Puolustelen ensin että minulla ei ole tapana valittaa, mutta eihän tässä ole mitään menetettävää, paitsi nyt kun estetty.fi ei toimi (eli en voi kirjoittaa tuntemattomana), niin pelkään että minut luokitellaan johonkin mahdollisten kouluammuskelioiden joukkoon.
Pakko myöntää että kadehdin niitä jotka ovat niin hiton sosiaalisia, minäkin olisin, mutta kun olen niin ujo, kuitenkin sosiaaliset suhteet ovat minulle melkeinpä tärkeintä maailmassa. Millä muulla sitä loppujenlopuksi on väliä? Raha eikä tämän yhteiskunnan hyödyttäminen kiinnosta minua ollenkaan. Kuitenkaan minua ei melkeinpä ole käytännöstä katsoen olemassakaan. Onko sillä mitään väliä jos olen kiltti, urheilullinen, raitis, tupakoitsematon jne. jos en ole ihmisten kanssa tekemisissä. EN MINÄ ELÄ ITSEÄNI VARTEN, mutta yksinäisyydessä joudun elämään.
Olen sairastanut joskus masennusta ja voin sanoa että se on ihan oikea sairaus. Sen huomaa sitten kun siitä on päässyt vihdoinkin kun ihmeen kaupalla yli, on tällä hetkellä niin tyhjä ja surkea olo, mutta masennus on tuhat kertaa pahempaa kuin tämä. Ei ihme jos aikuiset sanoo että masennus on vaan laiskuutta jne. kun ovat eivät itse ole kokeneet sitä vaan ihan "normaalia" nuorten ahdistusta.
En pysty ilmaisemaan itseäni, en vaikuttamaan mihinkään, ihmiset kävelevät vaan ohi loputtomana virtana, ja silti kehenkään ei saa yhteyttä. En minä loppujenlopuksi niin huono olo sosiaalisessa kanssakäymisessä, mutta se aloituksen teko on niin vaikeaa. Ei sekään loppujen lopuksi ihan mahdotonta ole, mutta enhän voi mennä vaan vetämään tuntematonta torilla hihasta ja sanoa että "hei, olis kiva tutustua" vai voinko?
Ette ehkä nyt ymmärrä mitä minä haen tällä kirjoituksella, mutta en pysty hyvin kuvailemaan tätä tuskaa. Minulla olisi niin paljon sanottavaa, mutta kukaan ei halua kuunnella, kukaan ei välitä. Olen vaan erittäin huolestunut koska tämä tyhjyys (tuska, mikä vain) vaan pahenee ajan myötä, ja se alkaa käydä sietämättömäksi, se tuntuu jo fyysisesti. En sitten tiedä mitä tässä vielä tapahtuu, mitenkä kauan pitää kitua että tulee hulluksi.
Yritän elää mahdollisimman terveellisesti, en syö edes sokeria (mutta en kyllä kasviksiakaan), urheilen jne mutta ei auta. En pääse tätä tyhjyyden tunnetta pakoon mitenkään. En kuitenkaan ole täysin munaton, ajattelin ensiviikolla ostaa retkeily varusteet ja mennä vaan jonnekkin telttailemaan pois tästä kaikesta. Ehkä se auttaisi kun ei saa kokoajan vaikutteita tästä yhteiskunnasta ja sairaista moraaleista. Ei nimittäin ole kaukana että turvautuisin itsesääliin, söisin vaan herkkuja ja katsoisin telkkaria, mutta en vaan voi antaa sen tapahtua.
Mikä pahinta, minulla ei ole motiivia elää, ei mitään tavoitetta tai päämäärää. Jos edes sellainen olisi, niin voisin saada siitä mielettömät määrät voimaa ja jaksamista, vähän sama juttu jos joku toinen ihminen on motivoimassa niin sitä oikeasti menee vaikka läpi harmaan kiven ja energiaa riittää vaikka muille jakaa. Mutta kaikki menee hukkaan... päivät valuu vaan viemäriin. En pysty olemaan niin itseriittoinen että voisin viihtyä kokoajan itseni seurassa ja ajatella vaan "hyvä minä, jaksaa jaksaa!" oikeasti minä tarvitsen toisia ihmisiä, tavoitteita, jotain aitoa eikä tätä jokapäiväistä kidutusta. Olisin melkeinpä onnellisempi vankilassa. Siellä sentään näkisi muita ihmisiä eikä tarvitsisi huolehtia mistään.
Tämä ei voi jatkua näin vuodesta toiseen. Auttakaa nyt edes jonkin verran ettei mene hukkaan kun epätoivoisesti katson (todennäköisesti) viidenminuutin välein onko tullut uusia viestejä. En halua valehdella, kysykää niin vastaan.
Pakko myöntää että kadehdin niitä jotka ovat niin hiton sosiaalisia, minäkin olisin, mutta kun olen niin ujo, kuitenkin sosiaaliset suhteet ovat minulle melkeinpä tärkeintä maailmassa. Millä muulla sitä loppujenlopuksi on väliä? Raha eikä tämän yhteiskunnan hyödyttäminen kiinnosta minua ollenkaan. Kuitenkaan minua ei melkeinpä ole käytännöstä katsoen olemassakaan. Onko sillä mitään väliä jos olen kiltti, urheilullinen, raitis, tupakoitsematon jne. jos en ole ihmisten kanssa tekemisissä. EN MINÄ ELÄ ITSEÄNI VARTEN, mutta yksinäisyydessä joudun elämään.
Olen sairastanut joskus masennusta ja voin sanoa että se on ihan oikea sairaus. Sen huomaa sitten kun siitä on päässyt vihdoinkin kun ihmeen kaupalla yli, on tällä hetkellä niin tyhjä ja surkea olo, mutta masennus on tuhat kertaa pahempaa kuin tämä. Ei ihme jos aikuiset sanoo että masennus on vaan laiskuutta jne. kun ovat eivät itse ole kokeneet sitä vaan ihan "normaalia" nuorten ahdistusta.
En pysty ilmaisemaan itseäni, en vaikuttamaan mihinkään, ihmiset kävelevät vaan ohi loputtomana virtana, ja silti kehenkään ei saa yhteyttä. En minä loppujenlopuksi niin huono olo sosiaalisessa kanssakäymisessä, mutta se aloituksen teko on niin vaikeaa. Ei sekään loppujen lopuksi ihan mahdotonta ole, mutta enhän voi mennä vaan vetämään tuntematonta torilla hihasta ja sanoa että "hei, olis kiva tutustua" vai voinko?
Ette ehkä nyt ymmärrä mitä minä haen tällä kirjoituksella, mutta en pysty hyvin kuvailemaan tätä tuskaa. Minulla olisi niin paljon sanottavaa, mutta kukaan ei halua kuunnella, kukaan ei välitä. Olen vaan erittäin huolestunut koska tämä tyhjyys (tuska, mikä vain) vaan pahenee ajan myötä, ja se alkaa käydä sietämättömäksi, se tuntuu jo fyysisesti. En sitten tiedä mitä tässä vielä tapahtuu, mitenkä kauan pitää kitua että tulee hulluksi.
Yritän elää mahdollisimman terveellisesti, en syö edes sokeria (mutta en kyllä kasviksiakaan), urheilen jne mutta ei auta. En pääse tätä tyhjyyden tunnetta pakoon mitenkään. En kuitenkaan ole täysin munaton, ajattelin ensiviikolla ostaa retkeily varusteet ja mennä vaan jonnekkin telttailemaan pois tästä kaikesta. Ehkä se auttaisi kun ei saa kokoajan vaikutteita tästä yhteiskunnasta ja sairaista moraaleista. Ei nimittäin ole kaukana että turvautuisin itsesääliin, söisin vaan herkkuja ja katsoisin telkkaria, mutta en vaan voi antaa sen tapahtua.
Mikä pahinta, minulla ei ole motiivia elää, ei mitään tavoitetta tai päämäärää. Jos edes sellainen olisi, niin voisin saada siitä mielettömät määrät voimaa ja jaksamista, vähän sama juttu jos joku toinen ihminen on motivoimassa niin sitä oikeasti menee vaikka läpi harmaan kiven ja energiaa riittää vaikka muille jakaa. Mutta kaikki menee hukkaan... päivät valuu vaan viemäriin. En pysty olemaan niin itseriittoinen että voisin viihtyä kokoajan itseni seurassa ja ajatella vaan "hyvä minä, jaksaa jaksaa!" oikeasti minä tarvitsen toisia ihmisiä, tavoitteita, jotain aitoa eikä tätä jokapäiväistä kidutusta. Olisin melkeinpä onnellisempi vankilassa. Siellä sentään näkisi muita ihmisiä eikä tarvitsisi huolehtia mistään.
Tämä ei voi jatkua näin vuodesta toiseen. Auttakaa nyt edes jonkin verran ettei mene hukkaan kun epätoivoisesti katson (todennäköisesti) viidenminuutin välein onko tullut uusia viestejä. En halua valehdella, kysykää niin vastaan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kysykää ihan mitä vaan huvittaa, mistä asiasta tahansa, unohtakaa kaikki ennakkoluulot ja estot, antaa tulla nyt kun on jo tarpeeksi kurja olo, ajattelin nimittäin vastata jokaiseen viestiin "täysimittaisesti" olkoon kysymys minkälainen tahansa. Pahoittelen jo ennalta että nämä tekstit saattaa tuntua kylmältä, vaikka en kylmä ihminen olekkaan.
kylmä ihminen. Minä ymmärrän sinua, olet samanlainen kuin minä muutama vuosi sitten. Sellaista ehdottaisin kuin kaupunkisi "klubitaloja", eli paikkoja joissa saa työskennellä vointinsa mukaan. Minua ainakin on auttanut.
Klubitaloja? En ole kuullukkaan, enkä ole työssäkäyvä vaan opiskelia. Kiitos kuitenkin.
tosi fiksulta mieheltä, vaikka olet noin nuori. Itse olen kokenut samanlaisia asioita. En myöskään polta enkä juo. Taidat olla yksinäinen, kuten minäkin. Olen sinusta huomattavasti kuitenkin vanhempi. Älä luovuta, sillä jonain päivänä löydät kumppanin, olen siitä varma.
Ujous helpottaa vanhemmiten. Masennuksesta voi parantua ajanmyötä. Selviit, koska oot fiksu. Tarvii vaan voimia jaksaa sen ikävän ajanjakson yli, sitä sulle toivon.
Kiitos kun jaksat luoda uskoa, yritän kyllä. Masennusta en muuten enää sairasta, niinkuin taisinkin jotain jo sanoa. En kuitenkaan sanoisi että tästä selviää fiksuudella, vaan veikkaisin että kova työ voisi olla se avain. Eniten tässä ehkä harmittaa että ei ole mahdollisuuksia luoda ihmissuhteita, siis tilaisuuksia joissa tapaa muita ihmisiä ja on kanssakäymisessä, kaikista luontevinta on esim ryhmätyöt, mutta sellaisia mahdollisuuksia ei ole. Harrastuksiakin on niin monta (yksin harrastettavia lähinnä, paitsi yksi) että ei oikein ole halua uutta sellaista aloittaa.
Kiitos kuitenkin ja hyvät jatkot.
mieheltä isolla M:llä. Sinussa on munaa.
"Pakko myöntää että kadehdin niitä jotka ovat niin hiton sosiaalisia, minäkin olisin, mutta kun olen niin ujo, kuitenkin sosiaaliset suhteet ovat minulle melkeinpä tärkeintä maailmassa. Millä muulla sitä loppujenlopuksi on väliä? Raha eikä tämän yhteiskunnan hyödyttäminen kiinnosta minua ollenkaan. Kuitenkaan minua ei melkeinpä ole käytännöstä katsoen olemassakaan. Onko sillä mitään väliä jos olen kiltti, urheilullinen, raitis, tupakoitsematon jne. jos en ole ihmisten kanssa tekemisissä. EN MINÄ ELÄ ITSEÄNI VARTEN, mutta yksinäisyydessä joudun elämään."
Tämä olikin erittäin fiksusti sanottu. Tarvitsemme, me nuoret ihmiset joitain kiinnekohtia elämässämme. Kun tulin autenttiseksi ihmiseksi lukemalla viikossa Dr.Philin kirjan "Self Matters", niin sain kuin salamasta hirveästi elämänintoa. Nyt olen puoli vuotta koittanut saada sitä fiilistä takaisin. Elämän kiinnekohtia on yleensä elämänkumppanin löytyminen, oma kämppä, opiskelut, ystävät, työ, kotieläin, taiteet tai välivuosi. Mulla on nyt toi työni ja hoitosuhde terapiaan mun kiinnekohtinani elämässä. Että tällä reseptillä voin elää muutaman vuoden eheänä ja onnellisena.
Heip..ei ole hätää,ei kaikkien tarvitse olla sosiaalisia..mutta sanon yhden jutun
tällähetkellä parasta mitä on,mitä voit tehdä on ..rukoilla. Herramme on tulossa.
Jeesus kristus.Hän parantaa.Pääset kyllä yli masennuksesta sekä muista huolista.Tämä nyky-yhteiskunta on sairas..ja sairaudella on tapana levitä.
Ole valmis ,sillä päiviemme pituus on mysteeri.
ÄLKÄÄ jaksako noiden rukouksienne kanssa, joka ketjuun ei tarvitse tulla jeesustelemaan. Ihmisillä on oikeita ongelmia oikeassa elämässä, rukoilu ei auta ketään, joten lopettakaa.
Täytyy sanoa että osasit kyllä ilmaista itseäsi hyvin, tuo on kuin suoraan minun päästäni kopioitu, olen sinua 3 vuotta vanhempi ja olen sairastanut masennusta, mutta olen siitä pahimmasta päässyt jo yli.
Elämäni valuu vain päivä päivältä hukkaan enkä löydä tässä elämässä mitään syytä enää.
Olen yksinelelijä, toivon päivät pitkät että olisi edes joku ystävä jonka kanssa voisi viettää aikaa, eipä sitä vain osaa tutustua kehenkään.
Minun perheeni on ainoa syy miksi jaksan edes jotenkin elellä täällä kylmässä maassa.
Mutta eivät hekään enää niin läheisiä ole, hieman olen heistäkin jo vieraantunut.
Monesti mietin miksi minusta tuli tämmöinen, miksi olen yksin aina?
Viettelen itse vapaaikani joko yksin kalastellessa tai muuten vain ulkona kävellessä, mutta siitä puuttuu se tuttu tstävä jonka kanssa voisi muuten vain keskustella niitä näitä.
Melko harmaalta tämä aina tuntuu mutta jotenkin sitä tähän asti ollaan jakseltu.
En voinut olla vastaamatta viestiisi, kun niin fiksulta tyypiltä vaikutat. Ihmettelin kuinka olet pystynyt olemaan masentunut ja silti ylläpitänyt tervettä elämäntapaa, hyvin vahva ihminen kyseessä siis. Itselläni on aikaisemmin ollu ahdistuneisuutta ja masennusta muutamia vuosia sitten, mutta nykyään onneksi ei. Olen siis saman ikäinen kuin sinä.
Yhdellä ystävälläni on hyvinkin paha masennus ollut jo vuosia, niin kauan kuin olen hänet tuntenut. Viime talvena hän yritti itsemurhaa, ja melkein onnistuikin. Mutta ajan mittaan se vain paheni, nykyään hän on narkkari ja myy itseään taksikuskeille saadakseen rahaa. Kun lapsi huutaa apua, niin suomi vastaa "hoitoon". No laitoksessakin hän on ollut useampia vuosia, lukkojen takana. Ja siellä ne määrää aina vahvempia masennuslääkkeitä... Onko tulevaisuutta?
Ajan mittaan, olen tutustunut useaan ihmiseen, joilla on masennus sekä muita ongelmia. Tuntuu kuin se olisi kasvava epidemia suomessa. Ja ottaen huomioon näiden ihmisten iän (huom he ovat nuorempia tai muutaman vuoden vanhempia), se on suorastaan järkyttävää; nuoret syöksyvät metron alle, vuotavat kuiviin, vetävät yliannostuksen ja hyppäävät katolta. Ei lehdet kerro äänettömistä huudoista. Eikä uutiset kerro kuinka 13vuotiaat myyvät itseään saadakseen huumeita koska todellisuus on vähän siedettävämpi kun siitä ei tajua mitään. Eikä kukaan tiedä kuinka sinä itse kärsit, ja liian harva välittää.
Nykyään kaikilla on liian kiire, liikaa omia mitättömiä ongelmiaan, kuinka se kahvinkeitin taas reistailee ja vaimon kanssa oli riita viimeisestä leipäpalasta. Ei kiinnosta jos jollain onnettomalla nuorella menee huonosti, kyllä se menee ohi sanotaan. Heidänhän nuoruudessaan kannettiin tiilet rakennuspaikalle käsin ja koulussa lyötiin sormille jos vastasit väärin. Mutta nykyään?
Voiko olla pahempaa kuin tila, aika ja yksinäisyys?
Voimia sinulle, ja jos koskaan kaipaat juttelu seuraa niin pistä viestiä. Kuuntelen mielelläni kaikennäköisiä ongelmia ja yritän auttaa mahdollisuuksieni mukaan.
(p.s.Ja olen todella pahoillani jos tekstini loukkasi jotakuta, kyse on siis kokonaan omasta mielipiteestäni, eikä tarkoitukseni ole hyppiä ihmisten silmille.)
En voi kiittää tarpeeksi kun panostit viestin tekemiseen noin paljon ja jaksoit luoda uskoa, vaikka ei sinullakaan varmaan helppoa ole ollut. Samaten tuon nimimerkin "bleepbleep" viesti on melkeinpä liian hyvää ollakseen totta. Kiitos myös kaikille muille jotka kommentoivat, ihmettelen että tuli niinkin paljon positiivisia viestejä.
Varmaan teidän ansiostanne päätin nyt että klo 15.00 alkaen rupean toimimaan valittamisen siaan, ja yritän tehdä kokoajan jotakin joka vie eteempäin tästä kurjuudesta, vaikka sitten väkipakolla. Katsotaan nyt miten käy, itsellä on ehkä liiankin isot odotukset, taidan sitten joskus (ehkä tänä iltana) "raportoida" siitä miten kävi. Tavoitteena ei ole tietenkään pelkkä tämä päivä, vaan yrittää jaksaa niin pitkälle kuin mahdollista. Toivottakaa onnea, sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Kuten täällä jo monet ovat sanoneet, olet selvästi fiksu kaveri ja mahdollisuutesi selvitä tästä elämästä ihan mukavasti ovat hyvät.
"En pysty ilmaisemaan itseäni, en vaikuttamaan mihinkään, ihmiset kävelevät vaan ohi loputtomana virtana, ja silti kehenkään ei saa yhteyttä"
Tuo on varmasti tuttu tunne monelle. Eikä se vain ole tunne, vaan totisinta totta. Mutta se ei ole sinun eikä muidenkaan vika vaan yhteiskunta on vain saatu pyörimään tällä tavoin. Se on ollut hinta elintasostamme. Jos aikoo pärjätä, on panostettava kaiken aikaa niin moneen asiaan, että ihmissuhteet jäävät pakostakin toiseksi. Sitä kulkee vain virtana hoitelemassa asiasta toiseen eikä paljon sivulle vilkuilla että onko siellä kenties joku kiintoisa ihminen. Kun ei ole kuitenkaan aikaa. Ja tämä koskee kaikenikäisiä. Ja jos/kun putoaa oravanpyörästä, on aikaa - ei muuta.
"Yritän elää mahdollisimman terveellisesti, en syö edes sokeria (mutta en kyllä kasviksiakaan), urheilen jne mutta ei auta"
Hei, minusta tuo ei kyllä kuulosta lainkaan terveelliseltä. Hiilihydraatteja tarvitaan, erikoisesti aivot tarvitsevat niitä. Jos aivot eivät saa sokeria, niin ne ei kyllä lainkaan tykkää. Ja aivoistahan on niin paljon kiinni. Eihän sinun kuitenkaan tarvitse ahtaa niitä liikaa kuten monet muut.
"Mikä pahinta, minulla ei ole motiivia elää, ei mitään tavoitetta tai päämäärää"
Kuten hyvin ymmärrät itsekin, TUO on avain parempaan elämään. Keskity motiivin löytämiseen, ihan oikeasti. Puhut siitä, että et halua vaikutteita yhteiskunnasta ja sen sairaasta moraalista. Jokin sinua siinä pännii, eikä ihme. Ajan myötä noin fiksu kaveri voi varmasti vaikuttaa asioihin jollain tavoin, olethan noin hiton nuorikin vielä. Millainen olisi se yhteiskunta, jossa haluaisit elää? Siinähän sinulla on jo päämäärää kerrakseen. Ja varmasti löydät muitakin, jotka ajattelevat kuten sinä ja ovat luonnollisesti kavereitasi - kysymättäkin.
Silloin kun vähän masentaa, on vaarana jäädä kiinni siihen ihanaan surulliseen tunteeseen ja jäädä piehtaroimaan siinä. Minä väärinymmärretty raukka ja kova kohtalo. Vaikka se olisi tottakin, on hyvä itkeä ja surra ja sitten jatkaa matkaa.
Yksi todella yksinkertainen keino päästä ikävistä ajatuksista on lähteä ulos ja keskittyä kaikkeen näkemäänsä. Mitä näet? Mitä kuulet? Mitä aistit? Keskityt vain ympäristösi tarkasteluun (en puhu nyt kyyläämisestä :P). Ilman ajatuksia vain tässä ja nyt. Vapauttavaa. Kokeile!
Ja hei! En ole asiantuntija, olen vain keittiöpsykologi eikä juttujani tarvitse turhan vakavasti ottaa. Olit vain niin symppis että oli pakko vähän reagoida. Tsemppiä sulle!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8243932#comment-38444554
Vähän niinkuin yhteisviesti teille.
NoCSuC great site. I love online games, petite teens hentai, [url="http://crcatb.fr/oDGVsoYSeKEbJ.html"]petite teens hentai[/url], http://crcatb.fr/oDGVsoYSeKEbJ.html petite teens hentai, =-DDD, little boy fucked hentai, [url="http://www.genrepsoft.com/EmVjRsRTqapYL.html"]little boy fucked hentai[/url], http://www.genrepsoft.com/EmVjRsRTqapYL.html little boy fucked hentai, 6808, doa hentai galleries, [url="http://www.chicagopersonaltraining.com/totnZqAvYxRAs.html"]doa hentai galleries[/url], http://www.chicagopersonaltraining.com/totnZqAvYxRAs.html doa hentai galleries, yhddwg, ero shocker hentai, [url="http://www.cscl.com/LVcDPgNpiqiWb.html"]ero shocker hentai[/url], http://www.cscl.com/LVcDPgNpiqiWb.html ero shocker hentai, :(, osen eva hentai adv, [url="http://customcommunication.co.uk/hJNfUhUZnnSyH.html"]osen eva hentai adv[/url], http://customcommunication.co.uk/hJNfUhUZnnSyH.html osen eva hentai adv, 54230, mei ling metal gear solid hentai, [url="http://www.kateschrock.com/zWjDklbQnmEih.html"]mei ling metal gear solid hentai[/url], http://www.kateschrock.com/zWjDklbQnmEih.html mei ling metal gear solid hentai, 2985, justice leage hentai, [url="http://pdmsea.com/ffTbAPGhNhJTb.html"]justice leage hentai[/url], http://pdmsea.com/ffTbAPGhNhJTb.html justice leage hentai, 28086, maid hentai tgp, [url="http://www.freguesiarioloba.com/PWcEDjpDpNtHp.html"]maid hentai tgp[/url], http://www.freguesiarioloba.com/PWcEDjpDpNtHp.html maid hentai tgp, tiz, school uniform hentai, [url="http://www.egokilan.net/NUVpBuMhzsgjH.html"]school uniform hentai[/url], http://www.egokilan.net/NUVpBuMhzsgjH.html school uniform hentai, 06314, captured hentai gets fucked by wolf, [url="http://www.mak-leeklilybreeding.com/MJpsNRXfcxBBc.html"]captured hentai gets fucked by wolf[/url], http://www.mak-leeklilybreeding.com/MJpsNRXfcxBBc.html captured hentai gets fucked by wolf, :), hentai sex mom and son, [url="http://www.acaseca.com.ar/CiMIsMzyQnmod.html"]hentai sex mom and son[/url], http://www.acaseca.com.ar/CiMIsMzyQnmod.html hentai sex mom and son, >:-[, keroro gunso hentai, [url="http://www.cdtours.ca/VrtGberKDhRkG.html"]keroro gunso hentai[/url], http://www.cdtours.ca/VrtGberKDhRkG.html keroro gunso hentai, 8-(, hentai lesbian with dick, [url="http://www.fleeb.com/ROVsJZsebpmSK.html"]hentai lesbian with dick[/url], http://www.fleeb.com/ROVsJZsebpmSK.html hentai lesbian with dick, %-OO, human ape love, [url="http://www.jesusvoltara.com.br/OfamrnThwuDPF.html"]human ape love[/url], http://www.jesusvoltara.com.br/OfamrnThwuDPF.html human ape love, 03151, blond gay hentai, [url="http://www.stlukessavannah.org/xLepkjzAzjetD.html"]blond gay hentai[/url], http://www.stlukessavannah.org/xLepkjzAzjetD.html blond gay hentai, vlyxne,
YihJhk ifldnykxxctt, [url=http://mkwhmherfciq.com/]mkwhmherfciq[/url], [link=http://erizdgzojvuc.com/]erizdgzojvuc[/link], http://okqhflwxmqtd.com/
Minustakin vaikutat fiksulta ja osaat ilmaista ajatuksiasi selkeästi. Olet nähnyt, miten tärkeitä sosiaaliset suhteet ovat elämässä, se on hyvä huomio. Arvostat oikeanlaisia asioita, sinulta vain mielestäsi puuttuu kyky niiden hankkimiseen. Luulen kuitenkin että voit löytää samanhenkisiä ihmisiä ympärillesi, kun vähän rohkaistut. Jokin harrastusryhmä esimerkiksi tai vaikka vapaaehtoistyö voisi tutustuttaa uusiin ihmisiin. Nyt kesäaikaan on myös talkootyötä tarjolla erilaisten tapahtumien järjestämisessä, sekin on usein luonteva tapa lähestyä muita. Mutta tietenkin sen mukaan, mikä sinua itseäsi kiinnostaa eniten - siellä todennäköisyys tavata omanhenkisiä ihmisiä on ehkä suurin.
Vastaan viestiisi, koska ajatuksesi kuulostivat kuin suoraan minun omiltani. Olen sinua reilusti vanhempi nainen, mutta olen miettinyt samoja juttuja ja painiskellut yksinäisyyden kanssa vuosikausia. Nyt alan näkemään sen, mikä vastuu itsellä on oman tilanteen kohentamisessa. Helppoa se ei tule olemaan, mutta rohkeasti ja sitkeästi täytyy yrittää tutustua ihmisiin ja koittaa olla välittämättä pettymyksistä, joita myös joskus tulee. Yrittänyttä ei laiteta!
Olisi mukava kuulla, mitä sinulle kuuluu tällä hetkellä. Tsemppiä ja kovasti voimia eteenpäin!
Kiva kun jaksoit kirjoitella. Yritän treenata nyt kovasti, lähden kohta taas juoksemaan. Valitettavasti ennustaisin että edessä on paljon fyysistä sekä henkistä kipua eikä lievitystä ollenkaan. Ehkä asiat muuttuisivat sitten paremmaksi kunhan jaksan kiduttaa itseäni oikein kunnolla.
Asiat menee kokoajan "hullumpaan" (parempaan?) suuntaan eikä mikään ole tarpeeksi. Ajatusmaailma muuttuu kokoajan.
En nyt oikein osaa selittää, en nyt ainakaan keksi oikeita sanoja.
Hyvä että jaksat huolehtia kunnostasi, mutta ethän rääkkää itseäsi liikaa. Luulen, että olosi paranee pikemminkin olemalla armollinen itsellesi. Toivon sinulle positiivista mieltä ja rohkeutta solmia uusia kontakteja. Itse huomasin tänään, oltuani pitkään yksin, miten muiden seura helpottaa oloa. Koitin pakottaa itseni juttelemaan muille ja huomasin, että siinä taidossa voi kehittyä :) Toivon sinulle mukavaa kesän jatkoa!
"En pysty ilmaisemaan itseäni, en vaikuttamaan mihinkään, ihmiset kävelevät vaan ohi loputtomana virtana, ja silti kehenkään ei saa yhteyttä."
ehkä olet sellaista tyyppiä että sulle on helpompi ilmaista itseäsi kirjoittamalla ja tänne nettiinhän on helppo kirjoittaa. Sillä tavoin saa edes jollain lailla ihmisiin yhteyttä, vastakaikua ajatuksilleen ja ehkä jopa vaikuttaakin jotain.
Suomalaisessa yhteiskunnassa ei vaan live-elämässä ole ollut oikein "sopivaa" mennä juttelemaan tuntemattomille kuin ehkä baareissa joten kun itsekään en alkoholista välitä enkä siis baareissakaan viihdy niin eipä ole tilaisuuksia jutella ihmisille oikein missään muualla kuin työpaikalla.
Luulen että työelämässä tuntisit olosi kotoisaksi, työ on merkittävä asia ihmisen elämässä, hyvä kiinnekohta siis, työpanoksellasi on merkitystä, työkavereiden kanssa on pakkokin jutella vähintäänkin työhön liittyvistä asioista ja helposti muistakin asioista ja niin edelleen.
Moikka!
Laitanpa nyt vielä viestiä, vaikka en tiedä luetko enää tätä keskustelua. Jäi kuitenkin vaivaamaan tämä asia. Luin tuon aloitusviestisi varmaan jo aika päiviä sitten, mutta nyt sitten vasta kirjoitan pari riviä näköjään. Piti nimittäin ensin miettiä ja minähän olen tämmöinen mietiskelijä. Siis sitä asiaa minulla oli, että koska olen itsekin kokenut (ja koen edelleen, mutta on minulla nykyään yksi ystäväkin jopa..) yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä, niin jotenkin sympatisoin ihmisiä, joilla on samanlaisia ongelmia. Samanlaiset ymmärtää samanlaista, niinhän se on. Haluaisin niin kovasti toivottaa voimia kaikille muillekin yksinäisille, välitän teidän tilanteesta paljon (jos sillä yleensä on mitään merkitystä jos joku yksittäinen naikkonen jostain Suomesta välittää...), koska tosiaan tiedän mitä se on.
Tykkäsin kuitenkin tuosta ajatuksesta, että aiot tehdä joka päivä edes jotain, joka auttaa sinua parantamaan tilannettasi. Se on hyvä periaate ja toteuttamiskelpoinen minunkin mielestäni. Eipähän ainakaan voi sitten sanoa, ettei ole yrittänyt mitään. Itselläni on yksinäisyyden lisäksi ongelmana tällä hetkellä myös työttömyys, mutta toisaalta, voisihan ihmisellä huonomminkin mennä. Voisi esimerkiksi terveys olla huono tai jotain semmoista.
Niin sitä vielä haluaisin sanoa, että jos mahdollisesti haluaisit vaihtaa ajatuksia tästä aiheesta (yksinäisyydestä) niin minulle saa kirjoittaa. Ja saa muutenkin kertoa esim. päivän tapahtumista, jos kukaan muu ei kuuntele. Onhan tämä ihan eri asia, kuin että kertoisi jollekin joka olisi lähellä, mutta ajattelin että jos siitä olisi jotain apua. Voisin sitten vastailla takaisin ja kertoa omiakin kuulumisia. Osoitteeni on vähän outo, se on nimittäin: [email protected]. Einari oli nimittäin ensimmäinen etunimi joka tuli mieleen ja jeeppi ensimmäinen sana joka tuli mieleen, joten se on ikään kuin sukunimi. Uskon kuitenkin että Suomessa tuskin on ketään tuon nimistä, joten otin tollaisen anonyymiosoitteen. :)
Niin ja ai niin.. olen sinua jonkun vuoden vanhempi naispuolinen henkilö, jos haluat tietää.
Mä meen kans tällä Jeesus-osastolla, koska Hän on ainoa, joka voi todella ymmärtää!!! JEESUS OLI YKSINÄINEN/ koki yksinäisyyttä ja HÄN ELÄÄ (voitti kuoleman) ja ODOTTAA, että avaudut HÄNELLE. HÄN VASTAA! Ei tässä oo helppoa kenelläkään sinänsä..maailmassa on pahaa,ihmiset on pahoi, VÄLINPITÄMÄTTÖMIÄ. Tätä sun vuodatusta -en kirjoita pilkkaaval sävyl- on lukenu jo 400 tyyppii! Aika jees, eli et oo yksin!
Must tuntuu, et täs kulttuuris vallitseva individualismi-ajattelu on yks, mikä on ajanut ihmisii ihan ku sellasiin bunkkereihin, et kukaa ei uskalla/halua/välitä puhua toiselle tai jopa USKALLA VÄLITTÄÄ menettämisen pelossa toisesta/toisista vaik RAAMATTU siihen kehottaa! Ja sit on itseriittosuutta, ja ei millää pahalla, mist taidat iteki vähä kärsiä (harrastit liikuntaa ja terv. syöm,etkä haluu lösähtää sohvan eteen lihottaa ittee). Sit on just tää,et ollaa hirmuvalikoivia suhteessa valitsemaan seuraan,eikä kelpuuteta suunnillee ketää ympärille.
Sit haluun rohkasta sua tos kuntoilu ja hyvin syönnissä,et sehän on tosi jees!! Lainasin kirjastos sellasen kirjan ku Ruokatohtori,mitä suosittelin ja siel oli ruoka-aineita mitä vaikuttaa meiän henkiseen hyvinvointiin!! Ja "YLLÄRI" kasvikset,täysjyväviljat ja hedelmät on niit ruokii,jota nostaa mieltä! Mikä löytyy myös RAAMATUSTA,mikä on mahtaVAA! Esim Daniel ja hänen veljet söi kasvisruokaa kunniaks JUMALALLE :D
Ja noist menomestoist mis tapaa jengii,:SEURAKUNNAT www.elavasana.net pasilas,TERVETULOA! Aina sunnuntaisin: saa kohdata elävää JUMALAA ja saa tutustua uusiin ihmisiin! ja toinen www.saalem.fi hakaniemes hell.seurak: TERVETULOA! Esim tänää on seiskalta meininkii!
Ja tiäks,oo rohkee,tee alote! vaik se tuntus just tyhmältä tai ääliöltä lähestyy vierast/ vierait ihmisii ni laita ne ajatukset pois ja vaan lähesty ihmisii! Lupaan et etsivä palkitaan! Älä välitä negatiivisista ihmisistä,ohita ne! Tuut ehkä pettyyn,mut älä hellitä,äläkä jää kii pettymyksiin! Etsivä nimittäin löytää aina! Mieti jengii jota huuhtoo kultaa,miten paljon siel on hiekkaa joukos! Ne voi olla ne torjuvat,negatiiviset ihmiset,mut sielt paljon hiekan seasta LÖYTYY se KULTA! SIUNAUSTA SULLE OIKEEN PALJON! ja btw siunaus muuten tarkottaa LISÄÄ ILOA ja LISÄÄ ONNEA ja MENESTYSTÄ! kelaa! ELI HISSIL VAA YLÖSPÄI :D