en tiedä kirjotinko oikeelle palstalle mutta toivoisin että joku äiti jolla on masennus vastaisi minulle.. :)
olen siis nuori nainen joka sairastaa keskivaikeaa masennusta(käytän lääkkeitä siihen). olen miettinyt että kuinka paljon lapsi kärsii äidin masennuksesta? ja miten masentuneet äidit joille on syntynyt lapsi, ovat selvinneet?
minulla on aika ajoin vauvakuumetta mutta en halua itsekkäästi tehdä mieheni kanssa lasta jos lapsi kärsisi masennuksesta.
olen siis nuori nainen joka sairastaa keskivaikeaa masennusta(käytän lääkkeitä siihen). olen miettinyt että kuinka paljon lapsi kärsii äidin masennuksesta? ja miten masentuneet äidit joille on syntynyt lapsi, ovat selvinneet?
minulla on aika ajoin vauvakuumetta mutta en halua itsekkäästi tehdä mieheni kanssa lasta jos lapsi kärsisi masennuksesta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei Annie!
Itse kärsin erityisesti kaamosajan masennuksesta. Sekä ennen äidiksi tuloa syömishäiriöstä, lähinnä ahmimiskohtauksista. Pelkäsin odotusaikana, että puhkeaako synnytyksen jälkeinen masennus. Kerroin huolestani äitiysneuvolassa, ja pääsin jo odotusaikan psykologin kanssa vyyhtiä avaamaan. Lapseni synnyttyä kävin noin vuoden verran (kerran kahdessa kuukaudessa) edelleenkin psykologin juttusilla. Psykologi aukaisi tilanteeni pelkillä keskusteluilla niin, ettei masennuksesta ollut haittaa(jos edes enää olin masentunut) vauva-aikana. Myöhemmin koin lievän burn outin(lapseni ollessa 3,5vuotias), joka liittyi parisuhteen päättymiseen sekä taloudelliseen ahdingoon eli muuhun lapsesta riippumattomaan elämäntilanteeseeni. Siitäkin on selvitty puhumalla psykologin kanssa. Eikä hän missään vaiheessa ole lapseni hyvinvointia kyseenalaistanut. Lapset ottavat asiat sellaisina kuin ne tulevat, jos äiti ei aina jaksa, on se inhimillisyyden näyttämistä eikä vahingoita lastasi. ASia lienee toisin, jos vanhemman masennus syvää ja hautoo itsetuhoisia ajatuksia. Nykyään äitiysneuvolassa tehdään (odotan toista lastani nyt) kysely jo alkuraskaudessa äidin mielialoista ja seurataan myös synnytyksen jälkeen, joten yksin ei masennuksesta kärsivä äiti jää. Varmasti saat keskusteluajan jo ennen odotettua raskauttakin, kun kerrot tämän mieltäsi pohdituttavan asian.
Onnea ja rohkeutta elämääsi!
kiitos sinulle vastauksesta!!!