Seuraan rakennusprojektimme internet-sivuilla maalämmön (=koko talon) todellista sähkönkulutusta.
http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/matiaksellekoti/energia.html
Enää ei tarvi arvailla mitähän se maalämpö kuluttaa.
http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/matiaksellekoti/energia.html
Enää ei tarvi arvailla mitähän se maalämpö kuluttaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Perheenne on ilmeisesti kolmehenkinen? Näetkö koneestasi maalämpöpumpun kuluttaman sähkön? Olisi nähdä saada nekin tiedot, jotta voidaan vertailla maalämmön osuutta kokonaiskulutukseen. Vieläkö viitsisit ilmoitella poltetun puun määrään? Vai joko alkaa tulla laboratorirottamainen olo :)
3 henkilöä.
Ei takkaa, joten ei pala puuta tippaakaan.
En tiedä pelkän pumpun kuluttamaa sähkön määrää.
Talosi kokoon ja V 9:lle ylisyvä lämpökaivo.Miksi lämmität 340 litraa vettä, kun et sitä luultavasti koskaan tarvi käyttöön niin paljon?
Eikö Lämpö-Ässä näytä sähkönkulutusta digitaalisesti? Jos ei, onpa alkeellista tekniikkaa nykyaikana.
>Talosi kokoon ja V 9:lle ylisyvä lämpökaivo.
Lämpöässälle on varmaan etua hiukan syvemmästä. Jälkeenpäin hankala ois korjata jos energiantarve kasvaa.
>Miksi lämmität 340 litraa vettä, kun et sitä luultavasti koskaan tarvi käyttöön niin paljon?
Kai sitä joskus kavereitakin käy saunomassa?
Vähän hävettäis tunnustaa että KALLIISTA ivestoinnista huolimatta loppui vesi. ;-)
Yksi tärkeä pointi lienee antaa täystehopumpulle pitempiä käyntiaikoja tuon isomman varaajan avulla.
Itse laittanen 500 litran varaajan MLP:lle.
>Eikö Lämpö-Ässä näytä sähkönkulutusta digitaalisesti? Jos ei, onpa alkeellista tekniikkaa nykyaikana.
Mittari maksaa.
Minkä merkkisissä pumpuissa on nykyisin vattimittari?
Viimevuonna huomasin moisen vain siinä rovaniemeläisessä pumpussa.
Kateuden peikko iskee näemmä heti kun joku rakentaa itse itselleen kotia tyyliin ettei tarvitse tinkiä mistään eikä mennä rimaa hipoen kaikessa. On se ihmeellistä.
Mistä muuten tiedät että kaivo on ylisyvä - voihan olla että virtaus kaivossa on olematon tai vesipinta alhaalla. Tai sitten on haluttu ettei tarvitse pelätä kaivon jäätymistä ja on haluttu varmistaa hyvä hyötysuhde ympäri vuoden ehkä koko loppuelämän ajan.
Jos itse haluat tinkiä elämisen pienistä mukavuuksista onko pakko vaatia sitä muilta. Jos joku haluaa, että käyttövesi riittää tai ettei puita tarvitse pakolla poltella jotta tarkenee -niin tarviiko siitäkin olla kateellinen? Huomautteletko vaikka naapurillesikin jos hänen uudessa autossaan on enemmän voimaa tai muita ominaisuuksia kuin sinulla?
Talo vaikutti muuten korkealta kuvassa ainakin maisemia ollee hyvä katsella noin suuren lasiseinän läpi, jos vielä näkymänä on meri tai järvi niin minäkin alan ainakin hieman kadehtia.
...lämmittää myös kämppää joten sitä ei voi laskea pois lämmityskustannuksista.
Talosi tilavuus hieman epäilyttää? Jos sinulla on 147 m2 ja 590 m3 tarkoittanee se noin 4 m:n keskikorkeutta? Ei ainakaan päälle päin näyttäisi siltä? Nyt siis puhutaan lämmitettävistä kuutioista ei rakennuksen kokonaistilavuudesta.
Oma pumppu kuluttanut nyt reilussa 4 kk 2900 kWh.
Oliko ne 590m3 vai 509m3.
245 neliötä, huonekorkeus n.260 keskimäärin. Ainavalmis kiuas tai hetivalmisko se oli. No se harvia! Neljä kertaa viikossa saunotaan. T15 Lämpöässä tuottaa lämpöä ja lämmintä vettä 700 litranen varaaja. Porareikä 188m. Eikä siis erillistä sähkönkulutusmittaria (lämpöässä). Kaikkeen sähköön meni tammikuussa 1520 ja helmikuussa 1350 kwh. Meitil on sellane nunnauunin liesileivinuuni jota lämmitellään tunnelman vuoksi pari kolme kertaa viikossa pari pesällistä kerralla. Eristettä normaalisti 20cm ja ylhäällä 40cm viistoilla osilla 30cm ja yläkerran seinissä 35cm (tekniset syyt). Penskoja neljä pikkusta. Huonelämpö 19-20. Energiansäästölamput ulkovaloissa. Varaajalämpö ala talvella 42 astetta ja ylä 60-75. Kesällä pidän alhaalla 55 ja ylhäällä ei paljon yli 60 mee. Nyt näpyttelin vattenfallille kulutusta vuoteen 12130 kwh. Aikalailla laskelmieni mukainen. Mielestäni kannattaa laskea varaajan lämpötila talvella lähemmäksi maksimi menoveten lämpöä, koska talvella pumppu käy kumminkin enempi ja pumppu pystyy parempaan hyötysuhteeseen. Lämpötilaerolla 3 astetta pumppu käy pahimmilla pakkasilla 35minsaa ja on 40minsaa hiljaa.
Minulle tullee about samat kulut ja ehkä laitteetkin. Öylyyn.
Mutta minnepäs sinä pytinkin pykäsit?
>Mielestäni kannattaa laskea varaajan lämpötila talvella lähemmäksi maksimi menoveten lämpöä, koska talvella pumppu käy kumminkin enempi ja pumppu pystyy parempaan hyötysuhteeseen.
Lämpötilaerolla 3 astetta pumppu käy pahimmilla pakkasilla 35minsaa ja on 40minsaa hiljaa.
Eli siis... pumppu käynnistyy talvella kun varaajan alaosan lämpötila on 39 asteessa ja sammuu kun se saavuttaa 42 astetta?
Mitä etua/haittaa tulisi jos vielä pidentäisi tuota käyntiaikaa (esim 5 asteen varaajalämmön vaihtelut)?
(kaivo jäähtyisi aina kerralla enemmän ja hyötysuhde pienenisi vai pienenisikö sittenkään? toisaalta käynnistyksiä tulisi vähemmän?)
Osaako lämpöässä/Öymään vaihtaa kesä/talvimoodiin automaattisesti tai ulkolämpötilan mukaan vai pitääkö se säätää itse?
että olisiko siinä järkeä että talvella pumppu toimisi varaajan alaosan lämpötilojen mukaan ja kesällä yläosan mukaan?
Onko siellä anturit yms valmiina joita Ouman voisi käyttää moiseen säädön vaihteluun?
Käyttöveden lämmön sekoitin ei liene automaattisesti mukana nuissa T15 varaaja -paketeissa? (kai moisia käytetään kumminkin nykyaikana?)
Ou manin uuden version pitäisi osata ohjata kompuraa myös käyttöveden lämpötilan mukaan. Silloin alaosan lämpötila nousee asetusarvosta, jos käyttövesi uhkaa jäädä alle tavoitearvon. Näin sen olisi pitänyt olla jo aikojen alusta asti, mutta mm. omassa vehkeessäni (L-S 9V), joka on nyt käynyt pari päivää (hankittu jo ajat sitten, aikataulusuunnitelmat eivät aivan toteutuneet), ohjausta käyttöveden mukaan ei vielä ole. Varaajan alaosan lämpötilaa pitää käydä veivaamassa kesäksi ylös ja syksyllä taas pienemmälle. Tosi avutonta! En tosin vielä tiedä olisiko tämä ominaisuus saatavana päivityksenä vanhempiinkin laitteisiin. Käyttöveden lämpötilan laite sentään nytkin kertoo.
Eroalue, eli käynnistymis- ja pysähtymislämpötilojen ero, on perusasetuksissa säädetty 6 asteeseen. Suurempi vaihteluväli pidentää ja harventaa käyntijaksoja, mutta samalla hyötysuhde hieman kärsii, kun varaajan lämpötilaa on samalla nostettava, että alalämpötila ei tippuisi. Toisaalta eroalueen asetus on jostain syystä huoltokoodin jakana, ja sitä pitää yrittää ruinata tehtaalta.
"En tosin vielä tiedä olisiko tämä ominaisuus saatavana päivityksenä vanhempiinkin laitteisiin."
Sinuna ottaisin yhteyttä vaikkapa suoraan Oumaniin, jos ei lämpöässän kautta onnaa päivittäminen.
Luultavasti tarvitset vain uuden softan siihen oumaniin.
Itse kävin oumanin tehtaalla, uteliaisuuttani kyselemässä rumia ja he olivat varsin avoimia & järkevän oloisia...
Sillä eroalueen säädöllä voineen tehdä "hallaa" kompuralle. Siksi kait esto.