

Pari vuotta sitten pappa mursi lonkkansa ja tällöin mummo muutti meille vähäksi aikaa. Silloin totuus avartui. Sain mm. Kaulimesta päähän, saksista poskelle ja rähinää, nyrkkiä ja kaikkea mahdollista.

Tällöin mummolla oli muistaakseni keskivaikea alzheimer ja hän pääsi hoitokotiin.
Hoitokodissa hän asui parisen vuotta ja nyt hän makaa tk:n vuodeosastolla ns. säilössä kuolemaa varten. Mielestäni on hirveää, ettei täällä ole paikkaa dementikoille ja he katselevat vain vuodeosaston kattoa, jos jotain vielä tajuavat. Eikä heitä liikutella päivähuoneeseen tai muualle.

Hoitokodissa sain mm. turpaan muutamaan kertaan muilta vanhuksilta ja soopaa niskaan.

Papallani todettiin myöhemmin verisuoniperäinen dementia, joka ilmeni kauan aivohalvauksen jälkeen. Mutta syyttelyä ja hölmöilyä, sekä agressiivisuutta sieltäkin saa.

Tsemppiä!

Hei, suosittelin jo aikaisemmin jollekin kookosrasvaa. Kuulostaa uskomattomalta mutta kannattaa kokeilla. Jo kahden viikon "kuurin" jälkeen on nähty tuloksia. 2 rkl päivässä. Voi laittaa puuroon tai syödä miten haluaa. 5 kk jälkeen pitäisi jo näkyä tuloksia selvästi .

Ei kannata kinastella, mieluummin muuttaa puheenaihetta toiseen ja jättää omaan arvoonsa höpinät...
Puhun ihan omasta kokemuksesta olin omalle äidilleni omaishoitaja n. 8v.
kävin erilaisissa koulutuksissa, luennoilla yms. ja otin oppia niistä, hyväksi
huomasin käytännössä, että kun rupeaa tulemaan "tuutin täydeltä" niin puheenaihe toiseen ja kun tietää mikä häntä kiinnostaa iloisesti, niin siitä vaan...
Kylä reissut, retket, ulkoilut yms. virkistää hänen mieltään kummasti, tai omaa äitiäni ainakin...

Tuo vaihe oli minun mielestäni se vaikein ja ikävin, kun hän ei tuntenut omaa sairauttaan, vaan aina vika oli muissa ihmisissä...

Kun sairaus eteni, se helpotti jossain mielessä, mutta asioitten toisto/ kyselykin voi ärsyttää, kun samaa asiaa toistaa n. 100 kertaa tunnissa ja vastattava on kuitenkin ystävällisesti, se vaatii hermoja todellakin.

Nyt äiti sai paikan palvelutalosta, jossa ympäri vuorokautinen valvonta ja on ruvennut viihtymään alkuvaikeuksien jälkeen, käyn lähes joka päivä hänen luonaan ulkoiluttamassa, seurustelemassa ja joskus syöttämässä, jos on huonompana, yleensä syö vielä itse, mutta huonojakin päiviä on ja silloin tarttee esim. syöttöapua.

Tsemppiä ja voimia sinulle vaikeassa tilanteessa!

Kookosrasvan aivoja auttava vaikutus perustuu tietääksenin siihen että dementoituva aivo ei enää osaa käyttää glukoosia ravinnoksi ja alkaa näivettyä ravinnon puutteessa. Mutta aikojen kuluessa kun ihmisillä on ollut nälkäkausia ovat aivot myös oppineet käyttänään ketoneja ravinnoksi , joita se on saanut oman vararasvan polttamisesta.. Ketoneja saa siis rasvan polttamisesta ja kookosrasva antaa niitä parhaiten.

Voit sotkea sulatettua kookosrasvaa kaakaojauhoon ja koivusokeriin ja ehkä vielä sulattaa yhden 70%:isen suklaalevyn sekaan. Mantelijauhe ja rouhe sopivat myös mukaan. Jäähdyttele sitten jääkaapissa ja vatkaa usein sähkövatkaimella niin että saat massan hiukan kuohkeaksi. Annostele aluuminivuokiin ja säilytä jääkaapisa, ota esille ennen syömistä pehmenemään.Ole varovainen koivusokerin kanssa ettei mene liian makeaksi ja koivusokeri suurina määrinä ei tunnu hyvältä mahassa.

Voi herrajumala nää kookosrasvatyypit sun muut,jos ei psyykelääkekään pure kun aivoista hävinnyt puolet,miten sitten joku kookos,syö itse sitä kookosta!!
Helvata kun toinen täysseko ja lääkitys täysillä,jiisus!!

No oikeesti - ei tässä voi kun hymähtää noille kokosrasvajutuille, kun todellakaan aivoista ei ole kun ohuet reunat jäljellä. Ei siis ole mihin vaikuttaa=)
Tilanne on nyt se. että äiti on ekana jonossa palvelukotiin, ja tässä mennään oman ja miehen sisun voimin edelleenkin! Välillä, kun esim. kieltäytyy syömästä lääkkeitään, otetaan auto, ja kuskataan äiti osastolle...ei ole helppoa ei, mutta toivottavsti paikka saadaan pian, että jokaisella helpottaisi. Äidillä on liian hyväkuntoinen sydän, joka ei meinaa antaa periksi. onhan ikääkin jo yli 90v!