tytöt vastaatkaa >.

oon täysin normaali. joskus se on huonokin juttu jos toivoo pojan huomaavan. saatan jutella ehkä pojalle tavallista enemmän jos tunnen sen ja jos en varsinaisesti tunne että se on lähinnä joku ns "hyvää päivää -tuttu", yritän katsoa poikaa niin että tämä huomaa.

töllääään, hermostun lähellä, mesessä puhun paljon, en voi olla sanomatta moi. vähän flirttailen. oon aika selkee tyttö. kaikki ei uskalla flirttailla.

Oon melko ujo ja livenä en uskalla näyttää ihastumistani mitenkään, jos mullekaan ei anneta mitään merkkejä... Itseasiassa, saatan heittäytyä täysin viileäksi, vaikka oikeasti olisin aivan kusessa. Välttelen katsekontaktia ja ylipäätään kys. jätkän lähellä oloa. Ja se tietenkään ei oo mikään hyvä juttu.

Pelkään vaan niin paljon torjumista ja sitä, että jos jätkä sais tietää, se naurais vaan eikä olis yhtään kiinnostunu.

Sitten taas jos vastapuoleltakin saa jotain merkkiä jo, niin kyllä itsekin rohkaistun, otan katsekontaktia, hymyilen, tuun jutteleen jne. Mutta livenä en ehkä hirveästi uskalla kuitenkaan hirveetä flirttiä vetää, koska se torjuminen kummitelee taustalla kokoajan.

Mesessä taas flirttaan aika paljonkin, tuun jutteleen, puhun paljon jne. Jos vaan jätkä vaikuttaa vähänkää kiinnostuneelta.