Vareksek kraakkuva ja haraka naurava ja pikkulinnuh huutava hävittömi.
Eik sunstki ol?
Eik sunstki ol?
Eik suvi ol sit ihana?
Mää Itte
14170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minnoon koko oamun oottanna jottae näen hemppeetä, kylläpä kannatti.
Oesko ne varekset sammoo sukuva kun tunttuuvat huastavan samoja asijoita, harakka varmaan maha kippeenä eilisen olj hilijoo, nyt koko oamun rätkättännä naoroo, mikähän se niin haaskoo on.
Kyllä minnäe naarusta tykkeen, itkijät ne on erirotuva.
Kyl sää nii mukava ole, mul tuo murre nii herkäst tarttuu et en tier oonk mä jotenki erilain ko muut.
vua linnut ei palijo laulele, ne palelee.
Jos kysymykses tarkoittaa mun vaimoa, niin vastaus on ehdottomasti kyllä, mutta jos tarkotat Suomen kesää, niin ......
enpä tiijä
kyl maar pittä paikasa, ko tarttuse tä murre muhuki. Mut ans kattoo, puhuk sä kännis taas vai oleks sä kult vaa harhoi ku kaik on niko ylös alas. Kats ku harvemmi pöllöt liikuse mulo ku yöl. Ja seki on huomatu.
Eik ol sitt ihana kuaputtas sitä lämmyst multta pers pystys. Sii voi vaik ampup puuropyssylki sivumenne eikä haitta yhtä. Tuhnul ei kukkan peljästy ja haju o saastuttamatone.
sä ny merkiline o, katos ku puuropysys o sit varmast käytösä ku ossa va otta oikija aseno, mä luule et linuki säveles sielt otta,harak on sit kova matkima, mitä sä hajust puhu ko sehä on luonon tuotest, kyl mar sitä mailma mahtus nikos sanot saastutamato se o, jos ei ny heti koht toise nokaeres ol kii.
Kylällä kävelin koeroo kulettamassa ja voe halavattu kun olj tuoksuviin ruusupuskiin juurella mäöräkoeriin pahvija ja täävvet roskikset pursusvat yli. Niistä nuakat repi herkkupaloja ja pitivät senpäevästä natinoo. Tykkeen kyllä nuakoista, ne kirkon liepeillä antaavat arvokasta tunnelmoo ja muutennii viisaan olosia lintuja ovatten. Yhen juhannusruusun napsasin ja laeton koeran pantaan.
Juhannussalon juurella pitivätten ulkojumalanpalavelusta, paksut pompat olj mummoella piällään ja tuulj hulumutti papin kuapuva ja kiharoeta, naenen näätti olovan. Sähköharmooni meinasj nurmikolla männä tuulessa nurin kun kanttorj sitä sormet kontassa näppäelj ja laaloo luikaatti virttä, sanat kyllä hukku tuuleen.
vaikka untuvatakki päälläkin. Kukat tarkenee ja ruoho voi hyvin ja valoa riittää.
Kesä see konstikast onkii, sattaa ja tuulee nii et peruukki tuppaa pyäriin pääs,
se on pian esennettava nyäreil kii leua al.
Semmottos kenkänauhoil, nytkii satos niiet lasta kans pit tua parveke kuivat.
Joku talutti piskiis tuas ja sekkää ei tient pitääkö simmottes vesisatee paskooki, pysähtys ja yrit, mut ei tul mittää, katoin kiikaril.
Kyl maar sit ilma mahhaa tulle ko kahvet vallan päivät sisähes kiskoo, jos sit jossa pittää jottai kumartaa ni kyl se äänekäst tuppa olleen, ei se ääni mut ko se hajukii.
hörönauru, ku luin sun juttusi. Ihan silimiin tuli kuva kirkkokansasta kanttoreineen ja pappeineen.
Ja pisteenä i:n päällä tuo ruusunkukka koiranpannasa. Sano koiralle terveisiä meijän omaltamme!
ko puuropyssyllää paukuttelevat, ilmastonmuutos pahenoo.
Nua linnuki laulaa nii vesist laulu, saanee tiätty suut silmä täyttee vettä.
Onha niit vesjumppa, vespalli, uinti ja ny on sit linttujen veslaulu, kaikkee pittää kesäl tottu.
Koht alkka koivust tippu siäment, naisihmiste pittää varro kovi jos vaikka puserot sissää menee, ne kutittaa kovi, siin ei auta ko raappi, tai pyyttä jottai toist.
Miähe vois ol tyyttyväissi jos niit pyyttä, pääsisvät kaksikäsi naissee kii. Simmost konstii täs kerro jos vaik joku tarttis simmotti käsittellyy.
Nua ränttivirhee ova kamalii
jotta jos ihmiseltä loppuu paukut, ilima sellaset, tykkänään, pitemmäksi aikaa, on meno lasarettiin saletti.