Alkuraskaushan on herkkää ja kriittistä aikaa pikkuiselle.. Olisi kiva tietää miten moni sitä stressaa ja miten päästä peloista? Oliko varhaisultrasta hyötyä vai toiko mielenrauhan vain hetkeksi?
Itse toista lasta odottelen ja eskoisen kanssa pelkäsin ihan hirveästi, laskin joka päivä milloin rv12 täyttyy ja montako päivää siihen on. Nyt toisen kohdalla rv7 meneillään ja ajattelin säästä ne varhaisultrarahat johonkin kivaan esikoisen kanssa, mutta miten lohduttaa itseään että kaikki on hyvin? Tietääkö muuten joku miten yleisiä keskeytynyt keskenmeno on? Itse haluan ajatella, että niin kauan kun ei ole vuotoja, ei ole hätääkään..
Itse toista lasta odottelen ja eskoisen kanssa pelkäsin ihan hirveästi, laskin joka päivä milloin rv12 täyttyy ja montako päivää siihen on. Nyt toisen kohdalla rv7 meneillään ja ajattelin säästä ne varhaisultrarahat johonkin kivaan esikoisen kanssa, mutta miten lohduttaa itseään että kaikki on hyvin? Tietääkö muuten joku miten yleisiä keskeytynyt keskenmeno on? Itse haluan ajatella, että niin kauan kun ei ole vuotoja, ei ole hätääkään..
Vastaukset 5
Vanhimmat
laskit niitä päiviä?
Ei se vuodottomuus kerro ettei kyseessä olisi esim. tuulimuna.
Eihän se ultra paljoa maksa
Noinpa olen ajatellut itsekin, jos ei vuotoja ym. kipuja ole, on hieman omituista ja turhauttavaa maksaa ylimääräisestä ultrasta, joka ei kuitenkaan takaa että pysyykö pikkuinen sisällä vaiko ei. Kun ei se ole varmaa raskauden missään vaiheessa. Harmilista, mutta niin totta. On vähän kuin heittäisi rahat kankkulan kaivoon, kun viikolla 7 tarkistat että kaikki on ok ja seuraavana päivänä menee kesken. Eihän siinä raha-asiat ensimmäiseksi sureta tietenkään, mutta käsittääkseni nuo yksityisellä teetetyt ultrat maksavat kuitenkin melkoisesti suhteessa siihen ettei se takaa mielenrauhaa kuin vain hetkeksi, jos on tapana panikoida. En tiedä onko varhaisultra tarpeellinen siinäkään vaiheessa, jos on takana keskenmenoja tai muita vaikeuksia raskauksien suhteen, mutta karu totuus on se ettei näissäkään tapauksissa mitään ole tehtävissä vaikka näkisikin ensin että alkio onkin oikeassa paikassa ja seuraavana päivänä ei olekaan.
Tämä on toki jokaisen oma asia ja kukin saa maksaa ylimääräisistä ultrista niin paljon kuin haluaa ja niin useasti kuin haluaa, se ei ole minulta pois. Jos se tuo jollekin turvallisuuden tunnetta ja mielenrauhaa niin toki se on enemmänkin suositeltavaa kuin panikoida ensimmäiseen normaaliin ultraan asti.
Itselläni alkuraskaus oli sen verran epätodellista aikaa etten tahtonut käsittää että sisälläni on elämää. Siksi aika kului tajuttoman nopeasti, huomaamatta, kunnes np-ultra oli sitten edessä. Siinä heräsin todellisuuteen, vauvoja olikin kaksi tulossa, ja sitten vasta alkoikin se huoli, stressi ja hätä, koska mitä vaan voi tapahtua. Ns. riskiraskaus kun on kyseessä, alkoi piinaava taistelu rakenneultraan asti jotta näkisi onko kaikki kohdallaan. Sitten odoteltiin että viikkoja kertyisi tarpeeksi jotta olisi edes pienet mahdollisuudet selvitä edes tehohoidon kanssa elävien kirjoihin. Ja päivä kerrallaan mennään edelleen, jotta vauvat pysyisivät vielä jonkun aikaa sisällä, kun hetken näytti siltä että meinaavat tulla ulos ennen aikojaan. Nyt viikkoja 32 6 ja aletaan olemaan voiton puolella :)
Joten alkuraskaus oli ehkä itselleni se helpoin tikki, toisille se on stressaavinta aikaa. Meitä kun on niin moneksi :) Ihanaa odotusta kaikille!
Tein positiivisen testin viikoilla 4 6. Siitä asti elin kauhusta kankeana, enkä osannut nauttia raskaudesta kun pelkäsin että jotain menee vikaan. Ajattelin, että sitten helpottaa kun tulee ne 12-13 viikkoa täyteen. Mitä vielä, olen nyt viikoilla 27 5 ja VIELÄKIN KAUHUSTA KANKEANA, että jotain menee vikaan!!
Itselläni on ollut kohdunulkoinen, joten varhaisultrassa olen käynyt sen takia, jotta saadaan ainakin kohdunulkoinen raskaus suljettua pois, riski kun kasvaa, jos on ollut jo ykis kohdun ulkoinen (ja jos se todettaisiin, pitää hoitoon hakeutua mahdollisimman nopeasti, voi aiheuttaa sisäisen verenvuodon).
Varhaisultrat ovat tuoneet rauhan, mutta vain hetkeksi, sueraava ultra on aina jännittänyt yhtä paljon ja syystäkin; kohdunulkoista seuranneet raskaudent ovat menneet kesken. Molemmilla kerroilla keskeytynty keskenmeno, toisella kerralla todettiin 2. varhaisultrassa rv 8 2, oli mennyt kesken n. 2 viikkoa aiemmin, seuraavalla kerralla raskaus meni kesken 8 -viikolla, todettiin vasta 12 1 np-ultrassa. Mitään oireita keskenmenosta ei ollut, kätilön mukaan vuoto olisí saattanut alkaa vasta muutamankin viikon jälkeen, joten viisi-kuusi viikkoakin voisi olla täysin tietämätön asiasta noin varhaisessa vaiheessa.
Varasin nyt kuitenkin ajan varhaisultraan, silloin viikkoja on 8 0. Varasin sen vieraalta paikkakunnalta, jossa on kalliimpaa, mutta nyt ehkä tuleva isäkin voi tulla mukaan. On tää raskaus jotenkin niin epätodellinen: mitään oireita ei juurikaan ole toisin kuin ekassa raskaudessa. Mulla saattaa olla myös hieman suurentunut riski kohdunulkoiseen, vaikka eihän mulla mitään oireita siitä ole. Mulla esikoisen kanssa oli paljon ongelmia raskausaikana ja raskaus purettiin yli 3kk ennenaikaisesti. Äippäpolille tuli aika rv11, en sitten tiedä onko siinä samassa np-ultra vai jutellaanko muuten vaan tän raskauden seurannasta. Eli vaikka tiedän, että ei ne ongelmat lopu siihen rv12, niin kyllä se on mulle edelleen se maaginen raja.