Oon niin yksin, vaikka oon seurustelusuhteessa. Poikaystävä haluaa mennä ja pitää hauskaa, vaikka sanoo, ettei halua olla vapaa.
Jo pelkästään kuukauden sisällä se on ollut kolme kertaa juomassa. Pahin varmasti oli se, kun se ei edes tullut mut valmistujaisjuhliin (vetosi välimatkaan, juhlat nimittäin pidettiin mun isovanhempien luona 50 km päässä Helsingistä), vaan meni kaverinsa juhliin ja illalla niiden kanssa juomaan. Musta se ei vaan mene niin, mun mielestä mun juhlat olisi pitänyt olla tärkeimmät :'(
Nytkin se on ollut jo kaksi päivää peräkkäin juomassa jossain pk-seudun ulkopuolella, kyllähän se sinne jaksaa lähtee, vaikka on pitempikin välimatka. Kaverit viettää juhannusta omien seurustelukumppaniensa kanssa, niin en viitsi tunkea mukaan, vaan olen yksin :'( Soitin äsken poikaystävälleni, että onko se lähdössä vielä tänäkin iltana baariin (kuulemma on) ja joku sen kaveri huusi sieltä taustalta, että lopeta sen ämmän kanssa juttelu. Arvatkaa sattuiko? Sen kaverit näkee, että mä roikun siinä ja musta tuntuu, että sekin ajattelee musta niin, vaikka haluan vaan parisuhteen, jossa on yhdessäoloa ja jossa me molemmat ollaan pariskuntana tervetulleita esim. mökille YHDESSÄ. Kun nykyään noi kutsut koskee vaan mun poikaystävää, ei ikinä mua :(
Tuntuu niin pahalta, vaikka tiedän, että teen pikkujutuista isoja. Mä vaan oon sen tyyppinen ihminen, että silloin kun seurustellaan, niin voidaan ihan hyvin juhlia yhdessä tai olla ja tutustua jommankumman puolen kavereihin, ettei tarvii pitää elämiä sillä tavalla erillään.
Jo pelkästään kuukauden sisällä se on ollut kolme kertaa juomassa. Pahin varmasti oli se, kun se ei edes tullut mut valmistujaisjuhliin (vetosi välimatkaan, juhlat nimittäin pidettiin mun isovanhempien luona 50 km päässä Helsingistä), vaan meni kaverinsa juhliin ja illalla niiden kanssa juomaan. Musta se ei vaan mene niin, mun mielestä mun juhlat olisi pitänyt olla tärkeimmät :'(
Nytkin se on ollut jo kaksi päivää peräkkäin juomassa jossain pk-seudun ulkopuolella, kyllähän se sinne jaksaa lähtee, vaikka on pitempikin välimatka. Kaverit viettää juhannusta omien seurustelukumppaniensa kanssa, niin en viitsi tunkea mukaan, vaan olen yksin :'( Soitin äsken poikaystävälleni, että onko se lähdössä vielä tänäkin iltana baariin (kuulemma on) ja joku sen kaveri huusi sieltä taustalta, että lopeta sen ämmän kanssa juttelu. Arvatkaa sattuiko? Sen kaverit näkee, että mä roikun siinä ja musta tuntuu, että sekin ajattelee musta niin, vaikka haluan vaan parisuhteen, jossa on yhdessäoloa ja jossa me molemmat ollaan pariskuntana tervetulleita esim. mökille YHDESSÄ. Kun nykyään noi kutsut koskee vaan mun poikaystävää, ei ikinä mua :(
Tuntuu niin pahalta, vaikka tiedän, että teen pikkujutuista isoja. Mä vaan oon sen tyyppinen ihminen, että silloin kun seurustellaan, niin voidaan ihan hyvin juhlia yhdessä tai olla ja tutustua jommankumman puolen kavereihin, ettei tarvii pitää elämiä sillä tavalla erillään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tietenkin tuo kasvattaa silmäpusseja ihan hirveästi kun itket ja suret, mutta oikeasti jtä se kundi.Mitä hitsiä sä roikut siinä jäbässä joka ei taho etes oikein olla sun kaa. Ryyppää ja rellestää muualla ja mahdollisesti jopa pettää niin mtä hitto sä istut ja odotat. Joo tiedän sä rakastat ja haluat olla... Mutta hae sellanen kundi joka arvostaa sua ja sun ajatusmaailmaa seurustelusuhteesta. KOska tuo ei oo mitään muutakuin henkist väkivaltaa ja mitä kauemmin roikut niin tämä kesä menee sun kohdalta ohi. Ehdit kuule nauttia vielä!!!
Ja muuten tuo ei oo mikään pikkujuttu että miespuolinen henkilö kohtelee naista noin, en vilkasiskaan.
Näihän se on. Tuntuu että se haluaa seurustella, mut olla silti vapaa.. Siis ei vapaa iskeen naisia, mutta tulemaan ja meneen miten se haluaa. Voittehan koittaa keskustella kun taas ootte kaksin? ja kertoo milt sust on tuntunu.. ehkä se ei oo vaan tullu aatelleeks. plus sit viel et sen kaverit saattaa painostaa sitä oleen aina ihan niinkuin ennenkin.. ja sehän ei seurustellessa voi olla enää niin.
Pää pystyyn vaan :) keskustelkaa, ja jos sit ei tajuu.. niin ei.. sit pitee miettii mitä sen jälkeen sitte. Turha olla ihmisen kaa jonka kanssa on ihan samallaista kuin yksin.. vai mitä?
Mutta me voidaan nähdä vasta ensi viikonloppuna :( Mä kun teen töitä aamuvuorossa ja sillä on ensi viikon iltavuoro, niin ei voida nähdä muuta kuin viikonloppuna. Se ei ole esitellyt mua vielä reilun vuoden seurustelun jälkeen vanhemmillensakaan (se on vedonnut siihen, että sen kotona on asiat nyt vähän huonosti, vanhemmat riitelee jne.), niin ei voida olla yötä vaan ainoastaan nähdä päivisin. Mä en oo siis ikinä käynyt sen kotona, se tulee aina meille.
Joten ei voida oikein keskustella melkein viikkoon kunnolla. Ja jotenkin tässä pitäis vaan kestää, kun ei tiedä yhtään mitä siellä baarissakin nyt tapahtuu, sen kaveritkin vaikuttaa jo vihaavan mua ja kohta vihaa koko poikaystäväkin. Miksen vaan vois olla niin vahva? :(
Jätä tuommonen juoppolalli ja hanki kunnon mies!
mieleen oma äskettäin päätttyny suhde mieleen... poika halus olla mieluummin ystäviensä kanssa kun minun. se kertoo jollai tapaan aika paljon pojan tärkeysjärjestyksestä. jätä tollanen.
Tosi surullista :(. Jos mä oisin sä nii mä jättäisin tommosen.. sä ansaitset parempaa ja kyl löydät jotai parempaa. Kauheeta että sen kaverit ajattelevat sinusta tollee.. mun exän kaverit ja perhe kohteli mua ku kuningatarta!
sä ansaitset parempaa!
kerro hänelle että sinusta tuntuu hyvin pahalta tämä asia ja joku muutos on tultava. Ei noin voi jatkua että sinulla on aina paha mieli! Jos ei keskustelu toimi, niin anna olla, et ota yhteyttä miehees, kunnes tämä itse suostuu juttelemaan asiasta ja on ymmärtänyt missä mennään. Jos tämä ei ota yheyttä, niin sehän on jo vesi selvää ettei kannata sinunkaan uhrata häneen enää aikaasi.
Yritä keksiä paljon muuta tekemistä sille ajalle kun et ole yhteydessä, ettet sorru itse soittelemaan hänelle. Nyt pitää olla vähän raaka ja tehdä rajat selviksi.
Nuoren elämä kyl vähän tykkää olla tuollaista että ollaan menossa 24/7 ja ryypätään paljon, moni ei ole valmis pitkäikäiseen seurusteluun vaikka seurustelisikin.