Lempeä kesäinen ilta,
ilmassa kukkien tuoksu.
Merellä valosta silta,
kevyt kuin ajan juoksu.
Kaukana kyyhkynen huhuu,
pensaassa satakieli.
Itse luonto kun puhuu,
läikkyy ihmisen mieli.
Lehdossa lemmikin kukkaa
katsoin ja poimin sen.
Sitä yhtä poloista rukkaa,
ei ollut se sininen.
Kuin koulukiusatun lapsen
sen väri oli eri ja toinen .
Jos niin on ihon ja hapsen,
on ihminen toisenmoinen.
Vain kukka ei näe mitään -
jos näkeekin, valoa vain.
Sama sokeus lännestä itään,
sen tänään kukalta sain.
ilmassa kukkien tuoksu.
Merellä valosta silta,
kevyt kuin ajan juoksu.
Kaukana kyyhkynen huhuu,
pensaassa satakieli.
Itse luonto kun puhuu,
läikkyy ihmisen mieli.
Lehdossa lemmikin kukkaa
katsoin ja poimin sen.
Sitä yhtä poloista rukkaa,
ei ollut se sininen.
Kuin koulukiusatun lapsen
sen väri oli eri ja toinen .
Jos niin on ihon ja hapsen,
on ihminen toisenmoinen.
Vain kukka ei näe mitään -
jos näkeekin, valoa vain.
Sama sokeus lännestä itään,
sen tänään kukalta sain.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Todella kaunista runoutta täällä, uusia Eino Leinoja tuntuu syntyvän kesän vihreydessä!
k-l.
Viestisi oli lohduttava, kiitos siitä. Itse tunsin tämän runon kohdalla aika lailla epäonnistuneeni siinä mitä tavoittelin.
Runosi hajoaa ja poukkoilee, kuin hätääntynyt jänis.
Koulukiusattu lapsi? johonkin toiseen runoon
Parasta säkeet 2 ja 3.
Olet täysin oikeassa runon poukkoilusta. Olen itsekin tietoinen runon heikkoudesta. Mutta ehkäpä huonojakin runoja pitää kirjoittaa, paremmin onnistuneet tyydyttävät silloin enemmän.
Pidän kaikilta muilta osin runostasi, paitsi koulukiusattu säkeestä.
Se on jotenkin sopimaton runoosi, joka muuten kertoo luonnon
eri elementeistä. Niinkuin heinäq:in sanoi, vaikka muuten minun
mielestäni runo EI poukkoile, ihan hallinnassa muilta osin.
Ja tuo riimittelysi, se on aina yhtä täydellisen soljuvaa.
Kuten itsekein olen jo myöntänyt, runoni ei ole onnistunut eikä tasapainoinen; olet vain liian kohtelias kovaan arvosteluun. Valitettavasti en pysty tätä itse poistamaan eikä korjailu palstalla onnistu. Kiitos silti lkauniista sanoistasi.
ei liene pahe. Itse valitsee ihminen miten asioita katsoo. Pimeässä kaikki kissat ovat harmaita, vaan mitä saakaan valolla aikaan. :)
Kaukainen erilaisuus on mielenkiintoista ja eksoottista, lähellä oleva vaikeaa, luulen.
Mutta sama aurinko ja valo ovat yhteisiä kaikille, kasveille ja ihmisille.
Lämpöä sinullekin!