Tänä kesänä reilun 30 lehmän karjassa pari aureustulehdusta. Lähes oireettomia, solutestillä jääneet kiinni. Muuten ei tietäisi ko. bakteerin olomassaoloa. Karjassamme on myös kaksi muuta aureuslehmää, jotka ovat poistolistalla. Aureus on hoidettavissa oleva kanta. Nämä kaksi olemme lypsäneet viimeisenä.Mistä siis moiset tartunnat? Aureuslehmämme eivät ole valuttavia ja desinfiointiaineita käyätmme säännöllisesti ja parret siivoamme usemman kerran päivässä (kunnolla kahdesti) kuivikkeena puru joskus myös turve (jota itse mielummin käyttäsin).
Putkahtaakohan näitä enemmänkin esiin nyt kesän aikana? Sopivasti tuli nyt laidunkauden aikaan. Ihan pelottaa taas tehdä solutetejä. Tankkimaidon solut olleet 30.000-100.000. Voiko laboratoriotesti olla virheellinen. Tuttavani ei usko näihin testeihin...testauttaa bakteeriepäilyt eläinlääkärin kautta mastestillä.Luotettavampi tulos. Kokomuksia? En haluaisi aureuksesta ongelmaa meidän karjaamme. Se kun tuntuu tarttuvan pelkästä ajatuksesta :(
Aureus
8
2574
Vastaukset
- kesäisin
varmaan joka karjassa solupitoisuudet nousevat.
Meillä soluttavat lehmät hoidetaan siten, että jos eläimellä ei ole kuumetta ja syö normaalisti, harvennetaan sen neljänneksen lypsyä joka soluttaa. Ensin lypsetään vain kerran päivässä. Kun maito on vähentynyt kyseisestä neljänneksestä noin kahteen kiloon, lypsyetään vain joka kolmas lypsykerta. Koko ajan harvennetaan lypsykertoja, kunnes soluttava neljänne umpeutetaan kokonaan.
Bakteeri tartuntojen välttämiseksi on tärkeää, että solumaitoja läträtään navetassa mahdollisimma vähän. Aureuskin taitaa olla sellainen bakteeri joka leviää helposti esim. lypsykoneen välityksellä.
Antibiotteja kannattaa käyttää lypsykauden aikana vain hätä tapauksessa (silloin kun eläin on kuumeinen ja syömätön). Sitten kun lehmän laittaa umpeen kokonaan, niin soluttava neljännes pitää hoitaa ehdottomasti umpeenpano tuubeilla. Jos lehmän neljännes ei parane umpeenpano hoidolla, eläintä ei kannata pitä, vaan laitta teuraaksi.
Lehmä lypsää kolmella neljänneksellä lähes yhtä päljon kuin, jos kaikki neljännekset olisivat lypsyssä. Umpeutus on myös siinä mielessä hyvä juttu, että se säästää aikaa ja vaivaa, kun ei tarvitse lypsää erilleen niitä soluneljänneksiä.
Tsemppiä vain sen aureuksen kansa. Kyllä se häviää, kun ehkäiset sen tartumasta terveisiin eläimiin. - äkkiä takaisin
turpeeseen, umpeutat niiden 2 jäävän tartunnan saaneet neljännekset ja laitat ne 2 lähtevää mahdollisimman pian matkaan. Siitä se tokenee. Jos ei ole resistiivinen, voi koittaa hoitaa ne 2 jäävää sitten pitkä ummessaoloaika ja umpeenpanohoito (*2) lisäksi. Voivat jopa parantua. Jos meinaa hoitaa, pitää sitten laittaa kunnon aineet ja an nostukset, muuten siitä on vain haittaa. Ja lypsy tietty noiden kohdalla aina viimeiseksi, joka ikinen kerta!
- jyhkeä
Sellanen kikka tuli mieleen, kuin navetan kalkitseminen. Siis kalkkivellillä maalataan navetan seinät. Meijerin hykienia kurssiilta muistui mieleen kun lypsäjät kertoili kokemuksiaan.
- Astuska_
Aureus on bakteeri, joka ei kuole desinfioinnilla vaan ainoastaan 90 asteeseen kuumennettuna. Liiallinen desinfiointi siis luo aureukselle loistavat kasvuolot, kun muut sitä häiritsevät bakteerit kuolevat. Aureus on siis puhtaiden tilojen ongelma, meilläkin sitä oli aikoinaan tosi paljon.
Osaa lehmistä koitimme hoitaa (yksi parani lääkekuurilla), mutta yleensä vain laitoimme kyseisen neljänneksen umpeen ja toivoimme parasta. Ummessa ollessaan paranikin yllättävän moni, ja ne, jotka eivät parantuneet, yleensä lähtivät viimeiselle matkalleen aika äkkiä.
Paras keino ehkäistä aureusta on tarkkailla soluja ja lypsää potentiaaliset kantajat viimeiseksi. Etenkin lypsyasemalla lypsimet on helppo huuhdella jokaisen lehmän jälkeen, mutta parsilypsyssäkin voi lypsimet vaikka kastaa välillä kuumaan veteen.
Desinfiointiaineiden käyttöä en missään nimessä suosittele, peruspuhtaus (puhtaat lypsimet, puhtaat rätit, jokaisella lehmällä omansa!) riittävät kyllä. Rätit kannattaa pestä koneessa (90 astetta) ja tosiaan samalla rätillä ei pyyhitä kahta tai useampaa lehmää.
Ainiin, oletteko kiinnittäneet huomiota tulppien käyttöön? Bakteerithan liikkuvat myös niiden mukana; kun laitat tulpan lypsimeen aureuslehmää lypsäessä (useinhan aureus tekee sen, että neljänneksen maidontuotanto "hyytyy") ja myöhemmin käytät samaa tulppaa jollakin toisella lehmällä, aureus siirtyy lypsimien huuhtelemisesta huolimatta lehmästä toiseen. Eli, pese tulpat kuumalla joka lypsyn jälkeen ja käytä tulppaa aina vain yhden kerran, sen jälkeen siirrä se "likaisten tulppien astiaan", tämä koettiin meillä toimivaksi keinoksi.
Aureus on muuten ihobakteeri (niinkuin varmasti tiesitte), joten haavaisilla käsillä ei kannata lehmiä pidellä, kumihanskat olisi hyvä juttu. Samoin lehmien utareeseen tai muuallekkin tulevat haavat pitää hoitaa välittömästi, ettei aureus siirry haavasta utareeseen (meiltä myytiin joskus pitoon lehmä, jolle kuljetuksen yhteydessä tuli haava jalkaan ja siitä se sitten kehitti itselleen utareeseen aureustulehduksen).
Näillä meillä aureus saatiin kuriin, ei tietenkään kokonaan pois, mutta leviäminen estyi.- ketjun aloittaja
Meillä ennen viime vuoden loppua vain yksi aureuslehmä ja sekin nyt poiki kolmannen kerran ja mahtava maito tulee (kiitos umpituubien) Tosin nyt laitan kyllä tämän lehmän poistoon, kun tuli näitä tapauksia kolme lisää. Saa lypsää niin kauan kun hyvää maitoa tulee, sitä mukaan umpeutetaan kun alkaa soluttamaan.
Viimeisenä 7 kk aikana ei yhtään tulehdusta. Muutaman soluttelu jotka menivat lypsyllä ohitse. (bakteeriviljelyt, joissa "ei niin paha pöpö". Muutenkin käytämme vähän antibiootteja ja antibiootti/tulehdusmaitoa ei juoteta vasikoille
Tietysti kesä aika on paha, kun on lämmintä, kärpäsetkin levittävät tauteja. Jospa se tästä taas. Tympii vaan, kun odotti noistakin hiehoista vaikka mitä. Sais nyt vaan pysymään niin ettei tuu mitään muita ongelmia ja tartuntoja.
Aina ollaan viimeisenä ypsetty (paitsi anopin aikana, jolloin aureuslehmä oli aina ensimmäinen lypsettävä- perusteli sen sillä että se on paras lehmä). Hui! Itse muutin monta asiaa emännäksi päästyäni. Joka lehmällä on omat lypsyrätit ja soluttavilla kertakäyttöiset. Koneita huuhdellaan aina tarpeen vaatiessa (kuuma vesi - joskus desinfiointiaineessa). Rätit pestään 75-90 asteessa pyykkikoneessa.
Vedoinkastona meillä on ollut 1½-vuoden ajan viri-dip. Käsineitä käytän itse. Mies ei suostu, mutta pitää puhtaat kädet ja käyttää käsidesiä soluttavien kohdalla ahkerasti. Kaikkia lomittajia on vaikeaa saada ymmärtämään miten tärkeitä nämä asiat on.
Täytyykin alkaa vähentämään tuota desinfiointiaineen (stallren) käyttöä. Turvetta vaan on hankalaa saada ja usein se on märkää. Käyttäisin mielummin turvetta, koska lehmien kintutkin pysyvät paremmin ehjänä. Haavoihn käytetään desinfiointisuihketta. Isot haavat (joitan todella harvoin) sidotaan.
Toinen uusimmista aureustapauksista on parantunut. Ei soluttele enää. Lokakuussa jää umpeen ja sitten laitetaan umpituubit. Toinen ei vielä ole edes kantava ja mietin, että jos ei tule niin menee poistoon. Hiehoja on enemmän kuin tarpeeksi, joten tyhjää partta ei tarvitse kauan katsoa.
Taidan tänään umpeutaa Vienon neljänneksen, kun on muutenkin vähässä maidossa. Eipähän ole siitäkään vaivaa. Lähtee ensi kuussa teuraaksi. Loi vasikan pari kuukautta sitten :(
Aiemmin oli ongelmaa kns:n kanssa. Ennenmmin senkin kanssa taistelee kun tämän. Aina on jotakin - siihen täytyy vaan tottua :/ - Terttu terttu
ketjun aloittaja kirjoitti:
Meillä ennen viime vuoden loppua vain yksi aureuslehmä ja sekin nyt poiki kolmannen kerran ja mahtava maito tulee (kiitos umpituubien) Tosin nyt laitan kyllä tämän lehmän poistoon, kun tuli näitä tapauksia kolme lisää. Saa lypsää niin kauan kun hyvää maitoa tulee, sitä mukaan umpeutetaan kun alkaa soluttamaan.
Viimeisenä 7 kk aikana ei yhtään tulehdusta. Muutaman soluttelu jotka menivat lypsyllä ohitse. (bakteeriviljelyt, joissa "ei niin paha pöpö". Muutenkin käytämme vähän antibiootteja ja antibiootti/tulehdusmaitoa ei juoteta vasikoille
Tietysti kesä aika on paha, kun on lämmintä, kärpäsetkin levittävät tauteja. Jospa se tästä taas. Tympii vaan, kun odotti noistakin hiehoista vaikka mitä. Sais nyt vaan pysymään niin ettei tuu mitään muita ongelmia ja tartuntoja.
Aina ollaan viimeisenä ypsetty (paitsi anopin aikana, jolloin aureuslehmä oli aina ensimmäinen lypsettävä- perusteli sen sillä että se on paras lehmä). Hui! Itse muutin monta asiaa emännäksi päästyäni. Joka lehmällä on omat lypsyrätit ja soluttavilla kertakäyttöiset. Koneita huuhdellaan aina tarpeen vaatiessa (kuuma vesi - joskus desinfiointiaineessa). Rätit pestään 75-90 asteessa pyykkikoneessa.
Vedoinkastona meillä on ollut 1½-vuoden ajan viri-dip. Käsineitä käytän itse. Mies ei suostu, mutta pitää puhtaat kädet ja käyttää käsidesiä soluttavien kohdalla ahkerasti. Kaikkia lomittajia on vaikeaa saada ymmärtämään miten tärkeitä nämä asiat on.
Täytyykin alkaa vähentämään tuota desinfiointiaineen (stallren) käyttöä. Turvetta vaan on hankalaa saada ja usein se on märkää. Käyttäisin mielummin turvetta, koska lehmien kintutkin pysyvät paremmin ehjänä. Haavoihn käytetään desinfiointisuihketta. Isot haavat (joitan todella harvoin) sidotaan.
Toinen uusimmista aureustapauksista on parantunut. Ei soluttele enää. Lokakuussa jää umpeen ja sitten laitetaan umpituubit. Toinen ei vielä ole edes kantava ja mietin, että jos ei tule niin menee poistoon. Hiehoja on enemmän kuin tarpeeksi, joten tyhjää partta ei tarvitse kauan katsoa.
Taidan tänään umpeutaa Vienon neljänneksen, kun on muutenkin vähässä maidossa. Eipähän ole siitäkään vaivaa. Lähtee ensi kuussa teuraaksi. Loi vasikan pari kuukautta sitten :(
Aiemmin oli ongelmaa kns:n kanssa. Ennenmmin senkin kanssa taistelee kun tämän. Aina on jotakin - siihen täytyy vaan tottua :/Edellä oli jo kirjoitettu paljon hyvää tekstiä.Aureus on hyvin helposti tarttuva ja varsinkin saattaa näin kesä aikaan olla lehmillä alttiutta tähän.Vetimiä kannattaa rasvata ja siinä huomioitava myös rasvausjärjestys.Kesähaavat varmasti aiheuttavat aureusta, koska aureusbakeeri elää haavan pinnassa, etenkin reunoissa nauhamaisena ketjuna.Rasvauksella estetään rohtumat ja laitumelta kannattaa aidata kaikki savisilmäkkeet pois.
- sagitus
Meillä meni puolen kymmentä lehmää aureuksen takia korkeelaitaiseen pari vuotta sitten. Alkuperää ei koskaan löydetty mistä lähti liikkeelle. Kuivikkeena ollut purua ja turvetta ja parret pidetään puhtaana ja testaillaan lettupannulla maidot. Aureus-buumin jälkeen alettiin käyttää lypsyhanskoja eikä ole uusia tartuntoja ollut kahteen vuoteen. Kuulemma aureus voi levitä lypsäjän käsien kautta, varsinkin jos on pykimiä/haavaumia/haavoja käsissä.
Ne kaksi lehmää joilla on vastustuskykyinen aureus, autoon vaan. Ne muut voi yrittää umpeuttaa tai hoitaa umpeenpanon yhteydessä. Meillä parilla lehmällä aureus laimeni KNS:ään kun iskettiin hevoskuuri antibiootteja ennen umpipuikkoja. Silti ovat viimeisinä lypsyjärjestyksessä.- ja parsien puhtaanapito
ei ole mitenkään olennaista aureuksen torjunnassa. Aureus ei elä navetta ympäristössä ei tartu paskasta. Aureus on eläimen ihobakteeri ja leviää parhaiten lypsäjän käsien ja lypsykoneen välityksellä. Haavaumat lehmän tai lypsäjän iholla pahentavat asiaa. Suosittelen lypsykäsineiden käyttöä ainakin. Parasta aureuksen torjuntaa on karsinta rankalla kädellä jos suinkin mahdollista. Vaikka kuinka kirpaisee niin sillä usein vältetään tulevat ongelmat.
Mitä tulee parsien puhtauteen muuten, on ne toki suositeltavaa pitää kuivana ja puhtaana muuten muiden ympäristöperäisten bakteerien takia. Olkikuivikeen seassa viihtyy str.uberis ja sahanpurun kanssa taas ongelmana on usein klebsiella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Joskus mietin
miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi244606- 883714
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313463075- 542657
- 512589
- 2032583
Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne322390- 1522318
- 311945
Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa
Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok1071521