Kesä tai -talvipäivän seisausten aikana auringon valon muutokset ovat vähäisiä.
Kuitenkin tasauspäivien hetki voidaan laskea kellontarkkuudella. Onko näin?
Kaverini väitti kiven kovaan, että nyt päivän lyheneminen alkaa vasta 26.6.
Kun aurinko paistaa tasauspäivien aikoina maan napojen suuntaisesti, piteneminen/lyheneminen "hidastuu".
Vanha kansa uskoi, että auringolla on "pesäpäivät" talvipäivänseisaksen aikana, koska auringonnousun
pitenemistä ei ole Allakkaan merkitty.
Kysymykseni: Voidaanko auringonnousun muutos laskea vaikkapa päivän päästä tasauspäivästä? Ja mikä se olisi?
"Päivän piteneminen/lyheneminen"
19
2490
Vastaukset
- vaikka
tällä työkalulla:
http://aa.usno.navy.mil/data/docs/RS_OneDay.php - vaan vain pienen hetken
Kesäpäivänseisauksen hetki voidaan laskea ainakin minuutin tarkkuudella.
Se päivä on vuoden pisin - auringonnoususta auringonlaskuun - johon kesäpäivänseisauksen hetki sattuu. Jos kesäpäivänseisauksen hetki sattuu keskiyön kohtaan niin ne kaksi vierekkäistä päivää ovat jokseenkin yhtä pitkiä.
Erot ovat toki pieniä koska auringon deklinaatio muuttuu tuolloin hitaasti. Ilmakehän temppuilusta johtuvat "satunnaiset" erot horisonttirefraktiossa komplisoivat pisimmän päivän havainnointia koska aurinko nousee ja laskee niin pienessä kulmassa horisonttiiin nähden.
Teoriassa se päivä on pisin johon kesäpäivänseisaus sattuu, mutta aurinkoa havaiten voi päätyä muuhunkin tulokseen. Yleensä kuitenkin päivän pituudella tarkoitetaan juuri tuota teoreettista arvoa, jossa ei voida huomioida horisonttirefraktion vaihtelua. Auringon nousujen ja -laskujen havaitseminen vaatii hyvin selkeän ilman.- siitä kyssäristä
Teoreettisesti kesäpäivänseisauksen aikoihin erot auringon nousujen ja laskujen ajoissa peräkkäisinä päivinä ovat joitakin sekunteja, hiukan maantieteellisestä leveydestä riippuen.
Tämä teoreettinen ero kuitenkin helposti hukkuu ilmakehän tilan vaikeasti ennustettaviin vaihteluihin. Ilman lämpötila ja ilmanpaine vaikuttavat refraktioon. Lisäksi esiintyy anomaalista horisonttirefraktiota joka ei taivu mihinkään yksinkertaisiin laskukaavoihin. - sunon palvoja
Auringon nousujen ja laskujen havaitseminen vaatii myös hyvän horisontin. Havaintopaikka täytyy olla tavattoman hyvä että sieltä voisi tehdä kunnollisia havaintoja kaikista mahdollisista suunnista. Ei onnistu keskiverto-kesämökkitontilta.
siitä kyssäristä kirjoitti:
Teoreettisesti kesäpäivänseisauksen aikoihin erot auringon nousujen ja laskujen ajoissa peräkkäisinä päivinä ovat joitakin sekunteja, hiukan maantieteellisestä leveydestä riippuen.
Tämä teoreettinen ero kuitenkin helposti hukkuu ilmakehän tilan vaikeasti ennustettaviin vaihteluihin. Ilman lämpötila ja ilmanpaine vaikuttavat refraktioon. Lisäksi esiintyy anomaalista horisonttirefraktiota joka ei taivu mihinkään yksinkertaisiin laskukaavoihin.Oletin mutulla pitenemisen rivakammaksi. Mutta.
Erittäin mielenkiintoisen monimutkaista. Kiitän asiantuntijalausunnoista.
- piteneminen ja
lyheneminen vuodenaikojen mukaan menee kauniisti
sinikäyrän mukaan ja voidaan laskea sekuntien tarkkuudella.
http://matwww.ee.tut.fi/jkkm/trigonom/trigo03.htm
"Vanha kansa uskoi, että auringolla on "pesäpäivät" talvipäivänseisaksen aikana"
Kun tuota sinikäyrää katsoo niin nuo "seisaukset" ovat huippujen kohdalla
jolloin muutos on hitainta, eli monta päivää menee niin ettei juuri muutosta
tapahdu.
"Tasaukset" syksyllä ja keväällä taas ovat nopeimman muutoksen aikaa.- elänkö ilman ilmakehää?
Ei mene ihan sinikäyränä kun otetaan maapallon ilmakehän aiheuttama horisonttirefraktio huomioon. Ei silloinkaan vaikka lasketaan sama keskimääräinen refraktio kaikille tapauksille. Tämä johtuu mm. siitä että kulma auringon nousu/laskusuunnan ja horisontin välillä vaihtelee vuoden mittaan.
- piteneminen ja
elänkö ilman ilmakehää? kirjoitti:
Ei mene ihan sinikäyränä kun otetaan maapallon ilmakehän aiheuttama horisonttirefraktio huomioon. Ei silloinkaan vaikka lasketaan sama keskimääräinen refraktio kaikille tapauksille. Tämä johtuu mm. siitä että kulma auringon nousu/laskusuunnan ja horisontin välillä vaihtelee vuoden mittaan.
ilmakehän aiheuttama horisonttirefraktio vaikuttaa
(fyysisen) auringon ja maapallon liikkeisiin? - ilman sädemurto
piteneminen ja kirjoitti:
ilmakehän aiheuttama horisonttirefraktio vaikuttaa
(fyysisen) auringon ja maapallon liikkeisiin?Horisonttirefraktio vaikuttaa auringon nousuihin ja laskuihin joista tässä säikeessä on ollut puhetta. Ilmakehän refraktion vuoksi sinimuotoinen käyrä ei anna oikeaa kuvaa auringon (näennäisen) deklinaation vaihtelusta sellaisena kuin se nousu- ja laskuilmiöiden yhteydessä täytyy käsittää. Horisonttirefraktio on sellaista puolen asteen luokkaa joka on ihan merkittävä kulma jos kyse on kesäpäivänseisauksen ajoista ja auringon deklinaation muutoksista silloin.
- horisonttirefraktio
Voidaan kai se laskea sekuntien tai vaikka millisekuntien tarkkuudella, mutta tuloksella on tuolla tarkkuudella kovin vähän tekemistä todellisuuden kanssa jos refraktiota ei huomioida. Myös ilmanpaine ja ilman lämpötila täytyy huomioda jos sekunneista on kyse.
- Jaa niinkö?
Auringon geosentrisen deklinaation vuotuinen vaihtelu olisi kylläkin sinikäyrän muotoista jos maa kiertäisi ympyrärataa auringon ympäri. Maan rata on kuitenkin elliptinen, eikä maan kulmanopeus radalla siten pysy vakiona. Niinpä auringon geosentristä deklinaatiota kuvaava käyrä ei ole tarkalleen sinimuotoinen. Myöskään toposentrinen deklinaatio ei vaihtele sinimuotoisesti.
Lisäksi päivien pituus ei tule suoraan auringon deklinaatiosta, vaan on muitakin tekijöitä. Auringon nousu ja lasku määritellään auringon yläreunan mukaan, eikä auringon keskipisteen mukaan, jota auringon deklinaatio tarkoittaa. Myös ilmakehä aiheuttaa oman efektinsä. Lisäksi korkeilla leveyksillä aurinko ei välttämättä nouse tai laske lainkaan joinakin päivinä, joten "sinimuotoisuus" ei kauhean hyvin kuva tilannetta. - mäk gaiver
piteneminen ja kirjoitti:
ilmakehän aiheuttama horisonttirefraktio vaikuttaa
(fyysisen) auringon ja maapallon liikkeisiin?En usko että horisonttirefraktio vaikuttaa mitään auringon ja maan liikkeisiin _sinänsä_, mutta se kylläkin vaikuttaa auringon nousuun ja laskuun sellaisina kuin ne on _määritelty_ ja sellaisina kuin ne koetaan maapallon pinnalla ilmakehän läpi aurigon suuntaan katsoen.
Tasaus hetki voidaan määrittää sekunnin tarkkuudella. Kahden päivän päästä voi jo huomata muutoksia nousussa, tai laskussa, nyt näkee jo varmasti eron.
Asian vierestä, joku vuosi sitten oli Radio Novassa, juttua kuinka on vuoden pisin yö edessä, kun kesäpäivänseisaus on tänään.. Eivät ymmärtäneet, vaikka soitin että ei se noin mene,, Silloin kuten tänäkin vuonna kesäpäivänsaisaus oli aamuyöstä, jolloin pisin yö oli "päivää" edeltänyt yö.
Vielä lisää juttua,, kun kevätpäivän tasauksessa on myös tarkka aika,, miten kun akselin on poikittain aurinkoon nähden eli keväällä etelä pää edellä menee tasaukseen. On etelä napa kohdalla ennemmin kun pohjoinen on vasta tulossa siihen joitakin minuutteja myöhemmin.. mikä on se kellon aika joka ilmoitetaan kalenterissa. yhtäaikaa se ei jokatapauksessa ole.- piste ja viiva
En tiedä käsitinkö oikein tuon lopussa olevan pohdiskelun, mutta kevätpäiväntasaus on se hetki jolloin auringon keskipiste maapallon keskipisteestä katsoen (siis ajatellaan näin geosentrisesti, vaikka eihän sieltä maapallon keskipisteestä tiettävästi kukaan käy taivaita tsiguloimassa) on tasan taivaan ekvaattorilla auringon siirtyessä etelästä pohjoiseen. Eli kyllä se on tässä mielessä ihan yksikäsitteinen. Maapalloa ja aurinkoa ei pidä ajatella ulotteellisina kappaleina tässä yhteydessä, vaan äärettömän pieninä pisteinä, sillä kyse on niiden keskipisteistä.
- capt.cöpenick*
piste ja viiva kirjoitti:
En tiedä käsitinkö oikein tuon lopussa olevan pohdiskelun, mutta kevätpäiväntasaus on se hetki jolloin auringon keskipiste maapallon keskipisteestä katsoen (siis ajatellaan näin geosentrisesti, vaikka eihän sieltä maapallon keskipisteestä tiettävästi kukaan käy taivaita tsiguloimassa) on tasan taivaan ekvaattorilla auringon siirtyessä etelästä pohjoiseen. Eli kyllä se on tässä mielessä ihan yksikäsitteinen. Maapalloa ja aurinkoa ei pidä ajatella ulotteellisina kappaleina tässä yhteydessä, vaan äärettömän pieninä pisteinä, sillä kyse on niiden keskipisteistä.
Tavallinen sukan kuluttaja ei arvioisi tapahtumaa noin monimutkaiseksi. Etenkin talvipäivänseisaus-tapahtumaa juhlittiin jo 'Stonehengen aikoina'.
Nyt Suomestakin on löydetty hiukan vastaavanlainen rakennelma.
Kaikki kansalaiset kuitenkin tietää mitä kesäpäiväntasaus tai talvipäivänseisaus kaikkineen tarkoittaa.
Mutta noin loogisesti ajatellen tässä ketjussa on todistettu, että auringon "pesäpäiväteoria" merkitsee vanhentunutta tietoa mututasolta. piste ja viiva kirjoitti:
En tiedä käsitinkö oikein tuon lopussa olevan pohdiskelun, mutta kevätpäiväntasaus on se hetki jolloin auringon keskipiste maapallon keskipisteestä katsoen (siis ajatellaan näin geosentrisesti, vaikka eihän sieltä maapallon keskipisteestä tiettävästi kukaan käy taivaita tsiguloimassa) on tasan taivaan ekvaattorilla auringon siirtyessä etelästä pohjoiseen. Eli kyllä se on tässä mielessä ihan yksikäsitteinen. Maapalloa ja aurinkoa ei pidä ajatella ulotteellisina kappaleina tässä yhteydessä, vaan äärettömän pieninä pisteinä, sillä kyse on niiden keskipisteistä.
Mutta ajatellen uranusta, joka on aivan kyljellään.. Planeetan akselin ja aurinkon kulma 90 ast.. on kevat- tai syyspäivän tasaus.. Pohjois päässä ei kulma ole 90ast kun eteläpää on jo kulmassa, vaan radalla on piste jolla kohdalla ehto täyttyy, uranus lulkee sitten sen pisteen kautta kymmeniä minuutteja, myös maapallossa on hieman tämä tilanne, vaikka akseli ei ole kuin vähän vinossa..
Mutta jos on tyydytty pelkkiin keskipisteisiin, silloin asia on selvä, ja siitä poikki.- vaan pelkistettyä
capt.cöpenick* kirjoitti:
Tavallinen sukan kuluttaja ei arvioisi tapahtumaa noin monimutkaiseksi. Etenkin talvipäivänseisaus-tapahtumaa juhlittiin jo 'Stonehengen aikoina'.
Nyt Suomestakin on löydetty hiukan vastaavanlainen rakennelma.
Kaikki kansalaiset kuitenkin tietää mitä kesäpäiväntasaus tai talvipäivänseisaus kaikkineen tarkoittaa.
Mutta noin loogisesti ajatellen tässä ketjussa on todistettu, että auringon "pesäpäiväteoria" merkitsee vanhentunutta tietoa mututasolta."Kaikki kansalaiset kuitenkin tietää mitä kesäpäiväntasaus tai talvipäivänseisaus kaikkineen tarkoittaa."
En usko että täsmällisesti tietävät. "Kaikki kansalaiset" ajattelevat liian monimutkaisesti vaikka luulevat ajattelevansa yksinkertaisesti. Luulenpa että moni virheellisesti luulee että esim. kesäpäivänseisaus tarkoittaa että päivä on pisimmillään tai että kesäpäivänseisaus kestää koko päivän. Minusta tuo edellä oli yksinkertaista koska se on sen mukaan miten termit on määritelty. - capt.cöpenick*
vaan pelkistettyä kirjoitti:
"Kaikki kansalaiset kuitenkin tietää mitä kesäpäiväntasaus tai talvipäivänseisaus kaikkineen tarkoittaa."
En usko että täsmällisesti tietävät. "Kaikki kansalaiset" ajattelevat liian monimutkaisesti vaikka luulevat ajattelevansa yksinkertaisesti. Luulenpa että moni virheellisesti luulee että esim. kesäpäivänseisaus tarkoittaa että päivä on pisimmillään tai että kesäpäivänseisaus kestää koko päivän. Minusta tuo edellä oli yksinkertaista koska se on sen mukaan miten termit on määritelty.Että kesäpäivänseisauksen jälkeen päivän pituus alkaa 'hiljakseen' lyhentymään.
Talvipäivänseisauksen jälkeen enin osa aikuisista tietää päivän lähtevän jatkumaan.
On totta, että "lyhenemis/pitenemisvauhti" on ollut itsellekin kysymysmerkki. Oletin, että jo 1h päästä tasauspäivästä muutosta tai - olisi laskettavissa?
Yllättävää, ettei osa aikuisistakaan ole mieltänyt, että eteläisen napapiirin eteläpuolella on nyt parhaillaan kaamosaika. - aivan varmasti
capt.cöpenick* kirjoitti:
Että kesäpäivänseisauksen jälkeen päivän pituus alkaa 'hiljakseen' lyhentymään.
Talvipäivänseisauksen jälkeen enin osa aikuisista tietää päivän lähtevän jatkumaan.
On totta, että "lyhenemis/pitenemisvauhti" on ollut itsellekin kysymysmerkki. Oletin, että jo 1h päästä tasauspäivästä muutosta tai - olisi laskettavissa?
Yllättävää, ettei osa aikuisistakaan ole mieltänyt, että eteläisen napapiirin eteläpuolella on nyt parhaillaan kaamosaika.Kun etsii auringon nousua ja laskua määrittävät yhtälöt ja laskee niiden derivaatan, huomaa varmasti, että heti kesäpäivänseisauksen jälkeen derivaattojen merkki vaihtuu eli piteneminen muuttuu lyhenemiseksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä aiot tehdä uudenvuoden aattona
Mitä olet suunnitellut tekeväsi uudenvuoden aattona ja aiotko ensi vuonna tehdä jotain muutoksia tai uudenvuoden lupauks1523426Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa
On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t512422- 1161220
Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä
Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu131203Ikävä sinua..
Kauan on aikaa kulunut ja asioita tapahtunut. Mutta sinä M-ies olet edelleen vain mielessäni. En tiedä loinko sinusta va101109Väestönsiirtoa itään?
Ano "the Russo" Turtiainen sai poliittisen turvapaikan Venäjältä. Pian lähtee varmaan Nazima Nuzima ja Kiljusen väki per49948- 46894
Vuoden luetuimmat: Mikä on Pelle Miljoonan taiteilijaeläkkeen suuruus?
Pelle Miljoonan eläkkeen suuruus kiinnosti lukijoita tänä vuonna. Artikkeli on Suomi24 Viihteen luetuimpia juttuja v. 2019890- 40785
Riikka Purra sanoo, että sietokykyni vittumaisiin ihmisiin alkaa olla lopussa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be8f784d-fa24-44d6-b59a-b9b83b629b28 Riikka Purra sanoo medialle suorat sanat vitt202721