Kyllä nyt masentaa :( Mieheni aika ei tunnu riittävän mulle eikä asioille mitä pitäisi tehdä ennen kun vauva syntyy. Kaikki kaverien hommat on aina etusijalla, niitä aina kerkee tekee ja mun/meiän asiat ei oo yhtään niin tärkeitä, niitä kerkee kyllä sitten joskus tekemään. Esim lapsen huone pitäisi tapetoida/maalaa, mutta ikinä ei oo aikaa siihen, voisin yksin sen tehdä mutta ikinä en oo tapetoinu niin en viitti yksin lähtee tekemään ja olisi se kivempi miehen kanssa valita tapetit yhdessä ja yhdessä laittaakin huonetta. Mitään kiinnostusta ei tunnu olevan kalusteisiinkaan, yksin saan varmaan lähtee ostamaankin kaiken. Ja kaikki nämä kerkee kyllä hyvin myöhemmin tekemään. Sanoinkin etten jaksa näitä tehdä ison mahan kanssa kun LA on lähellä kun nytkin pitäisi välttää kaikkea ylimääräistä raskasta. On vaan niin yksinäinen olo tässä odotuksessa. Ymmärrän että miehiä ei kiinnosta nämä asiat niin paljon mutta ei sekään tunnu kivalta että mä valitsen kaiken tulevalle vauvalle ja teen kaiken yksin tai kaverin kanssa.
Masentunu
olo..
3210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vähän miettiä kenen kanssa niitä lapsia tekee! Ihmettelen kun jatkuvasti tällä palstalla valitetaan miehen käytöksestä, mutta tuskin sinunkaan mies on niitten kavereittensa kanssa alkanut nyt vasta hillua! Ymmärrän kyllä että tilanne on ikävä, mutta miksi sitten hankkia moisen tyypin kanssa perheenlisäystä? Oma mieheni on samanlainen kuin ennen raskauttani, eli rakastava ja hellä aviomies, jonka todella tiesin haluavan perheenlisäystä ja jouduimme todella tekemään töitä saadaksemme sitä! Mutta tiesimpähän jo silloin, että mies on TÄYSILLÄ mukana ja niin kävi raskauden alettua!
miehet tarvitsevat pientä "ohjausta" oikeaan suuntaan.
Itse naisena, jota raskaus enemmän ja konkreettisemmin koskettaa olen lukenut kaiken maailman asiaan liittyvistä asioista ja ottanut selvää hankinnoista sun muista tärkeistä asioista.
Jotkut miehet (EI KAIKKI), kuten myös mun mieheni ei oikein tiedä näistä asioista paljoa mitään. Ensimmäistä odotellaan. Ehkä vähän pelottaakin tuleva elämänmuutos ja jotkut puolestaan haluaa vielä mahdollisimman paljon hillua kavereiden kanssa, kun luulee, että elämä loppuu sitten siihen vauvan syntymään... :D Näinhän se asia ei kuitenkaan ole.
Olen sitten alkanut kertoilla asioita hänelle ja hän ihmeissään kuuntelee. Kerron miltä tuntuu, kun pieni potkii masussa ja mitä kaikkea tarvitaan ennen syntymää.
Meillä siis lähinnä niin, että minä ohjastan ja hän tulee sitten mun mukaan esim. katsomaan vaunuja ja kaikkea muita hankintoja, jotta hänkin tuntee osallistuvansa näin enemmän.
Joskus vaan voi olla niin, ettei mies oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, jos ei suoraan sano ja kerro asioista.
Eri asia todellakin, jos mies on koko ajan välinpitämätön. Silloin kannattaa keskustella vakavasti mahdollisimman pian.
Zemppiä sulle loppuraskauteen. Keskustele miehesi kanssa ja kerro suoraan, mitä sydämelläsi on. Joskus se on paras keino.
Eipä ole meilläkään mies kiinnostunut kodin laitosta.. Monta asiaa jäänyt vuosien varrella rempalleen. Meilläkin sitä tapetointia olisi, ja monesti olen sihen apua pyytänyt, mutta vastaus on vaan että "nii nytkö???". Olen myös ajatellut alkaa itse hommiin, mutta tiedä sitten mitä siitäkin tulisi.. Muualle kyllä kerkee auttamaan.
Hyvähän se on sanoa että mikset ole katellut itsellesi kunnon miestä? Meissä kaikissa kuitenkin on omat vikamme, ei niitä täydellisiä miehiä jokaiselle löydy. Mitäpä jos soitettaisiin ammattilaiset paikalle ja laitettais lasku ukon nimiin? Mitäs ei kerkeä omaa vaimoaan auttamaan ;)
No ei auta, sitä on sellainen kuin on.
Tsemppiä vain odotukseen, yritetään jaksaa. Et ole yksin :)