Iltalehden viikonloppunumeroa mainostetaan Alma Median sanomalehdissä. Kokoomushenkisessä mainoksessa on Pirkko Mannolakin, joka kertoo, ettei ole ehtinyt surra miehensä kuolemaan. Mitä hän on tehnyt viime aikoina? Tanssikilpailun jälkeen on ilmeisesti tullut käytyä vaateostoksilla ja ainakin kuvaan valitussa puserossa on melko avoin kaula-aukko.
Hymyhuulisten mätämunien lehti tämä Iltalehti.
Hymyhuulisten mätämunien lehti tämä Iltalehti.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eiköhän asiaa ole pyöritetty tarpeeksi mediassa ja muualla. Lienee Pirjon oma juttu miten suree ja muistaa miestään. Suremista ei kyl kande harrastaa ihan huvikseen, kun oma elämä menee piloille. Ei muuta ku 100 lasiin ja kartsalle.
Pirkko on itse kertonut että tanssiminen on hänen tapansa surra Åkea.
Jos tavismies lähtee tanssimaan tai muuten juhlimaan akkansa kuoltua joutuu kaiken kansan tuomitsemaksi. Kun on julkkis kuten Pirkko tai Satu on hyväksyttävää surra poismennyttä tanssimalla koko kansan nähden. On se niin kummaa tuo sureminen...
Kyllä se Pirkollekin iskee vielä tajuntaan että mies on poissa. Tulee olemaan vielä kova
paikka.
Minä toivon sydämestäni, että Pirkko jättäisi jo tämä Åken kuoleman avulla julkisuudessa olon. Antaisi miesparan olla rauhassa haudassaan. Jos ei pääse muuten lööppeihin, olisi hiljaa. Rauha Åken muistolle!
Vain mieleltään sairas ihminen kunnioittaa läheisensä kuolemaa pistämällä tanssiksi. Jätetään palstalaisten mietittäväksi fiiraako päässä vai ei.
Ja mikäs muu haaskalla jälleen kerran iljettävämpi ja epäuskottavampi iltalehti tietysti
Lähiomaiseni kuoli viikkoa ennen jouluaattoa. Kieltäydyin hyväätekevien sukulaisten avunannosta ja lohduttelusta. Vietin yksin juolua, ensimmäistä kertaa elämässäni! Ja olipa hyvä joulu; katselin telkkaa, söin kinkkua ja join viiniä. Joulupäivänä menin ravintolaan syömään, sen jälkeen pubiin kaljalle!
Surut olin valmiiksi surrut, omaisen pitkäaikainen sairaus kipuineen ja kärsimyksineen oli päättynyt.
Siis kaikki päättyi hyvin. Ja minä muistelin ystävääni jouluna pikku hutikassa.
odotettavissa jo pitkään, joten surutyö on alkanut jo paljon ennen kuolemaa.
Kun ihmisellä on ikää ja sairastelee niin siinä pakosti alkaa ajatella luopumista.
Kuolema - iäkkään ihmisen kuolema on normaali, joten siihen sopeutuu nopeimmin.
Jos läheinen nuori kuolee, tai pieni lapsi, niin se vaatii jo kunnon surutyön.
Se muistettava myös, ettei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa surra. Jokainen suree tavallaan ja ajallaan. Ei Katri-Helenakaan ole ehtinyt kovin surra, kun nousi lavalle kuukausi poikansa kuoleman jälkeen. Ja tuskin se kuolema oli odotettu. Luulen, että suree silti niinä aikoina kun on tilaisuus.
Katri Helena käyttäytyi melko inhimillisesti ja perui keikkoja. Samaa ei voi sanoa hömppä-Pirkosta. Ihmisen täytyy olla todella materialistinen ja kaupallisesti orientoitunut, kun ei jätä työtehtäviä väliin lähiomaisen kuoltua. Tai sitten täysin tunteeton.
mitä se teille kuuluu mikä kaula-aukko pirkolla on ja koska lopetti suremisensa. tämä suomalainen kuolemanvakava ja pidätetty suru on jotenkin sairasta. jokainen selviää surustaan omalla tavalla ja mielellään ilman kateellisten panettelua. pirkko on edelleen kaunis nainen ja kaiken tuen arvoinen vaikka sinä olisit kuinka katkera ja ahdasmielinen..
Pirkko on itse esitellyt itseään Åken kuoleman jälkeen jatkuvasti. Taas näin lööpin, vaikka en lehteä ostanutkaan, missä mainosti, ettei ehdi suremaan Åkea. Minusta hän voisi kunnioittaa Åken muistoa ja olla hiljaa näistä suremisasioistaan.
Seuraan todella läheltä median toimintaa, enkä voi ymmärtää niitä kommentteja joita tällaisissa tapauksissa näillä keskustelupalstoilla viljelllään. Että joku tyrkyttää itseään julkiseen ja esittelee itseään...
Kyllähän se on kuulkaa niin, että aloite juttujen tekoon lähtee lähes poikkeuksestta LEHDESTÄ ei PIRKOSTA itsestään. Eri asia on sitten, miten haastattelupyyntöön suhtautuu.
Minun mielestäni ei kuitenkaan pidä syyllistää haastateltavaa. Syyllinen löytyy aivan jostain muualta.
HAHAHA ai että surutyö alkanut jo paljon ennen kuin kumppani kuolee, tulee vähän mieleen kasku perinnönkipeästä mustasta leskestä tyyliin
"kuole ukko pois että pääsen nauttimaan rahoistasi" ja ottamaan nuoremman miehen
pari viikkoa sitten Seura-lehden kannessa. Oli sisäsivuilla juttua ystävyksistä, Pirkosta, Marjatasta ja Vienosta. Kaikki yli 70v ja Vieno K peräti 74v? Miten aika onkaan rientänyt...? Kaikki naiset ovat hyviä esimerkkejä siitä, ettei pidä jäädä mummoutumaan vaan ovat elämässä mukana. Pirkko ja Marjatta ovat leskiä, mutta elämä jatkuu ja niin pitää jatkua. Hienoa!
Jos kumppani on jo yli 80-vuotias ja niin huonokuntoinen, että vaatii sairaalahoitoa, niin eiköhän siinä osata jo valmistautua kuoleman saapumiseen.
Vaikuttaa jo vähän mauttomalta ellei järjettömältä jos lähes sadan iän vanhukset yrittävät kalastella ikuisen nuoruuden salaisuutta. Turhaan. Toinen kupsahti eikä toinen edes sur rur rut vaan korkkasi spampanjat ja pisti tanssiksi. Minä en ikinä osoittaisi tunteita tuolla lailla jos elämänkumppani ottaa lähdöt.
että olette katkeria Pirkolle, joka on pysynyt simsakkana.
Taitaa useampi seitsemänkymppinen myös näyttää siltä, eli vanhalta mummulta ja ei jalat nouse, tanssista puhumattakaan.
Ottaa se päähän ihan pirusti, kun ei pysty samaan.
Tilannetta helpottaa kuitenkin, kun voi nimettömänä arvostella ja tuomita. Katkeria, kyynisiä vanhoja ihmisiä on jokapuolella, joten on ihan piristävää, että meillä on Pirkot, Vienot, Marjatat, Airat, Kirstit.
Seitsemänkymmentä ei ole sama, kuin lähes sata.
ihmetellyt samaa, etä miten juuri ikääntyneissä naisissa löytyy katkeria ja kateita, jotka saavat sairasta tyydytystä mollatessaan pirteinä ja nuorekkaina pysyneitä ikätovereitaan. Veikkaanpa,että kateiden ja katkerien joukossa on monia rupsahtaneita "nuorempia" n 50v joiden läskit höllyvät ympärillään ja suupielet ovat kääntyneet alas....ja ainoa liikunta on kaukosäätimen näprääminen...
Wedding. Jooga ja venyttely jo itsestään tekee hyvää joka iikalle.