Olen kohta 23 enkä ole ikinä seurustellut.. suudellut ja olen vielä neitsytkin.Tuntuu että olen outo mutta olen vaan niin ujo että en uskolla mennä esimerkiksi puhumaan kellekään ihmisille koulussakaan, eikä ihmiset tule paljon minullekaan puhumaan. Miten voisi muuttaa tilanteen? Minulla ei ole ikinä ollut ystäviä, vain äiti ja veli. Onko muita samanlaisia..?
ujo ja outo..
ujouss
131128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Itsekkin olen ujo ja olen tajunnut että en pääse ujoudesta eroon vaikka pakottaisin itteni sosiaalisiin tilanteisiin.
niin naisissa kuin miehissä.
Ujoutta sekä myös sitä että ei tuohon ikään mennessä ole seurusteltu.
Ehkä joku ujo mies voisi sinusta kiinnostua?
Ikävää ettei sulla ole ollut edes ystäviä. Ei niitä oikein saa muuten kuin edes vähän puhumalla ja olemalla heille läsnä.
Etsi muita ujoja ja outoja, he yleensä ymmärtävät noita asioita myös.
Minäkin olen 22 enkä ole koskaan seurustellut. Jotkut aina jaksavat hämmästellä jos jollekin siitä joudun mainitsemaan. Ihan kuin se olisi jotenkin yksinkertaista. Rehellisesti sanottuna en käsitä miten ihmiset edes tekevät sen, löytävät jonkun josta voisi edes kiinnostua.
Ebtisenä sikasuperujona tiedän täsmälleen mitä tarkoitat. Sitä kiereskelyä, sitä häpeää: olen omituinen, yksinäinen, ei voi ketään olla yhtä outoa kuin minä!
Kyse on käytännön broblematiikasta, ei siitä että olisit jotenkin huonompi muita. Kehottaisin pieniin askeliin, käytännön harjoituksiin. Lähesty ensin niitä joita vähiten pelkäät, juttele, höpötä aivan jokapäiväisiä. Näin harjaannut ihmissuhteisiin. Palkitse itsesi edistymisestä.
Ja huomaa tämä perusasia: kaikki ihmiset on aika idiootteja! Ei ole mieltä niitä pingottaa, moisia pönttöpäitä!!! Älä rankaise ja moiti itseäsi mistään, miten kommunikoit ihmisten kanssa. Ei ole syytä hävetä, koska todellakin; vittuako se muille kuuluu!!!
Kun elät vähän vanhemmaksi, huomaat lopultakin todeksi sen totuuden, ettei joku pikku punastuminen, jäykistely, muka väärän repliikin sanominen merkkaa itse asiassa yhtään mitään!!! Jokaisella on omansa. Miten paljon itse kiinnität huomiota siihen jos joku ns. mokaa???
Et käytännössä yhtään!!! Eli kukaan ei loppujen lopuksi välitä jos ns mokaat! Tästä seuraa, että on järjetöntä pingottaa ja hävetä ns. mokaamista. Se on kolaus omalle itsetunnolle MUTTA KUKAAN MUU EI SIITÄ VÄLITÄ!!!
Onnea aktiivisempaan elämään!
T. ex-ujo.
Olen kohta 20v ja mietin ihan samaa, mistä ihmeestä kaikki muut taikovat kumppaneita kun minulla ei ole ollut yhden ainoaa?
Minusta ei kukaan kiinnostu koskaan, ei minussa ole mitään erikoista, mikä saisi mielenkiinnon heräämään kenessäkään, ainakaan siinä mielessä...
Hei!
Minä kun luulin että olen ainoa :) 25vuotias joka ei ole koskaan seurustellut saati suudellut. Kavereitakaan ei netin ulkopuolella juuri ole paitsi yksi. En vain osaa tutustua ihmisiin, elleivät he itse tee aloitetta jota harvoin tapahtuu. Miten tilannetta voisi muuttaa, sitä en osaa sanoa, ujoutta kun on mahdottoman vaikea lähteä tuosta noin vaan muuttamaan, ehkä ihmisten pitäisi ennemmin sopeutua sinuun, kuin sinun heihin. Varmasti kestää ikuisuus tutustua ihmisiin tuolla tavalla, mut varmistuu ainakin että he ovat mahdollisesti fiksumpaa seuraa ja ennen pitkää tutustut varmasti joko koulun tai jonkun muun kautta ihmisiin, aikaa se vaatii ja kärsivällisyyttä.
Itselleni kävi juuri noin, en ole koskaan osannut tutustua ihmisiin ennenkuin pitkien aikojen kuluttua olen oppinut tuntemaan heidät, kunnes...
Olin eräällä kurssilla ja näin mielenkiintoisen ihmisen joka vain iski tajuntaani, että tuo on hyvä tyyppi, siis heti alusta alkaen mutta en millään saanut sanotuksi hänelle mitään. Eräänä päivänä kuin tyhjästä hän teki aloitteen ja lisäsi mut messengeriin ja aloimme jutella ja huomasin että olemme niin samanlaisia, ehkä siksi tunsin heti että hän on hieno ihminen. Minä jopa sanoin hänelle eräänä päivänä, että jos et ois vieläkään lisänny mua messengeriin niin ei varmaan oltais tutustuttu koska en vain uskaltanut tehdä aloitetta (hän luultavasti tunnistaa mut jo nyt jos sattuu lukemaan näitä, mut sou not), hän siis joko ymmärsi alusta alkaen mua tai sitten oppi sopeutumaan mun luonteeseen. vaikka monta kertaa kysyin että eiks sua oikeesti haittaa et oon näin hiljanen ja muutenki vähän syrjäänvetäytyvä, niin ei. Tälläsiä ihmisiä on hyvin harvassa, mutta varmasti mahdollista sinunkin ja kenen tahansa muun kohdalla.
Tsemppiä sulle!
25v ujo luuseri, en ikinä seurustellut, en ikinä saanut. Eikä oo siitä kiinni, ettei paikkoja ois ollu. Oon vaan niin sairaan ujo ja surkeat ihmistaidot omaava luuseri.
Muunmuassa koulussa oli elämäni ihastus, jota olin sen puol vuotta katellu ja haaveillu kun se oli siel koulus ollu. No yks päivä se tuli sanomaan et oon hyvän näkönen ym... Noni BINGO! seurustelu, avioliitto ja täydellinen elämä yhdessä. NO EI! En tehny asialle yhtään vitun mitään ujona paskana ja homma meni kokonaan ohi. Ankara vitutus ja masennus kesti noin kolme vuotta ja vieläkin vituttaa. No onhan baarissa tullu naiset iskee ja työpaikallakin, mut ei... en pysty puhumaan niille mitään. Ujous pilaa kaiken, joudun elämään yksinäisen ja katkeran elämän. VITUN UJOUS!!!
on eväitä enemmän kuin esimerkiksi minulla.
En ole varsinaisesti ujo vaan kaukana siitä mutta kuitenkin varautunut joskus.
Kuitenkaan kun ei ole hyvän näköinen eikä baarissa naiset tule iskemään niin vaikea on löytää itsestään voimaa uskoa että joku nainen kiinnostuisi. Ne jotka ovat kiinnostuneet olen tuntenut pitemmän aikaa ja sitä kautta onnistunut. Nyt sinkkuna niin aika kuivaa on.
Sinulle suosittelisin käyntiä ihan jossain terapiassa sekä yritä selvitä tuosta vitutuksesta mikä johtuu noista vanhoista jutuista.
Sulla on hyvät eväät vielä löytää nainen itsellesi jos naiset muuten ovat kiinnostuneet sinusta.
mää oon tosi ujo ja oon kohta 24 kiva vaan mulle samaa paskaa päivästä toiseen
Mitä jos sopisitte täällä foorumilla jonkun tapaamisen...
saisitte vähän jutella keskenään ja ehkä löytäisitte jonkun uuden kaverinkin meistä muista ujoista?
Semmoinen rento tapaaminen, jossa kenenkään ei tartteis pelätä mokaamista, punastelua tai muuta sellaist mitä me yleensä pelätään kun lähetään viihteelle.
tuhoon... Kaikki mullakin mennee päin helvettiä ku oon nii vituun ujo!! Saatana jos en olis tällänen saatanan ujo nii ei olis ongelmiii!!!!!!!!!!!!
antakaa sähköpostiosoitteenne ja rupatelkaa keskenänne, saatte ainakin vertaistukea ja voitte ystävystyä. Ujous on kierre, joka ruokkii itseään.
Itsekin olin joskus sairaalloisen ujo, mutta kun sain yhdenkin kaverin, niin se rohkaisi mua ystävystymään jonkun muunkin kanssa, ja siitä se lähti=)
Kyllä ujous vieläkin on mulla olemassa, mutta se noidankehä on saatu katki ystävien myötä, ehkä joskus uskallan näyttää ihastumisenkin tunteita jollekin miehelle.
Eli koittakaa tekin keskenänne saada se kierre katkaistua, niin että tapaatte silloin tällöin, kunnes alatte tottua tapaamisiin, siitä sitte etenette menemällä vaikka elokuviin jne.
Olen melko varma että ujous on vain fobia, sitä vaan ei ole kukaan välittänyt tarpeeksi tutkia.
Fobioita hoidetaan siedätyshoidoilla ja siinä ujot tarvitsevat muiden apua.
Älkää siis jättäkö ujoja yksin vaan menkää juttelemaan heille, se on heille elintärkeää:)
Tuskin olisin edes ujo enää (olen ujo nykyään enään lähinnä naisten suhteen), jos joku oma ihastus olisi minulle joskus tuollaista sanonut. Tällä norsun vittua muistuttavalla naamalla nyt ei vaan koskaan ole saanut ainuttakaan kehua. Rumuus ujous miehellä = hieno yhdistelmä.