Mielestäni ollaan tultu jo kauan sitten siihen pisteeseen että meillä koulutetaan aivan liikaa ihmisiä korkeakouluissa. Tästä johtuen korkeakoulu opiskelijat jäävät yhä useimmin valmistuttuaan työttömiksi tai pääsevät koulutuksestaan huolimatta kaupan kassalle tai autokauppiaaksi (ei millään pahalla näitä ammatteja kohtaan). Valmistumisen taas estää resurssien puute eli tenttikirjoja on liian vähän ja luennoille ei mahdu aina edes sisään.
Mielestäni ikäihmisiltä (50 ) pitäisi ottaa opinto-oikeus korkeakouluissa kokonaan pois, ja kehittää heillä oma täydennyskoulutus korkeakoulunsa(avoin yliopisto.)
Ammattikorkeakoulut ovat kehittyneet, mutta vieläkin niistä löytyy sellaisia variaatioita, joita ei voida kutsua korkeakouluiksi, vaan pikemminkin rahaa ja resursseja tuhlaaviksi tyhjäpää opinahjoiksi. Ja näiden ammattikorkeakoulujen tarkoitus onkin vain edistää ympäristönsä hyvinvointia houkuttelemalla opiskelijoita enemmän ja enemmän, välittämättä siitä miten nämä oppilaat sijouttuvat työelämään opintojensa jälkeen.
Mielestäni kaikkea maassamme järjestettävää korkeakouluopetusta tulisi vähentää ja opetuksen laatua ja siihen liittyvää tutkimusta parantaa. Aloituspaikkoja voisi karsia joillakin aloilla jopa puolella. Mutta kommentoikaa ja antakaa rakentavaa kritiikkiä.
Mielestäni ikäihmisiltä (50 ) pitäisi ottaa opinto-oikeus korkeakouluissa kokonaan pois, ja kehittää heillä oma täydennyskoulutus korkeakoulunsa(avoin yliopisto.)
Ammattikorkeakoulut ovat kehittyneet, mutta vieläkin niistä löytyy sellaisia variaatioita, joita ei voida kutsua korkeakouluiksi, vaan pikemminkin rahaa ja resursseja tuhlaaviksi tyhjäpää opinahjoiksi. Ja näiden ammattikorkeakoulujen tarkoitus onkin vain edistää ympäristönsä hyvinvointia houkuttelemalla opiskelijoita enemmän ja enemmän, välittämättä siitä miten nämä oppilaat sijouttuvat työelämään opintojensa jälkeen.
Mielestäni kaikkea maassamme järjestettävää korkeakouluopetusta tulisi vähentää ja opetuksen laatua ja siihen liittyvää tutkimusta parantaa. Aloituspaikkoja voisi karsia joillakin aloilla jopa puolella. Mutta kommentoikaa ja antakaa rakentavaa kritiikkiä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen kanssasi samaa mieltä. Suomalaiset eivät älykkyydeltään tai etenkään sen jakaumalta poikkea lainkaan muusta maailmasta. Näin on aivan mahdoton tavoite kouluttaa 75 prosenttia ikäluokasta korkeakouluissa, sillä ilman merkittävää koulutustason laskua tämä ei ole mahdollista. Lisäksi tuloksia heikentää se, että opetusresurssien kasvattamista edes sisäänottojen suhteessa ei ole tehty, pikemminkin entisiäkin on supistettu.
Lopputuloksena on se, että vain 40 - 70 prosenttia koulutuksen aloittaneista saa loppututkinnon, melkoinen osa amk-tutkinnon ja osa yliopistotutkinnonkin suorittaneista joutuu pysyvästi suoritustason tehtäviin, joihin heidän koulutustaan ei ole tarkoitettu, ja että kaikille muillekaan loppututkinnon suorittaneille ei löydy koulutusta vastaavaa työtä. Toisaalta en ymmärrä, onko Suomen kustannuksellaan koulutettava työvoimaa esimerkiksi Norjan tai EU-alueen käyttöön; kouluttakoot työntekijänsä omalla kustannuksellaan.
Ratkaisuksi voisi käydä malli, että korkeakoulutason (amk ja yliopisto) koulutuspaikat esimerkiksi puolitetaan ja ammattikoulupaikkoja vastaavasti lisätään sekä jonkinlaiset ammatilliset jatkotutkinnot otetaan käyttöön. Näin saadaan koulutus ja työvoiman todellinen tarve edes jollakin tavalla kohtaamaan.
Olen toki aika pitkälti samoilla linjoilla, mutta toisaalta minusta unohdat erään seikan: sen, että opintointo ja into kehittää itseään ja ajatteluaan voi herätä vasta korkeakouluopinnoissa. Näin on käynyt itselleni. Kirjoitin suht. keskinkertaiset yo-paperit, mutta yliopistossa olen arvosanoilla mitattuna kiitettävä opiskelija, sekä pää- että sivuaineessa. Ja puhtaasti siksi, että opinnot kiinnostavat!
Ja lisäksi, mielestäni korkeakoulutuksen tulisi olla entistä avoimempi mitä erilaisimmille ihmisille, ei vain niin että ylioppilailla olisi parhaat mahdollisuudet päästä opiskelemaan. Järjestelmän pitäisi olla huomattavasti avoimempi ja tarjota hyvät mahdollisuudet myös niille jotka ovat kenties siinä "kriittisimmässä" hakuvaiheessa jääneet ulkopuolelle ja menneet siksi esim. ammattikoulutukseen. Toisin sanoen liikkuminen erilaisten koulutustasojen ja toisaalta työelämän välillä pitäisi olla entistä helpompaa, ja koulutuksen tulisi kyetä vastaamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien tarpeisiin.
En ollut ehdottamassa lainkaan sitä, että liikkumista eri opiskelureittien välillä tulisi vaikeuttaa, pitäisi vain varmistua entistä paremmin siitä, että vain motivoituneet ja riittävän opiskelukapasiteetin omaavat otettaisiin opiskelemaan.
Tuleva yliopistojen välitutkintomalli oikeastaan vielä parantaa eri opiskelureittejä etenevien mahdollisuuksia yliopisto-opintoihin. Lisäksi tarkemmin ajatellen en ole edes vastaan amk-jatko-opintojakaan, kun ne vain toteutetaan kunnolla. Esimerkiksi tekniikan puolella tämä veisi tilanteen takaisin vanhaan malliin: pelkän perus-amk:n käyneet olisivat teknikoita (tosin nyt insinöörin nimikkeellä) ja sitten amk-jatkokoulutuksen käyneet ihan oikeita insinöörejä, toivottavasti myös osaamiseltaan.
Olet oikeassa siinä että monet ihmiset innostuu, tai jopa heräävät opiskelemaan vasta vähän vanhemmalla iällä kun tietty kypsyystaso on saavutettu, ja ollaan enemmän tietoisia siitä mitä halutaan opiskella. ELi on löydetty asia tai asioita jotka aidosti kiinnostavat. Mutta tästä voidaan johtaa kysymys mikä on asian taustalla. Onko korkeakoulujen tarkoitus motivoida opiskelemaan ja auttaa löytämään aito kiinnostuksen kohde? Mielestäni ainakin yliopisto opetuksen primääritarkoitus on auttaa ymmärtämään/jäsentämään tietoa sekä jakaa uutta tietoa, ja myös tuottaa sitä. Samalla pitää huomioida että motivoituneet ihmiset eivät välttämättä edes kaipaa opetusta vaan ainoastaan oppimisen kannalta hedelmällisen ympäristön.
Mutta koko tämä spekulointi ei anna vastausta itse ongelmaan, joka on korkeakouluopetuksen liian suuri ikäluokkakohtainen volyymi. Oppimista tulee edistää, mutta se ei tarkoita sitä että kaikille tulisi oikeus saada korkeakoulutasoista opetusta. Ja oppiminen on toivottavasti kaikille elinikäinen prosessi, jota pystyy itsenäisesti harjoittamaan hyvin pitkälle.
Eikös ammatilliset jatkotutkinnot ole jo käytössä (olleet jo pitkään)?
Ammatillisen perustutkinnon jälkeenhän voi suorittaa ammattitutkinnon ja viimein erikoisammattitutkinnon eli mestarintutkinnon.
Kukas keksisi keinon millä ammattikoulun arvostusta saisi nostettua?